Kirjoittaja: amorito
Beta: ei ketään tällä kertaa
Ikäraja: S
Paritus: Parvati/Lavender
Genre eli tyylilaji: fluff/romance, femme, tuplaraapale
Yhteenveto:
...niinhän parhaat ystävät toisilleen tekevät.A/N: Tällainen pikainen tekele inspiraationpuuskasta syntyneenä. Pitäisi ehkä keskittyä Weasley -ficceihin, mutta ehkä tarvitsen jotain sen ulkopuoleltakin joten tällaista kesyä femmeä nyt sitten välipalaksi.
ParvatiLavenderin hiukset ovat uskomattoman pehmeät, paksut ja pitkät. Hihitän usein hermostuneesti, että niistä voisi tehdä vaikka turkiksen – minä itse asiassa käyttäisin sitä mielelläni. Lavender tuoksuu miltä kuuluukin, laventelilta, mutta myös kaneli-kirsikkapurukumilta, jota hän syö alinomaa. Mietin liiankin usein, maistuisiko hän siltä myös.
Pahinta tässä on se, etten voi kertoa edes sisarelleni. Padma tietää minusta kaiken, ehkä hän arvaakin sanomatta jätetyistä lauseista, mitä kieleni päällä on. Vainoharhaisimpina hetkinäni kuvittelen myös, että
kaikki tietävät. Mutta ehkä heistä on aivan tavallista, että läheiset ystävät makoilevat limittäin ja lomittain toistensa päällä oleskeluhuoneessa ja kuiskivat salaisuuksia niin lähekkäin, että huulet koskettavat korvanlehtiä suloisemmin kuin suudelmat.
LavenderSanotaan, ettei kaksosia voi erottaa; minä kuitenkin tunnistan heti Parvatin, jopa takaa päin hänen askelluksensa tietystä keinahduksesta, joka Padmalta puuttuu. Parvati oli aluksi vain ystävä, sitten sielunkumppani, mutta nyt janoan vielä lisää. Haluan hänet kokonaan omakseni, mutta en kehtaa ikinä kertoa sitä hänelle. En edes tiedä, miten sen sanoisin.
Kuitenkin värähdän rakkaudesta joka kerta, kun Parvati koskettaa hiuksiani tai nojautuu lähemmäs kuiskatakseen jotain niin, että voin haistaa hänen vaniljaisen tuoksunsa. Toivon joka kerta villisti, että se olisi rakkaudentunnustus, mutta aivan kuin sellainen haave nyt koskaan toteutuisi. Onneksi kehuja voi jaella sydämensä kyllyydestä, vaikka kuinka henkilökohtaisiakin – niinhän parhaat ystävät toisilleen tekevät.
