Ei kukaan muu [S] | Angstivivahde, tulkinnanvarainen Sirius/Regulus

[Melodie]

Nimi: Ei kukaan muu
Kirjoittaja: Melodie
Tyylilaji: angstiin vivahtava
Ikäraja: S; kuulemma vähän ahdistava
Paritus: tulkinnanvarainen Sirius/Regulus...
Varoitukset: Tulkinnanvarainen insesti
Vastuuvapautus: En omista hahmoja, ja osa sanoistakin on jonkun muun keksimiä. Teksti on minun.
Tiivistelmä: Kaipaan niin.

Alkusanat: Vastaukseni 12+ -haasteeseen. Oli hämmentävän helppoa; tein varmaan jotain väärin... mutta oli kivaa! (Käytin jokerilauseenkin, tunnistakaa joukosta. :p)
Hahmona Sirius Musta.
Ja FF100, Sirius/Regulus, sanalla Kuka?.

-

(Sirius PoV)

Hän on kaunis. Joskus minäkin toivoisin, että osaisin pelata sillä tavoin: hän tietää aina mitä sanoa tai miten katsoa. Eikä hän näytä vihaisuuttaan, ei ollenkaan niin kuin minä. Hänen vihansa on kätkettyä, ja minä pidän saavutuksena jo sitäkin etten ravistele häntä kun hän hymyilee arvoituksellista hymyään.
Hän on juossut karkuun jo kauan, ja se on piirre johon en osaa hänessä suhtautua. Minä en ymmärrä sitä kun itse olen tällainen, joka haluaa aina sanoa vastaan ja katsoa halveksuvasti kun siltä tuntuu. Hän pitää itsensä niin hyvin piilossa, että hämmennyin kun luin salaa hänen kirjoituksiaan. Vaikka luulin tuntevani hänet, tajusin pian ettei ajatus ollut lainkaan realistinen.

Takapihalla virtaa puro. Lumen tullessa jää hautaa sen alleen ja jähmettää, mutta se on kaunis silti. Kesäisin hedelmälliset puut versovat sen rannoilla, ja häntä naurattaa aurinko. Minä tunnen kaipausta viileämpiin hetkiin, ja ehkä hänkin vaikka uittaa varpaitaan vedessä.
Joskus hän on ollut tyhjä taulu. Seinälle ripustettu tyhjyys, ja nyt minä en enää tiedä mitä hänen taulussaan on: ehkä hän on kaappihomo, ehkä hän ei tunne enää mitään. En tiedä viiltääkö hän ranteensa pimeällä auki, mutta tiedän millä tavoin hänen lapaluunsa kaartuvat, minä tiedän.

Hänellä on harvoin nälkä. Kun me istuksimme sarojen valtaamalla niityllä, minun teki mennä kotiin päivälliselle mutta hän ei tahtonut. Ja siinä missä minä pidän tytöistä joiden kaula-aukot paljastavat tarpeeksi, hän viehättyy niistä joilla on alushameet ja korsetit.
Hän pitää makeasta, minä pidän hänestä makeana. Hänen ajatuksensa eivät aina ole puhtaita, ja lopulta en tunne niitä enää tarpeeksi sanoakseni. Tiedän että hän etsii piilopaikkaa. Tiedän että hänen silmissään on tuskaa, mutta en tiedä miten suhtautua kumpaankaan.

Kun hän lapsena oli janoinen, minä juotin häntä. Hän oli minua parempi soittamaan pianoa ja hymyilemään, ja häntä pidettiin ihmelapsena. Meidät pestiin molemmat huolella keltaisilla pesusienillä, hangattiin ihot vähän vereslihalle, rakkaudesta.

Hän on minun veljeni helvetti.


-

Sanat:

1. kaunis
2. pelata
3. vihainen
4. saavutus
5. juosta
6. ymmärtää
7. kirjoitus
8. realistinen
9. puro
10. lumi
11. hedelmällinen
12. kaipaus
13. taulu
14. kaappihomo
15. lapaluut
16. nälkä
17. sara
18. alushame
19. makea
20. puhtaus
21. piilopaikka
22. tuska
23. janoinen
24. ihmelapsi
25. pesusieni

[Roshwua]

Tämähän oli oikein nätti. Mielestäni oli kivaa, etteivät Sirius ja Regulus olleet pari vaan juuri tuo tulkinnan varainen juttu siihen.

Pidän paljon juuri tällaisista "arvoituksellisista" ficeistä, ja sellaisista joissa joutuu pohtimaan. Tämä oli taas tällainen ja sopi oikein hyvin. Kielä oli kaunista, sopivan angstaavaa. Sanat oli hyvin upotettu lauseisiin, pisteet siitä Mielestäni on aina hieman hankalaa tulkita näitä tekstejä, missä on juuri vaikkapa 25 pakollista sanaa ja ne toimivat eräänlaisina vertauskuvina ja ovat tärkeissä rooleissa, mutta siis tähän se sopi.
Pidin myös kovasti siitä, miten tarinassa oli preesensiä ja imperfektiä. Miten välillä Sirius muisteli mennyttä, ja miten välillä hän kertasi nykyhetkeä.

Olen itse pitänyt aina Siriusta sinä vahvempana ja "parempana" osapuolena, ja siksi oli jännää, että tämä oli juuri Siriuksen näkökulmasta ja hän mietti veljeään, joka sitten taas oli eräällä tavalla tässä täydellinen. Kiintoisaa, ja uusi näkökulma minulle...

Hän pitää makeasta, minä pidän hänestä makeana.

Tämä kohta jäi mieleeni kaikista vahvimmin. Tämä oli jotenkin niin hieno, niin kuvaava ja tunteita herättävä virke.

Hän on minun veljeni helvetti.

Hiano. Aluksi en tajunnut tätä, enkä ole varma tajuanko vieläkään, mutta siis erittäin vahva lause.

Minäpäs löysin jokerilauseen Mutta siis, kiitoksia erittäin hienosta ficistä!