Es ist sehr gut!
Törmäsin tähän tekstiin noin viikko sitten, etsiessäni epätoivoisesti
mitä tahansa saksankielistä tenttiin valmistautumisen tueksi. Ja hyvinhän se toimi, vaikka kielitaidon taso meni reilusti yli parin kuukauden aikana hankitun ymmärrykseni. Tässä oli aikamuotojakin
Lisäksi ilahduin huomatessani kirjoittajan olevan sinä, pidän erityisesti Rarryistasi kovin.
En etsinyt tähän sanakirjaa, vaan luin lauseen ensin saksaksi ja sitten täydensin aukkokohtia suomennoksesta, joten olen iloinen että tästä oli saatavilla molemmat versiot. Nyt toisella lukukerralla saksankielinenkin teksti tuntuu paljon ymmärrettävämmältä, kun tiedän jo suunnilleen mitä tapahtuu.
No niin, sitten puutteellisesta kielitaidostani itse tekstiin. Mielestäni tämä oli todella kaunis ja kielivalinta tuntui tukevan tekstiä hyvin. Ehkä saksa sopii hyvin tälläiseen synkistelyyn, ja loppujen lopuksi siinä on yllättävää runollisuutta. tuota sanontaakaan en ollut kuullut ennen, mutta omalla tavallaanhan se on loistava. Ja se kantaa hienosti läpi koko tekstin, alusta loppuun.
Es ist so dunkel hier, dass es bessere fühlt, an einer Redewendung der Muggles zu denken, als an gar nichts zu denken.
Minun mielestäni aloituslause oli hyvin mukaansatempaava, ja heti maalaili kuvaa pimeästä loputtomuudesta, tunneista ja päivistä vailla tarkoitusta. Pidin!
Ich konnte nicht verstehen, dass es um etwas weit Größeres ging.
Gellertiä ei hahmona paljonkaan kirjoissa käsitellä (enkä ole nähnyt sitä elokuvaakaan missä hän on mukana), mutta mielestäni olit onnistunut tavoittamaan hahmosta jotain oleellista. Erityisesti yllä oleva ajatus vaikuttaa hänelle tyypilliseltä, enkä ihmettele lainkaan sitä, että hän olisi nähnyt Albuksen vain yhtenä keinona ”yhteisen hyvän” edistämiseen.
Wenn ich an uns zwei denke (und glaub mich, ich denke ganz zu oft an uns), hoffe ich, dass alles anders gegangen wäre.
Ensinnäkin minun on tunnustettava, että yksi syy sille, mikis pidän tästä lausessta on varmaankin se, että ymmärsin sen niin hyvin 😉 Mutta on se muutenkin hieno, katkera ja paljastaa osaltaan Gellertin ristiriitoja. Myöhemmin samassa kappaleessa hän kuitenkin vakuuttelee, ettei ole koskaan tuntenut rakkautta eikä aio sotkeutua sellaiseen nytkään.
Pidin myös siitä, että tekstissä Albuksen ääni Gellertin päässä puhuu englantia, koska tietysti puhuu.
Aber wenn einmal keinmal ist, könnte niemals dann einmal sein?
Ah, lopetuslause tiivistää kaiken. Gellertiä tulee vähän säälikin, ja sanonnan merkitys tavallaan tiivistyy väännettäessä uuteen asentoon. Sen lisäksi se on kuin pieni runo.
Danke! ♥
//Huomasin juuri lainanneeni melkein kaikki samat kohdat kuin
Pura vajaa vuosi sitten, silloinkin kommenttiarpajaisten merkeissä, mikä sai minutkin lopulta ryhdistäytymään ja lukemaan tämän uudelleen. Mitä tähän voi sanoa? Parhaat tekstit (ja parhaat kohdat) kestävät aikaa.