Title Gone Forever
Author Lumos
Genre:Romance
Pairing .R/Hr
Rating :Ihan ikärajaton
Summary: Hermione muistelee tilanteita jolloin hänen ja Ronin välillään olisi voinut tapahtua jotain
Disclaimer : En omista henkilhahmoja ne kuuluvat Rowlingille
Warnings :hmm
A/N : Aika angstisen omainen ja lyhyt
Muistan sen päivälleen milloin se alkoi. Silloin oli lokakuu. Olimme oleskeluhuoneessa. Monet meidän vuosikurssilaisemme olivat pitämässä hauskaa siellä sinä iltana.
Aloin tavanomaisesti kiusaamaan sinua. Yhtäkkiä huomasin, että olit kietonut kätesi ympärilleni.Seisoit takanani ja halasit minua. Luulin ensin, että yrität vieläkin ärsyttää minua,siksi yritin rimpuilla irti,mutta pidit niin kovaa kiinni etten päässyt irti.
En vieläkään tajunnut mistä oli kyse ja en piitannut siitä,että olit siinä ja juttelin muille normaaliin tapaan.Yhtäkkiä laskit pääsi olkapäälleni. Tunsin silmieni pyöristyvän ihmetyksestä.Aloin täristä.Silloin tajusin mitä yritit viestittää.Olin kauhusta kankea en tiennyt mitä tehdä. Lopuksi sanoin,että minun oli mentävä nukkumaan ja pyysin sinua päästämään irti. Hämilläni tapahtuneesta kiipesin poraata ylös tyttöjen makuusaliin.
Pitkään aikaan ei tapahtunut mitään.Olin alkanut jo tottua siihen,että katsoit minua eri tavalla kuin ennen. Jos totta puhutaan huomasin itsekkin,että minulla oli tunteita sinua kohtaan.Myönsin sen eräänä iltana Ginnylle.Hän oli iloinen puolestani ja toivoi,että meistä tulisi jotain.
Ginny sanoi puhuvansa Ronille joululomalla,kun he olisvat kotikolossa siitä mitä tunnen häntä kohtaan koska en itse uskaltanut.
Tulit suuniteltua aikasemmin takaisin Tylypahkaan sinä vuonna.Uudenvuoden aattona.
Tylypahkaan jääneiden kesken oli silloin oleskeluhuoneessa juhlat.Musiikki soi lujaa ja olin hyvin hermostunut kun näin sinut.Olikohan Ginny kertonut sinulle.
Keskiyöllä pyysi minua tanssimaan kanssasi . Tanssimme ehkä 20 sekuntia kun yhtäkkiä panikoin. Lopetin tanssimisen ja menin pois. Näin pettyneen ilmeesi ja juoksin luoksesi ja halasin sinua ja pyysin anteeksi etten osannut tanssia.Sanoit ettei se haitannut. Loppuillan yritin pitää etäisyyttä sinuun etten uudestaan mokaisi.
Olit loppuillan kovin vaisu. Kun menin nukkumaan halasin sinua ja toivotin hyvää uutta vuotta.Kun halasit minua tunsin sydämmeni läikähtävän onnesta.
Meni kuukausi ei mitään.Toinen ei mitään.Koko talvi kului ilman,että mitään tapahtui. Jossain vaiheessa aloin hahmottmaan,että se ei ollut enää pelkkää ihastusta.Minä rakastin sinua.
Lopulta tuli kesä.Päätin,että silloin viimeistään teen asialle jotain.
Mutta kun saavuin Kotikoloon kesän puolivälissä huomasin,että se katse miten olit katsonut minua koko vuoden oli poissa. Toivoin ensin vain kuvittelevani ,mutta se oli poissa. Viimeinen tikki oli se,kun huomasin sinun olevan ihastunut johonkuhun toiseen.Tunsin vajoavani pohjatomaan kuiluun.Sydämmeni särkyi.Mutta silti rakastin sinua.
Nyt siitä on kohta vuosi. Vuoden verran olen rakastanut sinua. Mutta sinä et rakasta minua.Silti sisimmässäni toivon.Uskon.Että ehkä jonain päivänä vielä sinäkin rakastat minua niin paljon, että sydämeen sattuu, mutta ehkä se rakkaus mitä tunsit minuun on ikuisesti poissa.
[size=85]
//destine muokkasi ikärajan otsikkoon[/size]