Ei myynnissä (S, Draco, raapale)

[Vendela]

Nimi: Ei myynnissä
Hahmo: Draco
Ikäraja: S
Kirjottaja: Vendela
Tyylilaji: Synkähkö pohdinta
Pituus: raapale, 100 sanaa
Vastuuvapaus: Rowling omistaa, minä lainaan.

Tiivistelmä: Dracon ajatuksia Voldemortista.

Vapaa sana: Osallistuin Spotify Wrapped -haasteeseen ja sain kappaleeksi Imagine Dragonsin kappaleen Machine joka on sijalla #8 omalla vuoden 2019 soitetuimmat listallani. Siitä syntyi tämmöinen pieni synkähkö raapale.
Teksti on oikolukematon, virheet ovat omiani.

Osallistuu haasteeseen: Spotify Wrapped

Ei myynnissä

Voldemortin koneisto toimi täydellisesti. Tai siltä se ainakin näytti. Tiesin kuitenkin totuuden. Pimeyden Lordi oli niin täynnä itseään ettei nähnyt luomuksensa heikkouksia.

Minä olin yksi niistä.

Hän luuli että olin heikko. Mutta olin vahva. Omalla tavallani.

Silloinkin kun hän luuli omistavansa minut, olin jossain muualla. Kaukana.

Kylmät sormet ihollani eivät merkinneet mitään. Valheita kuiskivat huulet saivat minut hymyilemään. En uskonut sanaakaan.

Tiesin kuka tulisi olemaan tämän sodan voittaja.

Eikä minun sieluni ollut myynnissä. En ollut koskaan ollutkaan vaikka isäni muuta saattoi väittääkin. Mutta sitä Voldemort ei tiennyt. Enkä minä kertonut.

Annoin hänen elää uskossaan. Sillä minulla oli muita suunnitelmia tulevaisuudelleni.

[Angelina]

Hei mitä, mähän oon lukenut tämän jo mutta en oo kommentoinut??? Tähän varmaan multakin ne kootut selitykset että kiire ja mitä muuta :'D MUTTA tää oli mielenkiintonen katsaus Dracon ajatuksiin - voin hyvin uskoa, että hän on saanut voimaa jaksaa eteenpäin juuri tämänkaltaisten ajatusten myötä.

Valheita kuiskivat huulet saivat minut hymyilemään. En uskonut sanaakaan.

Tiesin kuka tulisi olemaan tämän sodan voittaja.

Erityisen paljon pidin tästä kohdasta ja tietysti sisäinen Drarryshipperini ilahtui, kun mietin että Draco on jo tuolloin ajatellut Harryn selviävän sodasta voittajana (tai näin mää sen tulkitsin ). Pidin myös kovasti tuosta lopusta ja sen toiveikkuudesta, siitä että Draco aikoo selvitä ja jatkaa eteenpäin elämässään sitten, kun sota on ohi. Sodan keskellä ja vielä Dracon saappaissa ei varmastikaan oo ollut helpointa ajatella tulevaisuutta tai sitä, mitä elämä mahdollisesti on sen kaiken jälkeen, mutta samaan aikaan tollanen päättäväisyys ja unelmat ovat varmasti auttaneet eteenpäin ♥

[Thelina]

Tämä oli todella mielenkiintoinen! Todella toimiva ajatus, että Draco olisi alusta alkaen ymmärtänyt totuuden siitä, kuka sodan tulisi voittamaan ja että hän olisi saanut voimaa tuosta ajatuksesta ja omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Varmasti totta, että Voldemort oli liian itsevarma, eikä siksi nähnyt kaikkia virheitä, joita teki. Tämä pätkä istuu myös hienosti canoniin, esim siihen ettei Draco erityisen ponnekkaasti loppujen lopuksi yrittänyt tosissaan tappaa Dumbledorea ja ettei hän antanut Harrya ilmi, kun hänet tuotiin kartanoon. Minäkin tykkäsin pienistä Drarry-vihjeistä, joita rivien välistä saattoi lukea, mutta yhtä hyvin tämän voi ajatella ilman sitä. Kiitos tästä

[Larjus]

Dracon ajatukset Voldemortin paluun aikana on mielenkiintoinen aihe, johon kirjasarja ei (ymmärrettävästi) voinut koskaan kunnolla tarttua. Mut onneksi on ficit Pidän tämän valinnasta, että Dracon ajatukset olivat melkeinpä päinvastaisia kuin kirjoissa aluksi annettiin Harryn kautta ymmärtää (muistelen niitä hänen höpinöitään Puoliverisessä prinssissä). Hän ei koskaan uskonutkaan Voldemortin voittoon vaan hänellä olikin omat suunnitelmansa siellä taustalla. Se sopii hyvin siihen, miten hänen tekonsa kirjoissa sitemmin kuvattiinkin: hän ei selvästikään halunnut tappaa Dumbledorea, ja Malfoyn kartanossakin ehdottomasti suojeli Harrya väittäessään, ettei tunnista tätä.

Pidän siitä, miten fiksun ja laskelmoivan kuvan tämä raapale Dracosta antaa. Siinä oikein huokuu luihuisen henki ja ajattelutapa! Lempikohtani on varmaankin se, missä Draco sanoo olevansa vahva omalla tavallaan. Se on nimittäin totta, ja on hienoa, että hän tietää sen itsekin (ja luihuismaista ajattelua sekin).

Tiesin kuka tulisi olemaan tämän sodan voittaja.

Draco on aina ollut oikealla puolella ♥ Koska siis kyllähän tän on pakko viitata Harryyn

[Vendela]

Angie, jahas, jahas, milloin sitä on käyty salaa lueskelemassa eikä mitään ole sanottu, soo soo No ei vaan, kivaa jos olit tämän jo lukenut ja vielä kivempaa tietty että kerroit ajatuksiasi! Ihanaa että bongailit pienen Drarry-viitteen, sillä näin sen ajattelin itsekin. Se on myös varmasti antanut Dracolle toivoa suunnitella tulevaa. Kiitos kun kommentoit!

Thelina, mukavaa kuulla, että tämä istahtaa myös canoniin, sillä samoin ajattelin itsekin Kivaa myös, että sinäkin bongalit viittauksen Drarryyn vaikka kuten sanoit, se ei ns. pakollinen ole. Voldemort ei käy kyllä ihan täysillä, joten siksi hänellä jäi varmaan huomaamatta tämmöisiä pikkujuttuja Ihanaa kun kommentoit, kiitos paljon!

Larjus, onneksi on tosiaan ficit ja se, että näiden kautta voi täydentää (tai jopa muuttaa) canonia itselleen mieleiseksi ja sopivaksi Tämä tosiaan näyttää Dracon luihuispuolen hyvin, sillä kuten sanoitkin niin kaikki mitä Dracosta tiedetään on täysin Harryn näkökulmasta kerrottua. Joten tämä mahdollisuus mitä toisaalla on voinut tapahtua ja miten on todella mielenkiintoinen ja itse tykkään paljon tämän tyyppisistä ficeistä Kyllähän tässä se pieni H/D viittaus oli, sillä onhan se oma OTP:ni Kiitos paljon kommentista!

[Vuorna]

Päivää! Myönnettävästi minäkin tätä olen jo aiemmin silmäillyt, mutta vasta nyt pääsin siihen kommentointiosuuteen asti. Dracon sisäinen pohdinta on kyllä semmoinen asia, josta mielelläni luen, se on hyvin usein erittäin kiinnostavaa. Aina välillä sitä pohtiessaan tajuaa, miten nuori Draco on oikeastaan ollut, kun hän Voldemortin vaikutusvallan alle on päätynyt. Hänen tekojaan voi toki kritisoida, mutta kyllä niihinkin tuo oman lisänsä se, että kyseessä on tosiaan ollut teinipoika eikä mikään elämää nähnyt aikuinen.

Tuo on ihan hirveän hyvä huomio, että Voldemort luuli Dracon olevan heikko, mutta oikeastaan hän on ollut omalla tavallaan vahva. Kaipa näkökulmakin vaikuttaa asian tulkintaan, mutta itse ainakin pidän kovasti tavasta, jolla olet Dracon vahvuuden tässä osoittanut. Dracoa luonnollisesti demonisoidaan kirjoissa aika tavalla Harryn näkökulmasta, joten oli tosi virkistävää lukea canonin tapahtumista vaihteeksi Dracon näkökulmasta. Teksti sai minussa aikaan vahvoja mielikuvia, kuten esimerkiksi noiden kylmien sormien ja valheita kuiskivien huulien ansiosta.

Eikä minun sieluni ollut myynnissä.

Tykkään aina ihan hurjasti siitä, kun tekstien nimet näkyvät myös teksteissä itsessään! Tämä oli myös hienosti sanottu ja vallan mainiosti valittu osa siitä tuonne otsikkoonkin.

Vaikka tämä olikin aika synkkää pohdintaa, pidin paljon myös siitä tietynlaisesta toiveikkuudesta, joka tästä huokui. Ja toki myös kevyestä Drarry-viittauksesta, ne tuppaavat tekemään teksteistä aina parempia Ilahduttaa tietää, että Draco ainakin suunnittelee tulevaisuuttaan myös Voldemortin jälkeen, mikä ihastuttavasti konkretisoi sitä, että Draco tosiaan uskoo Harryn voittoon. Tämä oli oikein kiva ja pohdituttava raapale, kiva aina lukea näinkin sisältörikkaita mutta silti lyhyitä tekstejä. Kiitos paljon tämän kirjoittamisesta!

[Vendela]

Vuorna, kiitos paljon kommentista! Dracon sisäinen pohdinta on kyllä mielenkiintoista ja siitä on kiva kirjoittaa, vaikka se aihe itsessään ei niin kiva olekaan. Tuo on ihan totta, että täytyy muistaa kuinka nuori Draco oli ja myös se, kuinka vahva ja voimakas Voldemort myös on ollut. Häntä ei ole varmastikaan ollut helppo vastustaa. Hienoa että kylmät sormet ja kuiskivat huulet loivat mielikuvia Kun on minun tekstistäni kyse, niin jonkinlainen Drarry-viittaus on lähes pakollinen No ei vaan, mutta kyllä mielelläni ujutan johonkin väliin tämän parituksen. Lämmin kiitos pohdiskelevasta kommentista

[niiina]

Arpajaisista hei o/ Onnea voitosta!

Mulla jäi tämä osallistuminen todella viimehetkille, eli raapale tuntui tosi hyvältä ajatukselta, että ehdin oikeasti lukea sekä kommentoida tässä illalla. Olin tosi positiivisesti yllättynyt kun löysin tämän Dracon ajatuksiin keskittyvän raapaleen ja pidin tästä todella paljon! Musta on aina mielenkiintoista päästä Dracon ajatuksiin ja olit onnistunut tässä todella hyvin, vaikka 100 sanaan ei hurjasti asioita mahdu. Olit silti saanut tähän mielestäni tosi kattavasti ajatuksia!

Kylmät sormet ihollani eivät merkinneet mitään. Valheita kuiskivat huulet saivat minut hymyilemään. En uskonut sanaakaan.

Tiesin kuka tulisi olemaan tämän sodan voittaja.

Tämä varsinkin oli minustakin tosi hyvä kohta, mitä tuolla muutamat muutkin oli sanonut! Ah, oivallisesti kirjoitettu ja itselläkin hymy lävähti huulille ajatuksesta, että Draco tiesi jo nyt, kuka tämän kaiken tulisi voittamaan. Toki hän tiesi!

Pidän todella paljon sinun tavasta kirjoittaa, kiitos tästä hienosta raapaleesta! ♥ Dracon mietteet on aina hyvä aihe!

[Vendela]

Kiitos kommentista ja onnitteluista niiina
Kivaa, että valitsit tämän rapsun tuolta listauksestani koska nämä Dracon ajatukset ovat kyllä tosiaan kiehtovia. Sata sanaa on kyllä tosi vähän, mutta kivaa jos olin onnistunut tiivistämään tähän noita Dracon fiiliksiä Tästä olisi ollut kiehtovaa kirjoittaa pidemmältikin, mutta toki tämmöinen itsensä haastaminen on välillä hyvä homma. Ja tietenkin Draco tiesi kuka sodan voittaa

[Hazyel]

Kommiksesta moikka! Valitsin Spotify-haasteesta sopivasti sinun oman tekstisi, koska Draco ja koska Imagine Dragons! Tykkään hurjasti Imagine Dragonsista, mutta kuuntelen sitä aivan liian harvoin, joten oli kiva tämän tekstin vuoksi jumittua joksikin aikaa kuuntelemaan jälleen kerran tuota bändiä

Olipas jotenkin tosi virkistävää lukea Potter-fandomia minä-kertojalla! Harvemmin törmää näihin minä-kertojiin tässä fandomissa, kun taas originaaleissa niitä on monesti useinkin, mutta tähän tekstiin se sopi paremmin kuin hyvin! Tai siis, ei tämä teksti varmaankaan olisi toiminut samalla lailla missään muussa kuin minä-muodossa. Hyvin valittu siis!

Tykkään siitä, miten kivasti tää sopii canoniin, siis että tää vois oikeesti olla Dracon ajatuksia sodan ajalta. Dracon yritykset edistää Voldemortin voittoa ei koskaan olleet kovin... yritteliäitä ja sain aina kirjoista sellaisen kuvan, ettei Draco ehkä olisi halunnutkaan tehdä sitä, mitä hänet lopulta pakotettiin tekemään, joten tämä istuu niihin ajatuksiin tosi hyvin. Ihana, miten tässä raapaleessa Draco ei ole pelkkä kone, jollaisena Voldemort ja Lucius häntä pitävät, vaan hänellä oikeasti on omat ajatuksensa ja tavoitteensa.

Mäkin pidin noista pienistä Drarry-viitteistä mitä tässä oli! Ihan erityisesti tykkäsin sielun myymisestä, tai siis siitä, että se ei ollut myynnissä, koska we all know why

Ah, kiitos tästä kivasta pikkupätkästä! Tää oli oikein sopiva ja viihdyttävä iltapala!

[Vendela]

Kivaa, että tämä natsasi tuolta Spotify-haasteesta Hazy Imagine Dragons on kyllä huippu ja ihan parasta musiikkia liikkuessa ja toki myös kirjottaessa!
Draco on kyllä juuri hyvä tyyppi tällaiseen tekstiin, kivaa että olit samaa mieltä. Tykkään itse tosi paljon lukea canoniin sidottuja tekstejä ja siksi on kivaa yrittää myös itse kirjoittaa sellaista. Mukavaa siis kuulla, että tämä istui siihen ajatukseen mikä itselläni oli kun tätä kirjoitin. Ja Drarry-viite oli tietenkin pakollinen, koska mihinkä sitä omasta OTP:n pääsisi Kiitos paljon kommenstista!

[Waulish]

Tosi mielenkiintoinen teksti, joka itse asiassa tuntuu raapalemittaansa pidemmältä, koska tässä on niin paljon pureksittavaa! Tätä jää oikein makustelemaan ja mietiskelemään, mikä on aina tosi kivaa ja antoisaa, mutta erityisesti raapaleen kohdalla. Sata sanaa on määrällisesti niin vähän - vaan sisällöllisesti se voikin olla tosi paljon, kuten tämä teksti oivallisesti osoittaa!

Tässä tekstissä on vähän sellaista hyytävyyttä ja kylmäävyyttä, kun miettii, miten Voldemort yrittää kontrolloida Dracoa siinä missä koko koneistoaan (hyytävän hieno ja kuvaava termi muuten - se tuntuu korostavan sitä, miten epäinhimillinen Voldemort osaa olla ja miten hän pitää tukijoitaankin usein vain pelinappuloina, koneiston osasina). Voldemortin läsnäolo ja vaikutusvalta välittyy karmivasti, mutta onneksi paljon voimakkaampana välittyy kuitenkin Dracon oma tahto ja tieto. Draco ei ole missään nimessä tyhmä, ja itse asiassa tuntuukin tosi luontevalta ajatella, että hän on ikään kuin ollut niskan päällä koko ajan ja tiennyt, mihin kaikki lopulta johtaa. Se on ehkä osaltaan myös auttanut kestämään Voldemortin läsnäoloa - se, kun tietää, mitä todellisuudessa tuntee ja ajattelee, ja tiedostaa omat voimavaransa. On jotenkin tosi tyydyttävää ajatella, että Dracossa piilee hurjaa sisäistä vahvuutta, vaikka Voldemort putkinäköisessä kaikkivoipuuden harhakuvitelmassaan ei sitä tajuakaan.

Silloinkin kun hän luuli omistavansa minut, olin jossain muualla. Kaukana.

Tämä on jotenkin erityisen voimaannuttava ja lohdullinen ajatus, johon tarttua ja tukeutua. Se, ettei koskaan ole toisen omistettavissa eikä edes ostettavissa, ja vaikka olisi fyysisesti lähellä, voi todellisuudessa olla aivan tavoittamattomissa. Tahdonvoima on ihmeellinen voima. ♥

Hieno, ajatuksia herättävä teksti, kiitos! -Walle

[Vendela]

Walle, kiitos paljon ihanasta ja pohdiskelevasta kommentistasi ♥ Jäin miettimään sanojasi ja luin itsekin tämän raapaleen nyt uudelleen pitkästä aikaa. Kyllähän tässä tosiaan on paljon sanottu vähin sanoin. Olit tavoittanut tosi paljon omiakin ajatuksiani ja tulkinnut tätä juuri niin kuin itsekin tätä ajattelen Juuri se, ettei Voldemort näe nenäänsä (hehee ) pidemmälle ja kuinka Draco sulkeutuu tietäen kuitenkin totuuden kuinka kaikki tulee päättymään. Kivaa, että poimit tämän kommentoitavaksi