200 ord om Kärlek (S, Harry/Ron)

[Claire]

Ficin nimi: 200 ord om Kärlek
Kirjoittaja: Claire
Beta: hiddenben
Ikäraja: S
Kieli: ruotsi
Vastuunvapaus: En omista hahmoja enkä saa tästä mitään rahallista korvausta.
Tyylilaji: semi fluffyinen, ainakin rakkaudentäyteinen, tuplaraapale
Paritus: Harry/Ron
Yhteenveto: Jag kan kanske kallas ”pojken som överlevde” men utan dig kan jag inte andas.

A/N: Rakkauskirje Harrylta Ronille. Kirjoitin tämän vanhan englanninkielisen tuplaraapaleeni (sekä vastikään samassa topassa julkaisemani suomenkielisen runon) vastineeksi, jossa Ron angstaa omaa asemaansa Harryn rinnalla. Jos haluat siis lukea tarkemmin Ronin ajatuksia ennen tämän ficceröisen lukemista, voit käydä kyseisen tuplaraapaleen ja runon lukaisemassa täältä (ikäraja kummassakin S).

Kiitos tuhannesti hiddenbenille tekstin betauksesta! <3 Ilman sitä tämä fic tuskin olisi koskaan nähnyt päivänvaloa.

200 ord om Kärlek
~

Ron,

Jag vet.

Jag vet hur du måste känna dig. Livet med mig är inte alls så lyckligt som du skulle förtjäna.

I alla fall, du måste veta. Hur jag känner, hur jag beundrar, hur jag älskar:

Dina fräknar som vårsolen målar starkare fram på dina kinder. Ditt hår som påminner mig om de mest hisnande solnedgångarna på sommaren. Ditt busiga leende som lyser upp dagen och även den mörkaste vinternatten.

Men mest, min älsklings Ron, älskar jag dig. Precis som du är.

Dina galet roliga idéer och äventyr då vi går i vilse tillsammans, men också våra lugna och mysiga stunder med varandra. Utöver alla goda stunder, älskar jag dig också på dina dåliga dagar när dina mest osäkra och mörkaste tankar tar över ditt sinne.

Det viktigaste, det oersättliga i mitt liv? Det är du, Ron. Det har alltid varit du.

Det bästa är när jag får vakna och somna bredvid dig; när jag får flyga med dig och känna mig fri för en kortlivad stund; när jag får kyssa dina mjuka, mottagande läppar och glömma alla mina bekymmer.

Jag kan kanske kallas ”pojken som överlevde” men utan dig kan jag inte andas.

Jag är din. Alltid.
Harry

[Altais]

Tässä kohtaa olisi fiksua kommentoida ruotsiksi, mutta en nyt kuitenkaan tee niin, koska kielitaitoni on ruotsin osalta niin pahan kerran ruosteessa. Ihailen kuitenkin tosi paljon sitä, että kirjoitat eri kielillä, ja ruotsiksi ficcaaminen onnistuu noin hyvin. Mutta sitten itse ficciin: olipa ihana päästä lukemaan vuorostaan Harryn ajatuksia Ronista, kun aiemmin tuli niin surullinen olo Ronin itseinhoisten ajatusten vuoksi, kun hän koki olevansa ihan mitätön poikaystävän rinnalla, joka on kaikkien ihailema Valittu. Mutta niin kuin lupailit, Harrylla olikin kovin erilaiset ajatukset Ronista. Toivottavasti Ronille tämän luettuaan tulee parempi mieli, ja hänenkin on helpompi uskoa olevansa merkityksellinen, tärkeä eikä yhtään sen vähemmän arvoinen kuin Harry tai kukaan toinen.

Onhan se ihan varmasti ollut niin ihan alusta asti, kun Harry aloitti Tylypahkassa, että juuri Ronilla oli isoin merkitys sille, että hän tunsi olevansa kotonaan siellä, eikä ollut enää yksinäinen niin kuin aina ennen. Ihan varmasti Ron toi hänen rakkaudettomaan elämäänsä ilon, rentouden ja hauskuuden, vaikka varmaan Ron ei ison perheen keskellä eläneenä edes itse ymmärrä niin helposti omaa merkitystään yksilönä, kun on ehkä sielläkin tottunut olemaan vaan pieni osanen, joka jää äänekkäiden isoveljien ja vanhempien silmäterän virkaa tekevän siskon varjoon. Mutta Harrylle juuri Ron omana itsenään on erityinen, ja se tuli tästä kirjeestä niin hyvin esille. Eihän Harry ilman Ronia olisi ikinä pystynyt kaikkeen siihen, mihin pystyi. Onpa ollut kiva tutustua tähän paritukseen sinun kirjoittamanasi, näen sen heti paljon syvällisempänä, kuin mitä olen ennen osannut ajatellakaan.

[Claire]

Hei Altais, kommentin ei todellakaan tarvitse olla ruotsiksi, olen niin iloinen, että tätä(kin) ylipäänsä päädyit kommentoimaan! <3 Mietin tätä julkaistessani, kiinnostaakohan ketään Finissä ruotsinkieliset ja ylipäänsä tällaiset lyhyet tekstit vailla sen kummempaa juonta, joten ihana kuulla, että sinut tämä ainakin tavoitti. Lyhyisiin ficceihin on vaikea itselle iskostaa toimivaa juonta (erityisesti vieraalla kielellä), joten siksi olen tässä tuplaraapaleessa (ja aiemmassa Ronin näkökulmaa esiin tuovassa tuplaraapaleessa) keskittynyt lähinnä hahmojen tunteiden kuvaamiseen ja syventämiseen. Ihana kuulla, jos sinusta siinä onnistuin Ja muutenkin mukava lukea sun pohdintoja tästä parista ja heidän merkityksestä toisilleen, oon ehdottomasti kanssasi samalla linjalla - tää kaksikko on toisilleen korvaamattomia (oli kyse sitten ystävyyssuhteesta tai jostain vielä syvemmästä)! Kiitos tosi paljon jälleen kerran ihanasta kommentistasi! <3

[Larjus]

Kylläpä olikin ihana tajuta, että olit kirjoittanut ja julkaissut Ronin angstailuille Harryn "vastineen"! Kyllä sellaisen surkuilun jälkeen ihan jokainen tarvitsee iloisempaa ja fluffihöttöisempää meininkiä :3 Sekin oli musta kiva, että tämä oli ruotsiksi, sillä mä oon nyt tässä joulukuussa pikkuhiljaa yritellyt vähän vetristää ruotsin kielen taitojani, sillä ne on monen vuoden käyttämättömyyden takia pahasti ruosteessa. Sanasto varsinkin on melkoisen hukassa. Huomasin kyllä ilokseni joitain sanoja lukuun ottamatta ymmärtäväni tämän kokonaan! (Nyt on kans muuten sitten hauskan monikielinen tämä ficien kokonaisuus: ensin oli englanninkielinen tuplis, sitten suomenkielinen runo ja nyt vielä ruotsin kielellä toinen tuplis )

Itse tuplaraapale oli niin ihana, niin täynnä rakkautta ja sanoja, jotka Ronin ehdottomasti täytyy saada kuulla Harryn suusta ;;__;; ♥ Kun canonia miettii, niin tietäähän sen, miten tärkeä Ron on Harrylle, niin ei siinä mielessä tule lainkaan yllätyksenä nämä Harryn sanat. Ihana niitä on silti lukea. Lämmittää ihan omaa mieltä tämä, miten Harry rakastaa ihan kaikkea Ronissa ja Ronia, myös tämän huonoina päivinä ♥ Sehän on rakkaudessa oleellista, että niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, ylä- ja alamäissä välitetään ja tuetaan.

Jag är din. Alltid.

Aamen tälle ♥

[Claire]

Larjus, siis tämä tuli itselläkin mieleen, että nyt on hyvä tällainen ”setti” kolmella eri kielellä Oli kyllä hauskaa (ja toki hieman haastavaakin) kirjoittaa ruotsiksi pitkästä aikaa. Ihana kuulla, että tästä pikku ficistä oli vähän iloa siinäkin mielessä, että pääsit lukemaan ruotsiksi pitkän ajan jälkeen. Ja sitäkin ihanampaa kuulla, että tykkäsit ficistä itsestään ja tästä tuli sulle kiva positiivinen fiilis! Tässä parissa on kyllä niin paljon potentiaalia, pitäisi itsekin lukea muiden kirjoittamia ficcejä tällä parituksella, jotta oppisi millainen se voi parhaimmillaan romanttisena suhteena olla. Rakastan oikein perinteistä Harry/Dracoa, mutta miksei se yhtä hyvin voisi olla Harry/Ron. Kiva kuulla, että tykkäsit tuosta viimeisestä lainista, vaikka toki se on aika tuollainen paljon käytetty, mutta sopi munkin mielestä hyvin näin kirjemäisen ficin loppuun. Kiitos paljon jälleen ihanasta kommentistasi! <3

[Kelsier]

Kommenttikampanjasta hei!

Minusta on ihanaa, että Harry ymmärtää, miten vaikeaa elämä hänen kanssaan voi olla, kun hän on Valittu, vaikka ei kai sillä enää mitään varsinaista virkaa ole, kun Voldemort nyt on kukistettu. Se ennustus koski kuitenkin vain Voldea, seuraavaa pimeyden velhoa varten tarvitaan sitten jo uusi Valittu. Mutta takaisin raapaleeseen... Harry osaa arvostaa Ronin monia puolia ja rakastaa ihan niitä tavallisia juttuja, joista ei päässyt lapsena nauttimaan: heräämistä turvallisen ja rakkaan ihmisen vierestä, lentoretkiä yhdessä jne. Ronia varmasti helpotti kuulla nämä Harryn sanat.

Jag kan kanske kallas ”pojken som överlevde” men utan dig kan jag inte andas.

Tykkäsin tästä hirmuisesti.

Kiva, kun kirjoitit!

-Kel

[Claire]

Kelsier, totta tuo mitä sanoisit Valittuna olemisesta, tosin tämä voisi olla kirjoitettu myös heidän kouluaikoinaan vielä kun Voldemortia ei ollut kukistettu mutta toisaalta yhtä hyvin voisi olla kun sota on jo ohitse, en oikeastaan edes ajatellut asiaa, jääköön se lukijan päätännän varaan siis. Jotenkin voin kuvitella, ettei tarina ”pojasta-joka-elää” kuitenkaan sodankaan jälkeen hevillä unohdu, vaan Harry tunnistetaan kaduilla sankarina lähestulkoon jokaisen velhon ja noidan toimesta, eli varmasti epävarmat ajatukset voisivat seurata Ronia aikuisikään saakka (vaikka ei tarvitsisi, raasu Ron). Kiva, että tykkäsit tuosta lainaamastasi kohdasta, se oli myös oma lempparilainini  tässä raapaleessa. Kiitos kommentistasi! <3

[Kaniini]

Eipä ole ennen tultua luettua fanifiktiota ruotsiksi, joten tämä oli oikein ihana löytö! <3 Ruotsi ei ole mun vahvimpia kieliä, mutta tämä teksti tuntui aika helpolta ymmärtää (vaikka joidenkin sanojen merkitys pitikin tarkistaa Googlesta ). Tykkään kovasti kirjemuotoisista fikeistä, eikä tämä ole poikkeus. Tässä tulee ihanan selväksi se, miten paljon Ron merkitsee Harrylle, vaikka suhteessa varmasti onkin tietynlaista epätasapainoisuutta Harryn julkisuuden takia. Ron/Harry ei ole parituksena mulle kovin tuttu, mutta tämän fikin myötä kiinnostuin kyllä enemmän heidän dynamiikastaan.

Jag kan kanske kallas ”pojken som överlevde” men utan dig kan jag inte andas.

Tämä oli erityisen kaunis lause, niin kuin aiemminkin tässä ketjussa ollaan sanottu. <3

[Claire]

Kaniini, ruotsi ei todellakaan ole munkaan vahvin kieli, mutta pitipä silti yrittää! Ihana kuulla, että tämä oli mielestäsi ymmärrettävää. Ja olen samaa mieltä, että kirjeet tuntuu aina sillein enemmän henkilökohtasilta, niin kirjeficcejä on aina kiva lukea (ja kirjoittaa). Ihana kuulla, että ficci sai sut kiinnostuun Harry/Ronista, se on kyllä söpö paritus! Kiitos ihanasta kommentistasi <3

[Vlad]

Ruotsi ei ole mun vahvin kieleni (ei edes lähellä), mutta halusin haastaa itseni ja kokeilla, miten paljon ymmärrän. Ihan riittävästi näköjään, vaikken ehkä ihan jokaista sanaa ymmärtänytkään.

Tää oli suloinen ❤️ välillä tässä käytetty kieli oli musta melkeinpä runollista, mikä ehkä toisaalta sopiikin tällaiseen tekstiin. Harry/Ron ei myöskään kuulu suosikkeihini, mutta jos se olisi aina tällaista, niin lukisin. Tämä oli kyllä ihan mielettömän ihana.

Dina fräknar som vårsolen målar starkare fram på dina kinder. Ditt hår som påminner mig om de mest hisnande solnedgångarna på sommaren. Ditt busiga leende som lyser upp dagen och även den mörkaste vinternatten.

Etenkin tämä kohta kaikui omaan korvaani runollisuutta ja tää oli mun mielestä aika ihanasti kirjoitettu.

Jag kan kanske kallas ”pojken som överlevde” men utan dig kan jag inte andas.

Tämä oli toinen kohta, joka sai mut sanomaan ”nawwww UwU”

Tää teksti houkutteli mut lukemaan otsikollaan ja ei kyllä jättänyt kylmäksi. Onhan nämä kaksi tavallaan oikein lutuisia keskenään. Ja yllätyin siitä, miten paljon ruotsia ymmärsin - ja ainakin omaan silmääni tämä oli myös hyvin sujuvasti kirjoitettu. Tykkäsin suuresti ❤️

[Claire]

Vlad, kiitos paljon kommentistasi! Oli ihana kuulla, että tykkäsit tästä tekstistä, vaikka Harry/Ron-paritus ei kuulukaan suosikkeihisi. Mä itse shippaan erityisesti H/D:ta, mutta on hauska välillä hypätä ulos siitä omasta comfortshipistä ja kokeilla jotain uutta - sekä lukemisen että kirjoittamisen kannalta. Itseäni esimerkiksi Harryssa ja Dracossa viehättää kerta toisensa jälkeen se ”enemies to lovers” -asetelma, mutta sitten taas toisaalta, Harryssa ja Ronissa virkistävä ulottuvuus on se ”best friends to lovers” -asetelma Molemmat toimivat omalla tavallaan! Super mukava kuulla, että pidit tästä, ja myöskin se, että tässä raapaleessa oli mielestäsi jotain runollista. Kiitos vielä kerran mieltä lämmittävästä kommentistasi! <3

[Remoteness spectator]

Oj, vad vacker den här berättelsen var, jag blev helt berörd när jag läste :'( Du änvänder vackert språk och vad fint det är att hitta en berättelse på svenska här på Fini!

Eli siis todella kauniisti kirjoitettu pieni tarina kirjemuodossa, ja mahtavaa, että olet haastanut itsesi kirjoittamaan ruotsiksi (tai kun käsitin kommenteista, että se ei ole ykköskielesi). Taisin juuri itsekin tässä parin päivän sisällä pohtia, että onkohan Finissä koskaan julkaistu tarinoita ruotsiksi. Englantiin on kyllä välillä törmännyt.

Itselläni ei ole taustaa Harry/Ron -shippailijana, mutta friends-to-lovers on kyllä herkullinen aihealue ja jollain tapaa mieltä lämmittävämpi ja romanttisempi aiheena, koska siinä on jo se ystävyysrakkaus pohjalla. Tuskinpa sen suurempaa rakkautta voi ollakaan? Hienosti toit esille sen, miten paljon Harry ystäväänsä rakastaa, ja hänen syvimpiä tuntojaan.

Jag kan kanske kallas ”pojken som överlevde” men utan dig kan jag inte andas.

Samaa mieltä tästä, että todella kaunis lopetus ja lause ylipäätään. Kiitos tästä lukukokemuksesta!

[Violetu]

Awww, olipa tämä ihana, kaunis <3
Kello on kohta yksi yöllä, så min svenska är och sova, ursäkta. Päiväsaikaan olisi kommentti tullut ruotsiksi😅
Tämä on ollut pitkään välilehdellä odottamassa ja nyt oli ilmeisen oikea hetki tälle, ja voi miten kauniisti Harry Ronista ajattelee ja kirjoittaa <3
Olen vaan dramaattisena romanssihöttönä täällä, mutta kommentin pointti: tykkäsin. Lukemalla (ja kirjoittamalla) saa jotenkin ihan uutta perspektiiviä usein asioihin, ja tää antoi sitä myös, kiitos ^^

~Violet