Allu-Pallu : Kiitos kommentistasi. (:
SabSab : Jaa-a, niinkö luulet? No, pianpa näet..
Amanecer : Joo, hahmot on vähän OoC (etenkin Edward, eihän se kirjassa tappele Jacobin kanssa koska se pahoittaa Bellan mielen yms.). Kiitos kommentistasi. <:
Kotitonttu : Kiitos kommentistasi. Meinasi jäädä unholaan tämä ficci, kiitos muistutuksesta.. Pitkään taistelin vikan(?) luvun kanssa.
A/N: Pistän kaksi lukua – että pääsen tämän loppuun, jee. Tosin eri viesteihin. Sananen ”viimeisestä” luvusta.. Päätin tehdä KAKSI päätöstä. Ensimmäisessä Bella valitsee Edwardin (joka on oma suosikkini,vinkvink), ja toisessa Jacobin. Että jokaiselle tulisi hyvä mieli, juu-u. Nauttikaa. Sananen vielä hahmoista.. Ne ovat todellakin ihan OoC, että älkää välittäkö. 
Luku 9 – Kärpäsestä härkänen
BPOVHeräsin huutoon. Kuka kumma huusi tähän aikaan yötä?
Samassa Charlie juoksi huoneeseeni, ja kysyi: ” Mikä hätänä? Mikä hätänä, Bella? ”
Jaa, olinko se minä joka huusi?
” Ai, tuota, ei minulla ole mikään hätänä. Mene vain nukkumaan ”, sanoin Charlielle.
Charlie lähti, mutisten mennessään väsymyksestä.
Painoin pääni tyynyyn.
Kuulin sihahduksia ulkoa, ja uteliaisuuteni heräsi.
Mikä sihahtelee tuolla tavalla?
Yritin nukkua, mutta sihahtelut jatkuivat.
Käänsin kylkeä, mutta vieläkin kuulin sihahdukset.
On kumma, kun ei saa edes nukuttua rauhassa.. Nousin pystyyn, ja hiivin ikkunaan.
Kurkistin ikkunaan, ja näin.. ” Edward ja Jacob! Painukaa muualle! ” Sihahdin heille, ja menin sänkyyni.
Sihahdukset vaimenivat, ja tunsin nukahtavani..
Heräsin valoon, joka tulvi ikkunastani. Paljonko kello oli?
Nousin pystyyn, katsoin pöllämystyneenä ympärilleni.
Kello oli niin paljon, että Charlie oli lähtenyt.
Muistin eilisen painajaiseni, ja lyyhistyin maahan.
Miten he tekivät tuon minulle?
A/N2: Argh, tulipas lyhyt, heh. En keksinyt. SEURAAVA LUKU ON VIIMEINEN!! Siis jaan sen kahteen osaan. Ensimmäisessä ”osassa” Bella valitsee Edwardin, ja toisessa Jacobin. Osat eivät siis liity millään tavalla toisiinsa. Molemmat alkavat tästä, mihin 9 luku loppui (eli edellinen). Tosin skippaan ehkä pari tuntia. Mainostan nyt jo seuraavaa (/seuraavia?) ficciäni. Elikkä seuraava ficcini tulisi olemaan semmoinen, jossa Edward on ihminen, ja Bella vampyyri.. Nimeä tälle en ole vielä keksinyt, mutta odottakaapas vain kun se tulee, hahaa. Nauttikaa tämän ficin lopusta.
Luku 10 – Loppu (with Edward)
BPOVKoskaan – ikinä – en ole joutunut tekemään tälläistä päätöstä. Päätöstä, jossa pitää valita kahden väliltä.
Päätös Edwardin ja Jacobin välillä. Varmaan kohtalon ivaa, että juuri minä joudun tekemään tällaisen päätöksen. En ikinä, ikinä tahtoisi päättää tämmöistä.
Sydäntäni pisti ajatuskin siitä, että joutuisin luopumaan toisesta. He kun eivät pärjää mitenkään keskenään..
Lähdin alakertaan ottamaan syötävää, ja samassa kuului lasin helinää.
Juoksin yläkertaan, ja näin sen ikkunassa.. Victoria.
” Tiedäthän Bella, kumppani kumppanista ”, Victoria hykerteli itsekseen.
Peräännyin hitaasti, varoen jokaista askeltani.
Samassa pyrähdin juoksuun, ja Victoria suhahti ohitseni.
Pysähdyin, sillä Victoria oli suoraan edessäni. Hän pisti kätensä puuskaan, ja mittaili minua katseellaan.
Huomasin hänen silmänsä. Ne lähenivät mustaa..
” Ai, huomasit siis silmäni – anteeksi. Minulla on nälkä ”, hän sanoi viekkaasti.
Samassa hän tönäisi minut alas portaita, ja törmäsin peiliä päin. Peili mäjähti rikki, ja sirpaleita lensi lattialle.
Aloin huutamaan apua, mutta Victoria astui jalalleni. Kuului ruksahdus, ja tunsin kuinka jalkani murtui.
Kuului kova räsähdys, kun joku tai jotkut työnsivät oven auki. Tuli iso savupilvi, ja savupilven hellittyä näin Victorian pälyilevän ympärilleen.
Iso susi hyökkäsi Victorian kimppuun. Jacob!
Yritin nousta pystyyn hätääntyneenä siitä, että Jacob meni tappelemaan tuollaisen pedon kanssa. En voinut nousta, koska joku tuuppasi minut alas.
Kuulin hätääntyneen uikahduksen, kun Victoria lennätti Jacobin nurkkaan.
” JACOB! ” Huusin avuttomana.
Victoria lähestyi minua kohti, verenhimo silmissään.
Hän tuli minun luokse, ja viilsi syvän haavan peilin sirpaleella.
Älähdin kivusta, ja yritin perääntyä.
Haavasta alkoi vuotaa paljon verta, ja Victorian silmiin syttyi jokin.
Kuulin murahduksen, ja katsoin ympärilleni.
Näin Charlien tussarin, sen, jota hän putsasi kaiken aikaa. Konttasin nopeasti sen luo, mutta Victoria oli nopeampi. Hän otti pyssyn, ja taittoi sen poikki.
Peräännyin kauemmas vampyyrista, mutta se ei auttanut. Hän tuli, ja teki toisen haavan.
Paitani oli jo aivan märkä verestä, sitä kun oli vuotanut paljon.
Pian vuotaisin kuiviin, ajattelin. Tätä tahtia Victoria on tappanut minut parissa tunnissa.
Victoria tuli luokseni, ja valmistauduin siihen, että kuolisin. Jacob oli tullut tajuihinsa, ja lähestyi Victoriaa.
Victoria ei huomannut Jacobia, ja Jacob hyökkäsi hänen kimppuunsa takaapäin.
Alkoi hurja taistelu elämästä kuolemasta, jota en katsonut. Yritin saada tyrehdytettyä vertani, joka valui solkenaan.
Nostin katseeni, ja huomasin Jacobin olevan voitolla. Parin sekunnin päästä kuulin tuskanhuudon, mutta kumman? Jacob. Jacob oli tappiolla.
Victoria tuhosi Jacobin.
Aloin itkeä, ja huusin Jacobia.
Sitä mukaa, kun Victoria tuhosi Jacobia, Jacob muuttui ihmiseksi.
Hän näytti niin heiveröiseltä, niin rauhalliselta..
Miksei kukaan tullut auttamaan Jacobia?
Victoria hyökkäsi kimppuuni heti, kun oli tuhonnut Jacobin. Hän puraisi minua kädestä, ja huusin kivusta.
Samassa joku työnsi Victorian irti minusta. Edward.
Itkin kahta kauheammin, miettien jos Victoria tuhoaisi Edwardinkin – sitä en kestäisi.
Tunsin, kuinka myrkky alkoi vaikuttaa minuun. Tuntui kuin joku polttaisi roviota sisuskaluissani.
Suljin silmäni, yrittäen helpottaa kipuani.
Kuulin taistelun ääniä, mutta en kestänyt katsoa sitä – ties vaikka Edward olisi häviöllä.
Pian nenääni tuli savun haju. Jotakin poltettiin – mutta ketä?
Joku tuli luokseni, ja kuiskasi nimeni. Hän nosti minut syliini.
Aukaisin silmäni. ” Edward ”, sanoin hänen nimensä.
Hän nyökkäsi, ja sanoi: ” Sinut pitää viedä Carlislen luo.. ”
Kipu kärvensi sisuskalujani.
Polte tuntui vieläkin sisälläni, ja se voimistui.
Suljin silmäni.
Edward juoksi, tai pikemminkin liisi heidän entisen talonsa luo.
Hän juoksi sisään taloon, ja kuulin henkäyksiä.
” Carlisle ”, hän sanoin juostessaan.
Tunsin, kuinka minut laskettiin jonnekin.
Polte laimeni hieman maatessani, mutta se poltti vieläkin.
En pystynyt huutamaan apua, vaikka olisin halunnut.
Puristin silmiäni kiinni, ja kuulin suhahduksen, ja samassa toisen.
” Victoria hyökkäsi ”, kuulin Edwardin sanovan.
” Jacob.. tuhoutui ”, Edward sanoi aavistuksen hiljempaa, ja muistin sen. Kuinka Jacob oli tuhoutunut yrittäessään auttaa minua.
Hiljaisuus laskeutui vampyyrien keskuuteen.
Carlisle aukaisi lääkärinsalkkunsa, keskeyttäen hiljaisuuden.
Polte voimistui entistä kovemmaksi, niin kovaksi, etten enää kestänyt. Aloin sätkiä, ja kuiskasin apua.
Pian aloin kiljua heitä tappamaan minut. Edward otti minua kädestä, ja sanoi ettei kukaan ole tappamassa minua.
Carlisle katsoi jalkaani, ja totesi sen olevan murtunut. Hän pisti siihen kipsin, ja siirtyi käteeni.
Hän kävi läpi haavojani, kunnes pääsi puremaani. Hän henkäisi kauhusta, ja Edward nosti päänsä terävästi.
” Häntä purtiin? ” Hän kysyi tyrmistyneenä.
Carlisle nyökkäsi turtana.
” Emme voi asialle mitään. Prosessi on jo niin pitkällä, ettei sitä voi keskeyttää ”, Carlisle sanoi.
Edward huokaisi syvään. Eikö hän halunnutkaan minua?
Puristin silmiäni kiinni kahta kovemmin, toivoen että tämä on unta.
Samassa joku otti kädestäni kiinni, ja puristi hellästi.
” Kyllä sinä selviät, Bella ”, kuulin tytön äänen sanovan. Alice.
” Anna hänen olla ”, Edward ärähti hänelle.
Samassa menetin tajuntani..
Päiviä kuluu..Kuulin kaiken entistä herkemmin. Kuulin, kuinka Edward ja Alice riitelivät, kuulin kuinka Jasper tuhahteli.. Kuulin kaiken.
Polte alkoi vähentyä, kunnes sitä ei enää ollut.
Henkäisin syvään.
Kuulin Alicen henkäisevän, ja liitävän tänne.
” Bella ”, hän sanoi.
Kaikki muutkin ilmestyivät oviaukkoon, ja Edward tuli viereeni.
( A/N2: Muuten, jos ihmettelette miksi puhun noin ” Edward tuli viereeni ”yms., vaikka Bella ei näekään sitä, niin olisi aika tyhmää jättää se kertomatta. Älkää siis välittäkö, Bellalla on silmät kiinni mutta kuitenkin kirjoitin kaiken mitä he tekevät. Keep reading. )Edward otti kädestäni kiinni, ja puristin sitä niin hellästi kuin voin.
Hän hymyili, ja sanoi: ” Bella on valmis. ”
Aukaisin silmäni niin hitaasti kuin voin. Olin kuin Ruusunen, joka herää satavuotisesta unestaan.
Heti kun aukaisin silmäni, näin hänet. Oman kreikkalaisen jumalani.
( A/N3: Hahaa, oli pakko tunkea toi ’kreikkalainen jumala’ termi tännekin. )Hän näytti vielä ihanammalta kuin ihmissilmillä näinkään.
Hänen upeat kasvonsa, hänen ihanat silmänsä, ihanasti kaartuvat huulet.. Kaikki se oli minun.
Nousin pystyyn, ja suutelin häntä sydämeni kyllyydestä.
Kuulin vaimeita tyrskähdyksiä ovensuulta. ” Hankkikaa huone ”, sanoi tyrskivä Emmett.
Loin häneen murhaavan katseeni, ja hän vaimeni.
Alice liisi luokseni, ja silmäili minua katseellaan.
” Minä ensimmäisenä! Tule Bella, sinun täytyy nähdä tämä! ” Alice sanoi innostuneena.
Mitä hän piilottelee?
Hän veti minua kädestä pitäen peilin luo.
Otteeni Edwardin kädestä liposi.
Katsoin peiliä pitkään, ennen kuin uskalsin edes astua sen eteen. Ties minkälainen hirviö siellä on..
Alice pyöritteli silmiään, ja työnsi minut peilin eteen.
Peilistä katsoi ruskeahiuksinen tyttö, kalpea tosin, jolla oli.. punaiset silmät?
Onko minulla punaiset silmät?
” Niin, kaikilla vastasyntyneillä on punaiset silmät ”, Alice selitti huomaten katseeni.
Nyökkäsin ymmärtäväisesti.
Edward tuli luokseni, ja otti minua kädestä.
” Tule, Bella. Käymme asioilla. Tulemme kyllä ennen lähtöä. ”
Mitä lähtöä? Carlisle nyökkäsi. Edward lähti juoksuun, ja hän veti minut mukaansa.
Aloin juosta, ja pian olin Edwardin rinnalla. Juoksimme ovesta ulos, ja pian eteemme levittäytyi joki. Pysähdyin joen eteen, ja katsoin häneen kysyvästi. Hän naurahti, ja sanoi: ”Meidän täytyy hypätä. Ota vauhtia ja hyppää. ”
Irrotin otteeni hänen kädestään, ja peräännyin pari askelta.
Sen jälkeen juoksin (tai liisin) joelle, ja hyppäsin sen yli.
Puristin silmäni kiinni, ajatellen sitä, että kaadun. Ääntäkään ei kuulunut, kun laskeuduin.
Edward nauroi, ja hyppäsi luokseni.
” Otetaanko juoksukisa? ” Hän kysyi innokkaasti.
Nauroin, ja hämmästyin omaa ääntäni. Se oli kuin.. tiukujen helinää. Olin aina haaveillut tällaisesta äänestä.
Mykistyin, ja kuuntelin nauruni kaikua.
Edward katsoi kysyvänä minuun, ja nyökkäsin mykistyneenä vieläkin.
” Juostaan meidän niityllemme. Pysähdy siellä ”, hän sanoi, kun aloin juosta.
Tuuli suhisi korvissani, samoin kuin maisemat. Nyt ymmärsin miksi Edward rakasti juoksemista.
Katsahdin taakseni, ja näin Edwardin jäävän jälkeeni.
Eteeni tulvi valoa, ja aloin hiljentää. Pian niittymme tulisi vastaan.
( A/N4: Keskeytyksiä keskeytyksiä, mutta sitä vain, että Bella ei sure Jacobin tuhoutumista paljoa, koska olettaa sen olevan epäkunnioittavaa Edwardia kohtaan. Siis kyllähän hän sitä suree mutta ei äänekkäästi.. )Näin entistä enemmän valoa, ja pian aukea tuli vastaan.
Pysähdyin aukeallemme mykistyneenä sen kauneudesta. Kaikkialla oli kukkia.
Pari sekuntia kului, ja sitten Edward tuli. Hän hymyili, ja sanoi: ” Voitit, mutta otetaan uusiksi parin vuoden päästä. Silloin voitan sinut. ”
Hihitin, ja sanoin: ” Niinkö luulet? ” Tiukujen helinää kuului entistä enemmän.
Samassa muistin päivät, jona Edward oli poissa. Entä jos hän jättäisi minut taas?
Sydämessäni tuntui ikävältä, kun muistin ajan jolloin Edward oli poissa.
Edward näytti huolestuneelta, ja tuli lähemmäksi minua.
” Mikä sinulla on? ” Hän kysyi, ja sipaisi hiuskiehkuran pois kasvojeni tieltä.
Asetuin istuutumaan, ja olin hiljaa.
” Entä jos jätät minut taas? Ei sinun olisi tarvinnut säälistä ottaa minua mukaasi ”, sanoin murhe äänessäni.
” Bella kulta, luuletko että voisin jättää sinut taas? En missään nimessä. Rakastan sinua, enkä ikinä voisi jättää sinua. Uskothan minua? ” Edward sanoi minulle uskottavasti, niin lämpimästi ja hellästi etten epäillyt hänen rakkauttaan.
Edward tuli lähemmäksi, ja suuteli minua. Kiedoin käteni hänen ympärilleen, ja annoin sormieni juosta hänen hiuksissaan. Tätä olin kaivannut, Edwardia.
Edward perääntyi, ja sanoi: ” Bella. ”
” Minulla on sinulle tärkeää asiaa.. ” hän jatkoi rakkaus silmissään.
Hän polvistui eteeni, ja kaivoi jotakin housujensa taskusta.
Ei kai vaan..?
” Isabella Marie Swan. Lupaan rakastaa sinua ikuisesti – ikuisuuden joka ainoana päivänä. Tuletko vaimokseni? ”Hän katsoi omilla, ihanilla silmillään minuun vedoten.
” Kyllä ”, kuiskasin hänelle.
Hän avasi rasian – ja siinä se oli. Sormus.
Sormuksessa oli yksi suuri timantti, joka oli keskellä sormusta. Hän otti vasemman käteni, ja pujotti sormuksen nimettömääni.
Hän hymyili minulle, ja suuteli.
Edward nousi ylös, ja kietoi kätensä hartioitteni ympärille.
” Tule. Meidän täytyy lähteä ”, hän sanoi.
” Minne menemme? ” kysyin ihmetellen.
” Sittenpä näet ”, hän sanoi virnuillen.
Lähdimme juoksemaan kohti kotia.
Ylitimme joen uudemman kerran, ja tulimme valkoiselle ovelle.
Aukaisin oven, ja menimme sisään.
Emmett katsoi tv; tä, ja sanoi meille virnuillen; ” Muiskuttelunne kuului tänne asti. ”
Samassa Alice juoksi luokseni, ja pyysi näyttämään kättäni.
Kohotin oikeata kättäni, ja hän pyöritteli silmiään.
” Toinen käsi! ” hän huudahti.
Näytin hänelle vasenta kättäni, ja hän kiljaisi: ” Tiesin sen! Pääsen järjestämään häitä! ”
Edward tuhahti, ja muistutti: ” Itse asiassa ne ovat minun ja Bellan häät. ”
Alice otti koiranpentu ilmeensä (joka on muuten sangen anova ilme), ja aneli meitä saada lupaa järjestää meidän häämme.
Edward pyöritti silmiään, ja sanoi: ” Harkitaan. ”
Aivan sama, minne meninkin. He ovat tukenani, aina ja ikuisesti.
Rakastin heitä kaikkia aina ja ikuisesti.
Ikuisuus on pitkä aika – siihen mahtuu monta päivää.
LOPPU (?)
A/N5: Sen lopun, missä Bella valitsee Jacobin, näätte myöhemmin. Piti saada tämä julkaistua. Jos tämä riitti Sinulle, niin kiitän ja kumarran tämän tekeleen seuraamisesta.
Mainostusta taasen; jos Sinua kiinnostaisi lukea Edwardista ihmisenä (huomiohuomio, Edwardilla on sitten kömpelyysgeenit & punastusgeenit.) niin seuratkaa seuraavaa tekelettäni (joka ei ole vielä täällä, kohta on.), kiitos. Tekeleessä Bella olisi vampyyri, mutta näistä vihollisvampyyreista en ole varma. Kiitos ja kumarrus.
