Yhdestä tuli neljä || FF100, S albumihaaste, kelmit

[Jennea]

Title: Yhdestä tuli neljä
Author: Jennea
Rating: S
Pairings: Ei mainita, vaikka niitäkin on tekstin takana.
Päähenkilöt: Kelmit
Genre: Draamaa ja angstia ja jotain.
Disclaimer: Hahmot ovat J.K Rowlingnin luomia, joten en omista heitä. Kappale ei myöskään kuulu minulle. En saa tästä korvausta.
Summary: Neljä poikaa, jotka ystävystyivät ja elivät symbioosissa toistensa kanssa. He nauroivat ja vain viettivät aikaa, kunnes yksi petti muut.

A/N: Löysin tämän itse asiassa tiedostoistani. Olin kirjoittanut tämän joskus aikoja sitten osallistuessani albumihaasteeseen Anssi Kelan biisiin Rock-unelmaa. Kuitenkin se unohtui sinne muiden keskeneräisten ficcien joukkoon, mutta nyt sitten päätin julkaista.
Tämä on vain tämmöinen hassu ficci, joka kertoo lyhyesti kelmien elämästä ja kuolemasta. Osallistuu siis albumihaasteen lisäksi FF100, sanalla Toverit.


Yhdestä tuli neljä


Neljä löysivät toisensa juuri kun he kipeimmin sitä halusivat.

Yksi halusi löytää itsevarmuuden. Hän halusi kuulua johonkin. Hän ei halunnut olla enää ujo, hiljainen poika, jota kukaan ei huomannut. Ei halunnut enää kadota varjoihin. Hän halusi olla joku.

Yksi halusi löytää seuraa. Hän oli ollut liikaa yksin. Liikaa murheita, liikaa ilkeilyjä, liikaa pahaa. Hän halusi löytää jonkun johon luottaa. Kertoa asioista, jotka oli padonnut sisäänsä, mutta samalla hän oli tyhjä. Hän halusi merkityksen.

Yksi halusi löytää veljen. Hän halusi jonkun, joka olisi hänen kanssaan. Tuntisi veljeyttä. Tuntisi ystävyyden lämmön. Hän voisi luottaa. Hän voisi pitää hauskaa. Hän voisi surra ja nauraa. Hän halusi löytää sen jonkun, joka ei lähtisi pois.

Yksi halusi löytää hyvyyttä. Hän ei enää halunnut olla vankina pimeydessä. Hän halusi siirtyä valoon. Halusi tuntea lämpöä ja rakkautta. Hän halusi, että hän ihailtaisiin. Ei enää ilkeitä kommentteja. Ei vähättelyjä. Hän halusi viimeinkin olla oma itsensä.

Yhdestä tuli neljä. Kukaan ei tuntenut, ettei kuuluisi joukkoon. Jokaiselle oli tilaa ja jokaiselle annettiin huomiota. Ei syrjitty, ei heitetty pois. Jokaiselle annettiin tilaisuus. Vain niille neljälle. Ei muille. Punainen ja kulta.

Mutta kaikki menettivät toisensa. Pettivät toisensa, valehtelivat, sulkivat toiset ulkopuolelle. Ei enää luottamusta, ei naurua, vain pelkkää vihaa ja katkeruutta. He sulkivat toisensa pois elämästään. Kalterit sydämen eteen.

Kun yksi pettää muut, ei kukaan enää tiedä keneen luottaa. Tulee epäluuloja, salaliittoja, kuiskauksia, salaisuuksia, joita ei muille jaeta. Toivotaan kuolemaa ja ikuista kadotusta. Halutaan uskoa hyvään, mutta sitä ei sanota ääneen.

Neljä poikaa, jotka ystävystyivät ja elivät symbioosissa toistensa kanssa. He nauroivat ja vain viettivät aikaa, kunnes yksi petti muut. Yksi katosi kuolemaan. Yksi tahtoi tappaa pettäjän. Yksi halusi rauhaa.

Yksi joutui vankilaan. Yksi katosi varjoihin. Yksi vajosi takaisin yksinäisyyteen.

Yksi karkasi. Yksi löysi seuraa. Yksi löytyi piilostaan.

Kaksi löysivät taas toisensa. Tunsivat taas ystävyyden. Kaksi halusi tappaa yhden. Yksi karkasi.

Yksi kuoli. Yksi suri. Yksi pelkäsi.

Yksi halusi löytää onnen. Elää kahden ystävänsä liian varhain menetettyä elämää, yksi löysi rakkauden.

Yksi löysi itsensä väärältä polulta ja kuoli kellarin pimeyteen epävarmuuden vuoksi. Hyvä sisimmissään.

Yksi löysi onnen. Mutta ikävöi liikaa ystäviään ja katosi kuolemaan heidän luokseen.

Heistä tuli taas neljä. Kuoleman tuolla puolen. He taas tapasivat. Antoivat anteeksi. Ymmärsivät toisiaan. Halusivat olla taas kuin ennen. He halusivat olla olemassa.

 He elivät jokaisen heidän tuntemansa ihmisen muistoissa.

***

Anssi Kela: Rock-unelma

”Okei jengi – tää on Nirvanaa! ”
Johnny mikrofoniin huudahtaa
”Ei muuten oo” portsari murahtaa
Ja bändin töpselistä irrottaa
Keikka päättyy ennen aikojaan
Vain neljä maksanutta katsojaa
”Lippuriski, ei tuu liksaakaan”
Jay sanoo purkaessaan rumpujaan
Pakettiautoon kamat kannetaan
On Ilpon vuoro käydä ratin taa
Matka on pitkä, kaljaa maistellaan
Ja keikka puidaan biisi kerrallaan
Bändissä Johnny soittaa kitaraa
Jay näyttää hyvältä ja rummuttaa
Ilpo pieleen vetää bassollaan
Mut se on Remun serkku

Kolme miestä autossaan
Totta tekee haaveistaan
Kohti unelmaa
Tie on auki Beatlesista Nirvanaan
He valloittavat maailman
Amerikan, Euroopan
Heitä ei voi pysäyttää
Heitä ei voi estää
Tähteys odottaa

Mennään pari vuotta eteenpäin
Pojat ajelevat allapäin
Sai Ilpo varoituksen pomoltaan
Kiertäminen pitäis lopettaa
”Mut jatkakaa te vielä kahdestaan”
Ilpo kavereitaan lohduttaa
”Harmittaa vain kun pitää jättää bändi
Suosion kynnyksellä”

Kaksi miestä autossaan
Totta tekee haaveistaan
Kohti unelmaa
Tie on auki Beatlesista Nirvanaan
He valloittavat maailman
Amerikan, Euroopan
Heitä ei voi pysäyttää
Heitä ei voi estää
Tähteys odottaa

Tikkanurkkauksesta voimasointu kajahtaa
Johnny spiikkaa: ”Kiiminki, oottekste valmiit rokkaamaan? ”
Kuulijoista toinen on kaunis Aino, hän näkee Jayn
Jay hymyilee
Ja Ainon sukat pyörii

Vielä puoli vuotta eteenpäin
Jay kulkee Ainon kanssa käsikkäin
Ainon vatsa pyöristynyt on
Jay tuntee olevansa onneton
Eilen Johnnyn kanssa nautittiin
Kahvit Linnatuulessa ja puhuttiin
Jay sanoi: ”Kyllähän sä tajuut sen
Mä olen pian perheellinen”

Johnny yksin ajaa autoaan
Haaveet tekee kuolemaa
Ei enää unelmaa
Tie on noussut pystyyn
Ei menty mihinkään
Hän valloita ei maailmaa
Bensa riittää Puumalaan
Soittaa marttapiirille
Tonttulakki päässään
Keikan viimeisen
Hän on saanut tarpeekseen
Pitäisköhän mennä takaisin lääkikseen?

[Jennea]

Lacrimare: Tuo biisi ei taida olla kovinkaan tunnettu, joten ei ihme ettet sitä ole kuullut. Hienoa jos pidit. Tämä oli tosiaan hieman erikoinen. Kiitos kun luit ja kommentoit!

[Hopeaprinssi]

 

Tämä sai minut itkemään, oikeasti.
Avasin tämän ihan vain nimen mielenkiintoisuuden vuoksi,ja jo kun aloin lukemaan, kylmät väreet kiirivät pitkin ihoani ja käteni menivät kananlihalle, ja kun teksti eteni pidemmälle kyyneleet nousivat silmiini ja nyt yritän pyyhkiä niitä niin ettei ripsarini leviäisi. Tämä ei saata kuullostaa oudolta, mutta se on. En yleensä voi sietää kelmifikkejä, älkää kysykö miksi, älkääkä loukkaantuko, ne eivät vain ole minun juttuni (paitsi parituksina. R/S, R/J ja S/J <3), joten on todella, todella outoa että sellainen kolahtaa minuun näinkin paljon.
Tämä vain oli niin kaunis. Rakastin kerrontatyyliä, ja sitä, kuinka et maininnut hahmoja nimeltä. Oli hanaa päätellä ketä aina tarkoitit, ja jotenkin se, että hahmon tosiaankin pystyi päättelemään noinkin vähäisestä ja yksinkertaisesta kuvailusta, oli jollain tapaa älyttömän hienoa. Kerroit aivan ihanan omalaatuisella ja kuniilla tavalla kelmien tarinan, ja jollain tapaa minusta tuntuu kuin olisin oikeasti lämmennyt tälle nelikolle. Ehkä vielä jonain päivänä luen kelmifikkejä
Tekisi mieli lainailla vaikka mitä kohtia tästä, mutta niitä tulisi niin paljon, ettätämän kirjoittaminen veisi ikuisuuden. Kerroin tämän koska tosiaankin arvostan tätä fikkiä todella paljon, enkä osaa löytää siitä vain yhtä lempikohtaa jonka lainaisin.

Rakastuin.
Kiitos <3

[Jennea]

Kelmikiti: Toivottavasti selvisi tuo Jamesin ja Siriuksen kohdat (eli siis tuossa alussa James haluaa ainoana lapsena itselleen veljen ja Sirius haluaa ns. hyvien joukkoon eli löytää valon). Kuvaava ei tosiaan, mutta tämä oli enemmänkin tällainen jännä tarina, jossa kerrottiin heidän koko elämä. Tunneficci. Kiitos kommentistasi, kiva kun luit!

Hopeaprinssi: Kelmificit olivat minulla aluksi ihan ehdoton no-no, mutta nyt olen niistä alkanut hieman pitämään, kunhan eivät vain ole sellaisia tavallisia ja peruskelmificcejä (vaikka niitäkin olen sortunut kirjoittamaan : D). Et uskokaan miten ihanalta tuo sinun kommenttisi kuulostaa. Uskomatonta, että se sai noin tunteet pintaan. En osaa oikein sanoa mitään. Apua, menin oikeasti sanattomaksi. Täytyy oikein isolla sanoa, että TACK, sillä tuo kommenttisi oli päiväni piristys. Ihanaa, kun luit tämän, vaikka olikin kelmificci. Ja todella mahtavaa kun kommentoit! Tacktack!

[NeitiMusta]

 Mä rupesin itkeen  Kirjotat tosi hyvin, siitä mitä kukakin niistä halus. 
Luen eniten Kelmi ficcei, joten siks luin tän ja tää oli todella loistava.
Oli ihana arvailla, kuka on kuka. Sen kyllä pysty päätteleen aika helposti.

  Tekisi mieli lainailla vaikka mitä kohtia tästä, mutta niitä tulisi niin paljon, ettätämän kirjoittaminen veisi ikuisuuden. Kerroin tämän koska tosiaankin arvostan tätä fikkiä todella paljon, enkä osaa löytää siitä vain yhtä lempikohtaa jonka lainaisin.
Rakastuin.

Oon samaa mieltä kun Hopeaprinssi.

Heistä tuli taas neljä. Kuoleman tuolla puolen. He taas tapasivat. Antoivat anteeksi. Ymmärsivät toisiaan. Halusivat olla taas kuin ennen. He halusivat olla olemassa.
 He elivät jokaisen heidän tuntemansa ihmisen muistoissa.

Ihan todella hienosti oot kirjottanut.

 

Neljä poikaa, jotka ystävystyivät ja elivät symbioosissa toistensa kanssa. He nauroivat ja vain viettivät aikaa, kunnes yksi petti muut. Yksi katosi kuolemaan. Yksi tahtoi tappaa pettäjän. Yksi halusi rauhaa.

Todella kauniisti kirjotettu.

Yksi joutui vankilaan. Yksi katosi varjoihin. Yksi vajosi takaisin yksinäisyyteen.
Yksi karkasi. Yksi löysi seuraa. Yksi löytyi piilostaan.
Kaksi löysivät taas toisensa. Tunsivat taas ystävyyden. Kaksi halusi tappaa yhden. Yksi karkasi.
Yksi kuoli. Yksi suri. Yksi pelkäsi.
Yksi halusi löytää onnen. Elää kahden ystävänsä liian varhain menetettyä elämää, yksi löysi rakkauden.
Yksi löysi itsensä väärältä polulta ja kuoli kellarin pimeyteen epävarmuuden vuoksi. Hyvä sisimmissään.
Yksi löysi onnen. Mutta ikävöi liikaa ystäviään ja katosi kuolemaan heidän luokseen.

Tääkin oli niin ihanasti kirjotettu. En osaa sanoo mitään rakentavaa  

Rakastuin tähän ihan totaalisesti Kiitos <3 

<3
     

[Tyynis]

Ihana!
Minä en viitsi tästä nyt lainailla parhaita paloja, koska muuten lainaisin puoli ficciä tähän. 
Mitään rakentavaa en tähän nyt oikein saa, tämä vei ihan sanattomaksi. Kappale sopi tähän todella hyvin.

Yksi löysi onnen. Mutta ikävöi liikaa ystäviään ja katosi kuolemaan heidän luokseen.

Okei, perun sanani, oli pakko lainata! Tämä vaan oli niin ihana kohta.

[Jennea]

NeitiMusta: Vau, upeaa kuulla mitä pidit. En oikein osaa vastata tuohon kommenttiisi muuta kuin, että kiitos tosi paljon! Kiva kun luit tämän.

Tyynis: Heh, samoin nämä kommentit vetävät sanattomiksi minut, joten älä odota minultakaan mitään hienoa vastausta. Ihanaa kun luit ja kommentoit!

[Lily Potter]

Todella kaunis, oli helppo kuvitella kuka teki mitä teki.
Jotenkin musta vaan tuntuu oudolta, että he vielä kuleman jälkeenkin olisivat ystäviä, antaisivat anteeksi Petteri Punakuonolle ( )... o_O Ihan sama.

Taidokkaasti kirjoitettu

Lils

[Jennea]

Lily Potter: Itse taas miellän asian niin, että muut kelmit tosiaan antavat anteeksi Peterille. Hänhän kuoli siksi, että pelasti Harryn ja hänen ystävänsä. Kiitos kun luit ja kommentoit!

[Lumous]

Ihana.

Rakastan kelmejä taino en niinkään Peteriä, joten tää oli ihana lukukokemus.
Remin ja Peterin kohdat tajusin, mutta Jamesin ja Sirin kohdat meni vähän sekaisin, kunnes luin Kelmikitille kirjoittamasi kommentin joka valaisi. (:

Biisiä en ollut kylläkään koskaan kuullut, tai ainakaan en muista sitä kuulleeni, mutta se ei paljoa haitannut.

dream

[Jennea]

dream: Minusta jopa Peterkin on mielenkiintoinen hahmo, vaikka petturi olikin. Tosiaan nuo Jamesin ja Siriuksen kohdat voi mennä sekaisin, mutta toivottavasti sitten kuitenkin tajusit. Kiitos kommentistasi!

[nnnil``]

oiii, tämä li jotakin niin kaunista.. ;'<< pillitin kuin palosireeni.

Ei näin kaunista tekstiä saa kirjoittaa, se pitää kieltää lailla.
 

Haluaisin kylläkin lukea lisää tällaista tekstiä koko finissä, sillä tämä on ensimmäinen tämmöinen.
En kylläki tajunnut kuka oli kuka alusa, mutta kylmä lopulta aloin tajuta

Hyvää tekstiä, anteeksti rakentava poissa!
täydet kympit!

[Jennea]

nnnil``: Apua, ihanaa palautetta! En osaa sanoa oikein mitään. Hurjasti kiitoksia kun luit ja kommentoit!

[Makisuke]

Tämä oli nätti kuvaus ystävyyden siteistä ja yhteenkuuluvuuden vahvuudesta. Olisin kaivannut enemmän kuvailua siitä, miten kelmit kasvattivat suhdetta toisiinsa. Osuit kuitenkin aika nappiin tuolla alulla. Porukkaan kuuluminen on pelastus monelle, ja itsensä tarpeelliseksi tunteminen on todella tärkeää. Pidin tavastasi eritellä kelmien erilaisia taustoja ja sitä, miten ja minkälaisia poikia heistä oli tullut ja mitä he pystyivät antamaan toisilleen. Alun jälkeen olin todella tyytyväinen kohdasta "yhdestä tuli neljä...". Kuitenkin, kuten jo sanoin, mielestäni etenit liian nopeasti siihen kun porukka hajosi ja sen jälkeen ficci menettää otettaan. Vauhti kiihtyy liian paljon ja vaikka tuo "yksi teki tätä ja yhdelle tapahtui näin" toisto toimii alussa ja hyvänä kaikuna loppupäässä, minusta kulutat sitä liikaa kertoessasi mitä kaikille tapahtui sen jälkeen kun Peter petti heidät.

Yksi pikkuinen virhe osui silmääni:

Mutta jokainen menettivät toisensa. Pettivät toisensa, valehtelivat, sulkivat toiset ulkopuolelle.

Ensimmäisen lauseen olisi varmaan tarkoitus olla "Kaikki menettivät" tai joku vastaava.

Se kritiikistä! Tämä oli hienon riisuttu tiivistelmä kelmien yhteisestä matkasta ja kuinka jopa porukan hajoamisen jälkeen, kouluvuosien aikainen toveruus yhdisti heitä vielä kuoleman jälkeenkin. Minusta on lohdullista ajatella, että kuoltuaan he antoivat toisilleen anteeksi ja palasivat jälleen yhteen. Varmasti kaikkien mielestä jokainen kelmi kuoli liian aikaisin. 

[Susihukka]

Oo.. Aikas hieno ja surullinen...
Otsikko veti puoleensa. Yhdestä tuli neljä... Vau.

Olit hienosti sijoittanut tapahtumat, mutta jossain vaiheessa menin sekaisin kenstä puhuttiin.
Ja kanssa asia mikä häiritsee on, kun tapahtumat etenivät liian nopeasti ja toistoa tuli.

No, ei muuta, että kuin ihana ficci. *lähtee kyynel silmässään pois* 

[Jennea]

Makisuke: Tosiaan. Nopeasti eteni ja toistoa oli. En enää oikein muista mitä mietin tätä kirjoittaessani, mutta muistan, että halusin siihen tuota toistoa, mutta sitä tosiaan olisi voinut vähentää :D Eteneminen olisi myös voinut olla hitaampaa ja olisin voinut kertoa enemmän, mutta kirjoitin tuon enemmänkin täysin ajatuksenvirtana. Tuon virheen korjasin, hyvä kun huomautit (:
Ja muutenkin kiitos kun luit ja kommentoit! Minusta tuntuu, että muutenkin ficeissä käytän paljon toistoa, joten täytyy siihen vielä kiinnittää huomiota, ettei mene liiallisuuksiin. :)

Susihukka: Hehee, sanoit samat asiat mitä Makisuke. Minun täytyy tosiaan varoa toistoa! :D Mutta ihanaa kun luit ja vielä kommentoit. Piristi juuri sopivasti huonosti menneen kokeen jälkeen...