-venla
-harry, ron, h/d
-general/sallittu
-drama
-en omista hahmoja, enkä paikkoja, kaikki kiitos Rowlingille
-En tiedä, ymmärsinkö haasteen oikein, mutta tässä on kolme raapaletta aiheella "3 sanaa, joita Harry kieltäytyy sanomasta"
3x-haasteEi ole pakko*
Pojan kasvoilla kimmelsi karvaita kyyneliä ja hän tiesi takuuvarmasti vielä katuvansa, mutta siltikin hän pudisti päätään uhmakkaasti.
“Sinä senkin… kuinka sinä kehtaat!? Minun talossani! Minun pojalleni osoittaa tuollaista röyhkeyttä!?” Petunian kasvot punehtuivat ja ääni nousi korkeimpaan oktaaviin hänen huutaessa sisarenpojalleen.
Harry katsoi silmää räpäyttämättä tätinsä vasemman olkapään yli. Hän ei enää erottanut Petunian sanoja, joten hän sulki korvansa ja toivoi katkerasti, ettei häntä itkettäisi niin kovasti. Hän halusi sanoa anteeksi ja että se oli vahinko, koska sitä Petunia-täti halusi, ja ehkä hän sitten olisi hymyillyt ja sanonut, ettei se mitään.
Aikuisten oikeasti Harry oli kuitenkin kauan sitten lakannut toivomasta sellaisia.
*
Joskus Ron venytti Harryn viimeiset hermot niin kireälle, että ne katkesivat. Hän ei jaksanut Ronin laiskaa asennetta läksyjä kohtaan, arkuutta ja toisaalta halua kuulua ‘parempaan’ porukkaan eikä hän varsinkaan jaksanut tämän alituista kinastelua Hermionen kanssa.
Lähes viikoittain hänen kaksi parasta ystäväänsä olivat jonkin asteisen maailmansodan partaalla, kunnes he seuraavana päivänä juttelivat niin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut. Pahimpia olivat ne hetket, kun Hermione piti mykkäkoulua juuri ennen kokeita.
“Harry hei, miltä sivulta minä löydän sen taltutus-loitsun? Tämä kirja on ihan sekava.”
Harry puri hampaansa lujasti yhteen ja piti katseensa sivulla kolmekymmentäviisi, tietäen että Ronin etsimä loitsu oli edellisellä aukeamalla.
*
Dracon kanssa he harrastivat seksiä ensimmäisen kerran molempien ollessa kahdenkymmenen. Se oli sellaista epätoivoista käpertymistä johonkin, mitä koskaan ei ollut ollut olemassa ja mitä koskaan ei voisi tulla. He molemmat kaipasivat jotain ja jotakuta, josta heillä oli vain puolittaisia unelmia.
Draco oli koko kouluajan tiennyt haluavansa rakastella Harryn kanssa. Se oli ollut sellaista ylimielistä ja fantasianomaista halua, “kyllä minä vielä sinut kellistän, Potter.” Harry ei ollut koskaan ajatellut sillä tavalla. Ei ennen kuin sitten myöhemmin.
Seuraavana aamuna Harry oli pelkkä epäilystä.
“Mitä tämä on? Mitä sinä haluat?”
“Kaiken, Potter. Mitä sinä haluat?” Draco virnisti takaisin.
Harry ei sanonut mitä halusi.
//Sprig muokkasi ikärajan otsikkoon.