Hiiri (S)

[Fairy Feller]

Title: Hiiri
Author: Spider
Beta: Ei ole, minua saa syyttää virheistä.
Genre: Drama, Triplaraapale
Summary: Ginny kammoaa hiiriä sydämensä pohjasta. Mutta miksi?
Characters: Fred, George, Ron, Ginny
Warnings: Weasleyn lapset puhuvat välillä puhekieltä.
Rating: Sallittu
Disclaimer: Row omistaa kaiken muun paitsi sen yhden pienen hiiren. En saa maksua tästä.
A/N: Osallistuu fobiahaasteeseen aiheella musofobia, hiirien kammo. Osallistuu myös sataseen sanalla 080. - Miksi?, koska tarinassa kerrotaan miksi Ginny pelkää hiiriä. Kommentit olisi aina plussaa, otan mieluusti vastaan risuja ja ruusuja. Etenkin kirjoitusvirheistä saa ja pitää ilmoitella. Kiitos!

HIIRI

Ginny nielaisi. Niitä oli kaikkialla. Ne vikisivät ja juoksentelivat ympäriinsä. Tyttö alkoi jo katua, että oli tarjoutunut hakemaan kermakaljat kellarista.

Sillä kellari oli täynnä hiiriä. Ginny kammosi hiiriä sydämensä pohjasta. Hän seisoi lamaantuneena. Ginny ei pystynyt kuin tuijottamaan. Tytön sydän hakkasi, ja hänestä tuntui aivan kuin hän pyörtyisi.

Mutta mikä hiirissä oli niin kammottavaa? Tämän selvittääksemme meidän on matkustettava ajassa taaksepäin.

                                                                                         ***

Oli kaunis kesäpäivä. Ginny istui keinumassa leikkikentän laidalla. Hän katsoi kuinka Fred, George ja Ron, kolme hänen veljistään, seisoivat nurmella päät yhteen painettuina selvästikin jostain keskustellen.

Pojat eivät koskaan ottaneet Ginnyä mukaan leikkeihinsä. He väittivät tytön olevan liian pieni. Pieni! Ginnyhän oli jo kuuden! Ei hän ollut mikään pikkutyttö, vaikka veljet niin väittivät.

Ginny alkoi olla utelias. Mistä pojat nyt noin puhuivat? Sen oli pakko olla jotain hyvin kiinnostavaa!

Tyttö hyppäsi alas keinustaan. Kesti hetken ennen kuin hän sai tasapainonsa vakaaksi. Sitten Ginny oikoi kukikkaan hameensa helmaa ja lähti kävelemään kohti nurmea ja veljiään. Auringonvalo leikitteli tytön tulenpunaisissa hiuksissa nurmikentän yhä lähestyessä.

"Hei, mitä te teette?" tyttö huikkasi. Fred hätkähti. Sisko oli tullut heidän viereensä aivan huomaamatta.
"Ei se kuulu sinulle, olet pelkkä pikkutyttö!" Ron sanoi tärkeän oloisena. Ginny puri huultaan, jottei alkaisi itkeä.
"Enkä ole!"
"Oletpas!"
"Enkä ole!"
"Oletpas!" Silloin George puuttui heidän kinaansa.
"Ei se haittaa, vaikka Ginny onkin pieni. Kyllä me voidaan silti näyttää se." Ron nyökkäsi vastahakoisesti.
"Katso!" hän sanoi ja osoitti Fredin nyrkkiä. Ginny tunki kaksosten väliin ja katsoi Frediin uteliaana. Poika avasi varovaisesti nyrkkinsä. Sieltä paljastui pörröinen harmaanruskea eläin.
"Se on hiiri", sanoi Ginny silmät ihmetyksestä pyöreinä.
"Saako sitä silittää?"
"Saa. Eikö se olekin söpö? Me löydettiin se ullakolta", George kertoi. Ginny nyökkäsi ja ojensi kätensä tärisevää pikku jyrsijää kohti.
"AIH!" tyttö parahti. Hän veti äkkiä vertavuotavan sormensa pois. Ginnyn silmät täyttyivät kyyneleistä.
"Se puri minua!"

Hiiri juoksi pusikkoon. Fred oli säikähdyksissään pudottanut sen.

A/N2: Että tällaista. Kommentit ovat aina tervetulleita, kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti. Toivottavasti teksti ei ollut kauhean tökkivää.

[Enemy]

Heii Ihan hyvä ficci tämä oli. Välillä teksti vähän töksähtäli, mutta sellaiset asiathan on helposti korjattavissa
Osaat kirjoittaa hyvin, virheitä en näin äkiseltään huomannut. Jos sitä betaa kaipailet täällä olisi yksi joka voisi yrittää

[Fairy Feller]

Jeij, kiitos kommentistasi Enemy.  Kiva jos tykkäsit. Katsotaan sitä betausasiaa, miksikäs ei, kyllä minulle sopii.

[Enemy]

No ottele yksärillä yhteyttä jos löytyy minulle jotain betattavaa
Hiiret on oikeestaan aika pelottavia jos niitä vapaana jossain vilisee. En itse tuollaiseen kellariin suostuisi menemään

[Rins]

Ihan sujuvaahan tää oli, ainakin mun mielestä. Virheitä en nähny. Jäin vaan miettiin et voiko jollekkin oikeesti jäädä jostain tollasesta fobia, eka tykkää hiiristä kamalasti, ja sit se puree ja tulee kammo. No joo, multa ei kannata kysyä

[Fairy Feller]

Kiitos kommentistasi teinirinsessa! Minun käsittääkseni tämän tapaiset kokemukst voivat jättää jälkensä fobiana. Itse kun olin eläinkaupassa tekemässä Community and Serviceani (joku yhteiskuntapalvelujuttu joka meillä on vuosittain) niin tungin tottakai käteni rotan pesään. Ei siinä mitään, rotat on melko leppoisia kavereita, mutta kun en tiennyt että sillä on siellä pennutkin (ei mitään kauhean pieniä enää, melkein vieroituiässä). Ja naps, sormesta tuli kivasti verta. Sen jälkeen arastelin rottia aika pitkään. Jos en olisi pakottanut itseäni myöhemminkin käsittelemään noita otuksia uskon, että pelkäisin niitä nyt. En tiedä, tulisiko siitä varsinainen fobia mutta... Kai se on mahdollista, pelothan perustuvat ainakin osittain kokemuksiin.