Larjus: Äkkiä on kyllä mennyt, ja huomenna (tai no puolen tunnin päästä) viedäänkin jo viimeistä! 😳 Tämä on kyllä tarjonnut mukavaa potkua hanuriin ja pakottanutkin istumaan alas kiltisti kirjoittamaan. Se on kyllä aina vähän mälsää, jos omaa lempparia ei soiteta keikalla, mutta toisaalta aina tulee uusia keikkoja ja tosiaan kaikki eivät vain mahdu mukaan. 😅 Onneksi oli Bakullakin muuten suorastaan mahtava ilta! Jiroulle ja Kamillekin koitti suorastaan oiva tilaisuus vähän tehdä pehmotason höntteilyjä hilpaisemalla rocktähti-senseiden tykö. 😂 Ehkä Jiroukin on onneksi päässyt enimmän nolouden yli, tai ainakin uskaltaa ajatella once in a lifetime -mentaliteetilla ja katua sitten myöhemmin, jos jälki-istuntoa pukkaisikin. 😂🖤
***
23. PRESENT MIC
"Ohh, velvollisuudet kasassa!" Hizashi hengähti pukiessaan nahkarotsinsa ylleen Hallin takahuoneessa. Tavaroiden siirtämisessä Yasudan pakettiautoon ei ollut kulunut paria minuuttia enempää: Takein kyky salli tämän kutistaa ja suurentaa esineitä, joten soittimet ja laatikot olivat mahtuneet vaivatta syliin.
"Ilmoitan Nemuri-senpaille, että suuntasimme tupakkapaikalle", Eraser sanoi puhelintaan selatessaan. "Hän jäi kuulemma suustaan kiinni."
"Kuvainnollisesti vai kirjaimellisesti?"
"Tarina ei kerro."
"Figures", Hizashi hekotteli itsekseen ja sytytti tupakan. "Otatko sinäkin?"
"En minä kokonaista. Anna henkoset."
"No toki!"
Heidän siinä turistessaan Hallista valui ulos Icaruksen nimmareita odottaneita faneja kourallinen kerrallaan. He eivät kiinnittäneet väkeen sen kummemmin huomiotaan, kunnes Eraser äkkiä terästäytyi.
"Voi pahus."
Hizashilla meni sekunti kauemmin tajuta, että kaksi teiniä – tarkemmin katsoen juuripa heidän koulustaan – marssi iloisesti heitä kohti.
"Terve ja hyvää iltaa!" Kaminari huikkasi.
"Ja anteeksi!" Jirou komppasi vähän nolon näköisenä. "Öh, sopiiko häiritä, Splinters?"
"Taidatte häiritä jo", Eraser totesi kuivasti.
"Älä ole tuommoinen jurnu, Eraser...!" Hizashi tumppasi savukkeenloppunsa tuhka-astiaan ja kuin piiskaniskusta taikoi viihdyttäjän roolinsa ylleen. "Well heey, dear listeners! Oliko siisti keikka?"
"Todellakin!" Kaminari hihkaisi. "Enkä mä tiennyt, että te soitatte niin hyvin! Me oltiin kateudesta ihan vihreinä!"
"Ei kuulkaa kestä, ilo ilahduttaa! Eipä ollut teidänkään kitaransoitto kulttuurijuhlassa yhtään päin mäntyä posottavaa!" Hizashi virkkoi ja otti vastaan Jiroun ujosti tarjoaman nimmarikortin tussikynineen. "Katsotaas, huhtikuu ja kahdeskymmenes... Splintersistä ei ole nyt kaikkia jäseniä paikalla, mutta –"
"Eihän niitä jäseniä ole paikalla kuin yksi", Eraser huomautti.
"Hah, no joo, Eraser-sensei ei tosiaan kuulu meidän vakiokastiin", Hizashi selitti, "mutta sopii se kuule sinunkin tuikata nimi tauluun!"
"Onko aivan pakko..."
"Kiitoksia ja anteeksi jo etukäteen!" Kaminari ja Jirou virkkoivat yhteen ääneen. Joka iikalla ei tosiaan olisi ollut rohkeutta lähestyä ankaraa Aizawa-senseitä sellaisissa olosuhteissa. Nämä olivat näköjään päättäneet katua stunttiaan myöhemmin, jos lainkaan. Hizashi ei voinut kuin virnistää moiselle julkeudelle, jollaisena Eraser sitä mahtoikin pitää. Teki tällekin välistä hyvää joutua tuiki erikoisiin tilanteisiin, sillä kertaa rocktähtenä nimmaria raapustelemaan.
