Author: Elea
Genre: Lievä H/C, filosofinen angst:') Drama.
Pairing: Ei ole.
Rating: S
Summary: Minä tarvitsisin ystävää, joka voisi viedä minut ulos kauniina päivänä.
Disclaimer: Omistan omat ajatukseni ihan itse ja nämä pohdintani. Rowling omistaa Dracon.
A/N: Eli tämä on kirjoitettu Draco PoV:ina. Tämä on henkilökohtainen minulle, tässä kertomuksessa on iso osa mukana minua ja omiakin ajatuksiani. Poikkeaa canonista sillä tavalla, että tarinassa esiintyy vahva viittaus siihen, että Narcissakin olisi ollut vankilassa. Haluaisin kuulla todella paljon niitä kommentteja nyt!
Vaikka lyhykäinen tämä onkin työstin tätä tunnin:')
Lyriikat ovat U2 - Beautiful Day. FF100 aiheella siirtymä.
Draco point of view:
You're out of luck
And the reason that you had to care
The traffic is stuck
And you're not moving anywhere
Risteyksessä mieleni pysähtyi, tien risteyksessä näin ruuhkan. Samaistuin siihen olin menossa jonnekkin, mutta en voinut muut olivat edessä. Jokapäiväinen tungos, tiet joita poljemme kertovat tarinaa surullisista sieluista ne kertovat sinusta ja minustakin meistä kaikista. Minä en tiedä mistä tässä elämässä on kyse, jotkut väittävät tietävänsä. Minun elämäni hyppäsi raiteiltaan kun tajusin, että olen koko elämäni ajan luullut, että minä en voi olla onnellinen. Alitajuisesti uskoin niin, sen takia astuin rappion teille ja ne veivät minua alemmas, pohjalle.
You thought you'd found a friend
To take you out of this place
Someone you could lend a hand
In return for grace
Minä tarvitsisin ystävää joka veisi minut pois tästä paikasta, minä en pidä maailmasta. Maailma osaa olla kaunis, silloin minä myönnän rakastavani sitä. Välillä pelkään maailmaa, ihmisiä joita se päällään kantaa. Minusta tuntuu, että ihmiset katsoo minua ja nauraa selän takana, koska olen kummajainen. Minä itkin eilen ja varmaankin itken tänäänkin.
Puhui eilen äidin kanssa menneisyydestä. Kysyin äidiltä kuinka moni lapsi voi sanoa "minun äitini ja isäni ovat olleet vankilassa", Silloin minä itkin ja jokin sortui sisalläni en vielä tiedä mikä se oli, ehkä entisen elämän kahle.
It's a beautiful day
Sky falls, you feel like
It's a beautiful day
Don't let it get away
Minä tarvitsisin ystävää, joka voisi viedä minut ulos kauniina päivänä. Olen haaskannut jo monta päivää istumalla neljän seinän sisällä. Olen henkisesti rikki, kun maailma imee minusta verojaan. Minun sisälläni palaa tuli, minä tiedän sen. Sitä koitetaan tukahduttaa, henkinen väkivalta viiltää. Ja minä olen turta. On monta asiaa joita haluaisin kertoa, mutta sanat eivät pääse ulos suustani, sillä kieleni on muuri henkinen ja fyysinen. Ne hukkuu suureen ajatuksien tulvaan ja minä niitä koitan kalastaa.
Haluan avautua, mutta kun enhän minä osaa. Minä vuodan surusta jota kannan, pelosta joka viilsi aikoja sitten ja nyt pulppuaa takaisin alitajunnan teitä pitkin.
Minä sanon, että ehkä sinä olet se joka minut pelastaa.
