En voinut uskoa silmiäni, kun tajusin, etten tosiaankaan ole vastannut tässä topicissa vielä yhtään kenenkään kommentteihin.
Onneksi on Synninsovitus -haaste, jonka varjolla pääsen nyt korjaamaan tämän asian. Suuri kiitos sekä uusille että aikaisemmille kommentoijille ja isot pahoittelut tästä(kin) hidastelusta.
Olen ihan samaa mieltä kanssanne, että tuota Harryn ja Dracon vessakohtaamisen jälkeistä tilannetta ei tosiaankaan käsitelty kirjassa kunnolla, jos ollenkaan, vaan se jäi muun juonenkuljetuksen alle. Muutenkin monet tapahtumat kirjassa tuntuivat jäävän välillä irrallisiksi. (Mikä idea oli esimerkiksi tuoda 4. kirjassa Ludo Bagman niinkin isoon rooliin, kun häntä ei sitä ennen tai sen jälkeen ikinä edes mainittu?
) Mutta onneksi on ficcimaailma, ja olen valtavan iloinen, jos piditte tästä. Olen ajatellut monta kertaa, että Harryn ja Dracon suhtautuminen toisiinsa muuttui kovastikin kuudennen ja viimeisen kirjan välissä, ja oli hauska kuvitella, olisiko se voinut selittyä sellaisella kohtaamisella, josta kirjassa ei kerrottu.
Altais: Minustakin Dracon haavoittumisen olisi pitänyt jäädä vaivaamaan Harrya enemmän, kun Harry yritti aina pelastaa kaikkia joka tilanteessa, ja tämä oli sentään suora seuraus Harryn omasta toiminnasta, olkoonkin että Draco hyökkäsi yhtä lailla. Todella ihanaa, jos pidit tuosta suudelmasta ja siitä, mitä sen jälkeen seurasi.
Itsellänikin kävi muuten mielessä tätä kirjoittaessa, että olisihan tässä ollut kaikki mahdollisuudet mennä vielä pidemmällekin, mutta halusin pitää tämän alemman ikärajan puitteissa.
Minua huvitti ajatella niin, että vaikka poikien välillä ei olisikaan tapahtunut mitään muuta ennen seitsemännen kirjan loppua, sen jälkeen heillä olisi ollut mahdollisuus yhteiseen tulevaisuuteen, jos olisivat vain päättäneet niin, koska molemmat selvisivät. Kiitos paljon jälleen aivan ihanasta kommentistasi!
Sisilja: Nauroin tuolle kommentillesi Kalkaroksen toiminnasta. Kyllähän siinä todella keskityttiin aika lailla epäolennaiseen, eli taikajuomien kirjaan, vaikka Draco oli vähällä vuotaa kuiviin.
Harryn toiminta Dracon kanssa ei tosiaan ollut ehkä ihan viimeisen päälle mietittyä, ja ajattelin, ettei voinut ollakaan, kun ottaa huomioon näiden kahden välit ja teelusikan tunneskaalan. Ihan mahtavaa, jos kuitenkin pidit tästä. Jätin tämän lopun vähän tarkoituksella auki, jolloin lukija voi itse miettiä, pystyivätkö nämä kaksi pysymään toisistaan erossa sodan loppuun asti vai ei.
Ajattelin itse, että he palasivat yhteen joka tapauksessa Voldemortin kuoltua. Suuri kiitos todella kivasta ja persoonallisesta kommentistasi!
miisuli: Muistelen, että Harry ja Draco eivät tainneet edes kohdata toisiaan tämän jälkeen, ennen kuin Malfoyn kartanossa lähes vuotta myöhemmin, eli kyllä tämäkin juttu jäi täysin käsittelemättä. Ihana kuulla, että pidit hahmoista tässä ja he vaikuttivat omilta itseltään.
Olen myös todella iloinen, jos loppu miellytti, vaikka se ei varsinaisesti onnellinen ollutkaan. Kiitos paljon lämminhenkisestä kommentistasi!
Meldis: On todella ihanaa kuulla, jos tämä täydensi sinusta canonia hyvin, mikä kohteliaisuus!
Muutenkin on ihan mahtavaa, jos onnistuu miellyttämään H/D -shipperiä, koska itselläni on aina sellainen tunne, että olen tämän parituksen kanssa vähän heikoilla jäillä. Minustakaan Harry ei olisi voinut vain unohtaa koko juttua, niin kuin kirjassa tuntui käyvän, ja oikeastaan senkin takia sain idean tähän. Ilahduin myös tuosta, jos teinit pysyivät tässä teineinä, kun aina pelkään, että hahmot kuulostavat itseään vanhemmilta. Kyllähän se Harryn pakkomielle Dracoon kuudennessa kirjassa oli oikea taivaan lahja ficcareille, ja se oli mukava ottaa tähänkin taustalle.
Vaikka loppu jäi auki, ajattelin kyllä, ettei tämä tähän jäänyt, vaan yhteen palattiin viimeistään sodan jälkeen. Iso kiitos kommentistasi, se ilahdutti kovasti!
valokki: Aivan ihanaa kuulla, että pidit tästä. Tuo on muuten totta, että Harryn ja Dracon välit olisivat pahimmillaan voineet aiheuttaa todellisen onnettomuuden, ja huonommalla tuurilla niin olisi tosiaan käynyt tässäkin.
Harryn ja Dracon vihanpito tuntui niin turhalta ja aika perusteettomaltakin, kun näkihän sen viimeisessä kirjassa, etteivät he sitten kuitenkaan inhonneet sydämestään toisiaan. Minustakin Harry oli juuri tuollainen kuin mitä kuvasit, että hän olisi kärsinyt todella paljon, jos olisi vahingoittanut jotakuta, kun Harry suri aina niidenkin puolesta, joille ei ollut tehnyt yhtään mitään.
Todella kiva kuulla, että pidit suudelmasta tässä, ja että se sopi Harryn luonteeseen. Toivottavasti sydän ei nyt ihan täysin särkynyt tämän lopun vuoksi, kun kyllähän tämä loppu jätti kaikenlaisia mahdollisuuksia, viimeistään sitten sodan jälkeen. Kiitos ihanasta kommentistasi!
Thelina: Minäkin pidän tosi paljon ficeistä, jotka liittyvät kirjan johonkin kohtaukseen tai tapahtumaan, ja olen iloinen, jos tämä miellytti.
Lopun voi tosiaan nähdä yhtä lailla toiveikkaana kuin surullisenakin, ja itse ajattelin sen enemmän kuitenkin valoisana, vaikka se merkitsikin eroa juuri sillä hetkellä. Tuo mainitsemasi seiskakirjan kohtaus Malfoyn kartanossa oli yksi asia, mistä minulle tuli idea tähän, kun tuntui niin hullulta, ettei tämän sektumsemprajutun ja vuotta myöhemmän tapaamisen välillä olisi Harryn ja Dracon välillä tapahtunut mitään.
Halusin ajatella, että jokin syyhän Dracolla oli, kun hän tuntui jopa pitävän Harryn ja kavereiden puolia tästä välikohtauksesta huolimatta. Lämmin kiitos kivasta kommentistasi!
Larjus: Olen täysin samaa mieltä, että kirjojen pääjuonen alle tuntui jäävän niin tämä kuin moni muukin seikka, joten ficcimaailma tulee senkin takia todella tarpeeseen. Tuo oli ihanasti sanottu, että hahmot yllättävät välillä itsensäkin, ja minulla taisi olla tässäkin sellainen ajatus, että Harryn ja Dracon välillä oli paljon tunteita, joita kumpikaan ei voinut myöntää, ja sitten tarvittiin vian tönäisy oikeaan suuntaan.
Voi ei, tarkoitus ei ollut surettaa tällä ficillä ketään, ja itse ajattelin lopun kuitenkin aika valoisaksi, kun Harry ja Draco tekivät pääsivät sovintoon, ja vähän pidemmällekin, mutta onhan ero aina ero. Todella kiva kuulla, jos pidit tästä silti. Kiitos paljon ajatuksia herättävästä kommentistasi!
Waulish: Olen tosi iloinen, jos Harryn ajatuksiin pystyi samaistumaan tässä tarinan alussa. Olen ihan samaa mieltä, että varmasti Draco tiesi, ettei Harryn tarkoitus ollut vahingoittaa häntä tai ketään muutakaan, ja ehkä tuo heidän välillään oleva kissanhännänveto oli myös jonkinlainen tapa enemmän kuin mikään suunnaton vihamielisyys.
Minustakin oli ihana ajatella, että ehkä tuo asenne tuli myös siitä, että molemmat yrittivät silläkin tavalla kieltää omia tunteitaan, mutta niitä ei pystynyt sitten enää pitämään pinnan alla oikean tilanteen tullen. Ihanaa kuulla, jos Harry näyttäytyi tässä tarkkanäköisenä ja että pidit suudelmista tässä!
Tuo on todella hieno ajatus, että vääjäämätön ero tekee tästä lyhyestä kohtaamisesta vielä arvokkaamman, niinhän se on.
Ajattelin tämän itsekin juuri noin kuin sanoit, että vaikka heillä ei juuri tällä hetkellä voinut olla yhteistä tulevaisuutta, sovinto ja tunteiden tunnustaminen merkitsi silti paljon, ja kuka tietää, mitä sodan jälkeen tapahtui? Kiitos paljon kommentistasi, se ilahdutti todella!
