Voihan awwitus. Tää on lyhyt, raapale kun on, mutta tässä sanotaan kaikki tarvittava. Oot kiteyttänyt lyhyesti onnellisuuden määritelmän, ja sitähän se on
Toisaalta, on helppo olla onnellinen, jos herää rakastamansa ihmisen vierestä, mutta entäs sitten, jos se ihminen ei olekaan siinä? Jos sitä ikävöi, niin voiko silti olla onnellinen? Äh, tyhjänjauhamista x) Totta kai sitä voi olla onnellinen, vaikkei olisikaan sitä rakasta, niinku ollenkaan. Hyi minua ja parisuhteen korostamista
Bill/Remus on ihana paritus, on tullut luettua sitä aivan liian vähän. Tämä paikkasi suuren osan parituksen kaipuusta olemalla herkkä ja fluffyinen ja Remuksesta. Musta on hurjaa vauhtia tulossa remusshippari, enkä vieläkään oikein tiedä, oonko asiasta iloinen vai en x)
Tekniikasta vielä jotain. Mä tykkäsin hurjasti tuosta loppukappaleesta ja siitä, miten se oli muotoiltu, ikäänkuin selitykseksi. Hmm, osaankohan selittää mitä tarkoitan. Siis sitä, että kappaletta ei ollut muotoiltu vaikkapa "Sillä remus tiesi, että onnellisuus on sitä, kun..." jne. Tuolla tavalla raapaleen lopetus ei olisi ollut lainkaan niin pysäyttävä, kuten se nyt oli <3
Kiitos tästä namupalasta,
Bbuttis