Author: Minä eli andine.
Rating: Sallittuhan tämä on
Genre: Hmm. En tiedä onko tässä mitään varsinaista genreä, itselleni tuli vain mieleen jonkin asteen pienimuotoinen lehtiartikkeli tätä kirjoittaessa.
Disclaimer: En tiedä onko minkäänmuotoinen disclaimer tarpeen. No, jokainen kuvitteellinen asia tässä taitaa olla minun anyway, ei tässä ole mitään erikoista jota omistan tai en omista!
Summary: Mikä on koti?
A/N: Aamulla tuli tälläinen ajatus mieleen, ja se oli pakko pukea sanoiksi. Tämä on näitä mielenhäiriöisiä tekstejäni, joissa ei ole pienintäkään juonta - vain tekstiä. Ajattelin tätä oikeastaan samalla tavalla, jos kirjoittaisin jotain artikkelia jonnekin, vaikken osaakaan.
Mikä on koti?
Ruohonleikkuu tuo kummallisia ajatuksia päähän, vaikkakin epäilen, että kaikki oli lähtöisin siitä äänestä, kun paljon jo puista tippuneita, kuivia lehtiä menee ruohonleikkurin terän silvottavaksi.
Mikä on koti? Onko koti paikka, jossa asut? Asuuko ihminen kodissa? Onko koti paikka, missä asuu enemmän kuin yksi ihminen, voiko yksinasuva ihminen asua kodissa? Onko koti paikka, missä ihminen viettää suurimman osan ajastaan, vai onko koti sittenkin paikka, jonne mennään rentoutumaan raskaan työpäivän jälkeen?
Mutta entä jos koti onkin työpaikka?
Onko koti paikka, jossa tuoksuu pulla? Onko koti paikka jossa tuntee olonsa viihtyisäksi? Onko koti sittenkin paikka, jonne tuntuu vaikealta mennä, mutta sinne päästessään kaikki tuntuu helpottuvan? Onko kodissa räsymatot?
Mikä siis oikeastaan on koti?
Kun sanotaan pelkästään sana koti, voisi olettaa, että mieleen tulee keltainen puutalo, jonka oven edessä on pirteä, jotain tekstiä toitottava ovimatto ja ikkunoissa loistaa lämpöinen valo. Ovikelloa painaessa kuuluu kaunis pimpom-ääni. Sisälle astuttaessa nenään kiirii huumaava pullantuoksu, ja olohuoneen takassa palaa iloinen tuli. Sisällä on lämmintä ja viihtyisää, ja talossa asuu viisihenkinen perhe koiran kanssa.
Mutta entä jos kyseessä olisikin harmaa kerrostalo, jonka rappukäytävään suorastaan vituttaa astua. Ovet ovat kaikki saman tasaisen ruskeita, ja nimikylteistä kirjaimet ovat tipahdelleen tai repsottavat mikä mitenkin päin. Summerin ääni on hermoja raastava. Asunto on sisältä pieni, ahdas, vähän sotkuinen ja ainut väripilkku musta-valko-harmaassa asunnossa on asukas itse. Harmaan sohvan selkänojalla loikoilee lihava, harmaa-valkea kissa. Lattioilla ei ole mattoja ja ne ovat jääkylmät. Haju asunnossa on sekoitus tunkkaisuutta ja kissaa.
Voiko jälkimmäistä tuntea kodiksi, vaikkei siellä olekaan takkaa ja haju on lähempänä kaameaa kuin mitään muuta?
Minun mielestäni voi. Jokainen olettaen pitää lämpöistä, siistiä hirsitaloa kodikkaana ja idyllisenä, mutta toisaalta, miksei kukaan voisi pitää ahtaasta, ankean oloisesta kaksiosta?
Jos oletettaisiin, että koti on paikka, jossa ihminen viihtyy ja viettää siellä mieluusti aikaa. Jos ihminen rakastaa työtään ja tekee sitä mieluusti työpaikallaan, voisi olettaa työpaikan olevan ihmisen koti. Entä jos oletetaan, että koti on paikka jonne mennään rentoutumaan rankan työpäivän jälkeen. Silloinhan se voi olla vaikka uimahalli, jokin harrastuspaikka, kahvila. Toisilla ihmisillä koti on siellä, missä esimerkiksi poika- tai tyttöystävä, aviopuoliso tai ystävät ovat.
Miksi ihmisen asumispaikkaa pidetään automaattisesti ja oikeastaan poikkeuksetta kotina? Onko kodin merkitys ja olinpaikka vääristynyt vuosien myötä?
Wikipedian mukaan koti on paikka, jossa ihminen asuu vakituisesti, säilyttää henkilökohtaisia tavaroitaan ja viettää vapaa-aikaansa. Wikipediaan ei kuitenkaan aina ole uskomista, joten mitä tähän voi sanoa.
Jos olonsa tuntee kotoisaksi kaikkialla muualla, paitsi yhdessä paikassa, mitä sitten sanotaan? ’Olen aina kotona’, vai?
Jos paikka, jota kutsutaan kodiksi, ahdistaa ja pelottaa, mitä silloin pitäisi tehdä? Eikö kodin kuuluisi olla turvallinen paikka, jossa olo on vapautunut ja helpottunut?
Kodin ja asumispaikan välillä on mahdollisesti suuri ero, mutta mikä se ero on?
Loppujen lopuksi ihmisaivot eivät voi tosiasiassa käsittää kunnolla sanaa koti – sen vain aina oletetaan olevan olemassa, etenkin täällä Suomessa, jossa koti on itsestäänselvyys. Kodilla on jokaiselle ihmiselle eri merkitys, ja toista ei pidä moittia siitä, minkä paikan hän kodikseen tuntee. Koti voi olla toisella kaikkialla, toisella vain tietyssä paikkaa.
Päädytään siis lopputulokseen, että koti on jokaiselle oma henkilökohtainen asia, ja se merkitsee jokaiselle eri asiaa.
