Miten ihanaa että tämä piskuinen morsetuskailutunnelmointini on saanut lukijoita! Kiitos teille! Innostuin nyt fiilistelemään vielä vähän lisää ennen tämän illan uutta jaksoa. Saas nähdä miten siinä käy!
Melodie, oi kylläpäs liikutuin että tulit lukemaan tämän fikin, koska mä muistelen sun omaa Nuori Morse -fikkiä suurella lämmöllä! Olisi hauskaa lukea sulta lisää! Vai oliko siis niin, että oot jättänyt Nuoren Morsen katsomisen aikoja sitten? Yritin tulkita kommenttiasi parhaani mukaan, mutta en ole ihan varma ymmärsinkö oikein, joten laitan tähän spoileritägin alle, mitä edellisellä eli seitsemännellä kaudella tiivistetysti tapahtui, saat lukea tai jättää lukematta:
Viime kaudella oli siis sellainen melko brutaali sarjamurhavyyhti, jota puitiin koko kauden ajan. Tämän lisäksi Morse meni ihastumaan sellaiseen italialaiseen kaunottareen, joka kuoli hänen käsivarsilleen kauden finaalijaksossa. Itsehän katselin seiskakautta hyväksi havaituilla ja sopivan voimakkailla queerlaseillani, ja olin viimeiseen asti varma, että tämän italiaisnaisen aviomieskin (ja Morsen vanha ystävä) olisi ollut myös tykästynyt Morseen, sen verran siitä jäbästä tuli sellaista hakkailuvibaa! :') Voisi siis summata, että rankkaa oli sekä murha- että rakkausrintamalla! Vaan milloinkas Morsella ei olisi rankkaa…
Ihanaa kuulla, että pidit Morsen sekavan surullisesta mielenmaailmasta! Jakes-viittaus pulpahti mukaan ihan itsestään, ehkäpä siis myös mulla on sitä hahmoa vähän ikävä! Tosin siis itsehän katson sarjaa ihan valehtelematta ennen kaikkea Fred Thursdayn takia, ja aina saan jännittää, että nyt nyt nytkö se kuolee!! Mutta ei vielä, herran kiitos!
Kiitos tosi paljon kun kommentoit! <3
Aladdin Sane, iltapäivää! Voi että, Lewis on myös mun ykkössuosikkini näistä tämän versen sarjoista, se on aivan ihana! Pyörin siinä fandomissa aika kiihkeästi joitakin vuosia sitten (mikä ei kyllä jostain kumman ja vääryyksien syystä näy kirjoittamieni fikkien määrässä D:). Endeavourista kaikki kuitenkin omalla kohdallani alkoi, ja koska se on näistä sarjoista ainoa, joka enää jatkuu, siihen kaikki ilmeisesti myös päättyy! Dramaattista! Oon ihan samaa mieltä sun kanssa, että tällä kasikaudella Morsen hahmossa on tapahtunut iso muutos kohti sitä alkuperäissarjan hahmoa, ihan kauhistuin kun katsoin sen ekan jakson. Olo oli aika lailla sama kuin Joanilla, joka taisi jaksossa sanoa ihan ääneenkin, että onko häneltä mennyt jotain ohi. Oi voi sentäs. Oli niin ravistelevaa ryypiskelyä kyllä, että taidan jatkaa tätä fikkiä luultavasti ainakin muutamalla raapaleella. Kiitos hirmuisesti kommentistasi! <3
Tätä toista osaa inspiroi sana
muhennos.
Lupsakka mies ja muut toiset ihmiset(K-11)
Vanhempiaan ei voi valita, vaan olisiko hän erilainen ihminen, jos hänen isänsä olisi joskus näyttänyt edes tunteen puolikkaan?
Morse ei ole varma, eikä vastaus löydy pullon pohjalta vaikka kuinka kuikuilisi, tihrustaisi epätoivoisella vimmalla, oikein toisen silmän sulkien.
Entä onko
oikein syyttää muita ihmisiä omasta keskeneräisyydestään, omasta kieroon taipumisestaan? Entä jos hänen isänsä olisi ollut mitä lupsakkain mies, pitänyt hänestä niin kuin omasta pojasta kuului pitää, kertonut ääneen olevansa ylpeä, vähintäänkin teoillaan osoittanut välittävänsä ja arvostavansa? Entä jos hän siitä huolimatta olisi puhjennut tällaiseksi?
Helvetti on toiset ihmiset, tietää jo Sartrekin kertoa. Ehkä Morsen pitäisi vain uskoa. Nostaa kädet ylös. Antautua ja alistua.
Ehkä hänen pitäisi ryhdistäytyä. Ojentaa kätensä ja sanoa, edes sellaisella kesken jäävällä lauseella, että hän taitaa tarvita apua.
Hän voisi vaikka anoa pääsyä Thursdayn ja tämän vaimon sunnuntaipäivälliselle. Mikäli Joan ei olisi tulossa. Ja eihän Joan tietenkään, varmaankaan olisi, koska he eivät elä enää mitään vanhoja hyviä aikoja. Mikään ei siis estäisi Morsea, hän voisi mutista siinä muhennosta tökkiessään, ettei hän selviä enää. Että hän ei enää näe selviä päiviä. Enää enää enää. Sanalla on lannistunut, kaihoisa kaiku.
Jos hän selviää tästä vuodesta, hän aikoo keskittyä työhönsä. Edetä urallaan. Niinhän terveet ihmiset tekevät. Ja jos hän selviää, jos hän etenee, hän etsii itselleen hyvän ja luotettavan alaisen. Työparin. Kumppanin. Sellaisen lupsakan miehen. Joka pitäisi hänen jalkansa maassa ja päänsä pinnalla.
Siihen asti hänen täytyy kuitenkin selvitä.
Huonetta halkoo puhelimen raastava pirinä. Thursday vaatii saada tietää, miksei hän ole jo töissä.
Taidan tarvita apua, Morse ajattelee, muttei sano mitään.
