Kirjoittaja Aihe: Kelppiburgereiden arvoinen suoritus (Harry ja Draco, S, slice of auror-life)  (Luettu 2543 kertaa)

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 088
Fandom: Harry Potter
Paritus: tämän voi lukea halutessaan Harry/Dracoksi, tai sitten vain heidän väliseksi ystävyydeksi...
Ikäraja: Sallittu
Yhteenveto: Hetki aurorityöparin elämästä. Aurorit Potter ja Malfoy on kutsuttu pitämään auroriopiskelijoille luentoa, vaikka kumpikaan heistä ei ole mikään varsinainen pedagogien pedagogi.

Tonttuilulahja Ygrittelle! En ehtinyt jouluksi, joten tässä tuleekin sitten uuden vuoden aatolle!



Kelppiburgereiden arvoinen suoritus


“Tämä ei hyödytä yhtään ketään”, Draco mutisi ja kurkisti luentosalin ikkunasta sisään.

“Ei yhtään ketään.” Harry toisti nyökytellen ja vaihtoi painoa jalalta toiselle.

“Eihän kukaan kuitenkaan kuuntele… Kaikki tekevät samat virheet itse ja ymmärtävät vasta sitten.”

“Aivan.”

“Sitä paitsi Weasley olisi edes viihdyttänyt heitä. Me olemme vain ankeita ja kiusallisia katsella”, Draco jatkoi ja kurkisti ikkunasta jälleen.

Harry painoi kasvonsa Dracon viereen ja katsoi samasta pikkuruisesta ikkunaluukusta täpötäyttä luentosalia. Salia valaisevat kyntteliköt lepattelivat korkeuksissa ja vuoden 2007 muotivärit edustivat opiskelijoiden kaavuissa.

“Merlinin viikset… Mikä hikipinkojen vuosikurssi tämä oikein on? Lukukauden viimeinen pakollinen luento ja kaikki paikalla…” Harry sanoi.

“Sanoit sen itse, Potter, pakollinen. Mutta kieltämättä, sinä et ole välittänyt siitä sanasta suunnilleen koskaan”, Draco sanoi ja tönäisi Harrya kauemmas, jotta saisi kurkistusikkunan taas kokonaan itselleen. “Paitsi tietysti silloin, kun kyseessä on itsesi vaaraan asettaminen. Silloin se onkin sitten ehdottoman pakollista.”

“No, Malfoy, meitä odotetaan. Lakkaa hieromasta otsarasvaa siihen ikkunaruutuun.”

“Hyi! Minun otsani ei ole rasvainen!” Draco huudahti hiljaa, mutta avasi oven, jota koristi nyt pieni ja lähmäinen ikkuna.

Tasainen puheensorina humahti korviin, mutta hiljeni Dracon ja Harryn astellessa professorien ovesta sisään. He kävelivät peräkkäin lavalle ja istuutuivat kahdelle vierekkäiselle tuolille, jotka jo odottivat heitä. Luentosalin penkit nousivat riveissä kohti kattoa ja ylimmillä penkkiriveillä istuvat aurorikokelaat katselivat varmaankin heidän päälakiaan kasvojen sijasta.

“Hei vaan, nuoret, tulevat aurorit…” Harry aloitti, mutta Draco töni häntä taas.

Melutus”, Draco mutisi kohti Harryn kurkkua ja nyökkäsi häntä sitten jatkamaan.

“Kiitos”, Harry sanoi Dracolle, mutta hänen äänensä kajahteli aivan luentosalin taaimmaisia ikkunoita myöten. Draco pyöritteli silmiään ja toisti mumisten “ankeita ja kiusallisia…”

Harry sääti Dracon langettamaa melutusta hiljaisemmalle ja jatkoi sitten: “Tervetuloa kaikille! Minä olen Harry Potter ja tässä on Draco Malfoy. Olemme olleet pari noin…. seitsemän vuotta?”

Työpari, kyllä, seitsemän vuotta ensi helmikuussa”, Draco vastasi, eikä hänen kohtuullinen melutuksensa raikunut yhtään pitkin ikkunoita.

“Te olette käsittääkseni kaikki nyt siinä vaiheessa opintojanne, että keväällä alkavat harjoittelut. Meitä pyydettiin kertomaan kokemuksistamme työpareina sekä siitä, minkä vuoksi aurorit eivät ylipäätäänkään työskentele soolona”, Harry sanoi ja tunsi Dracon silmien pyöräytyksen.

“Harjoittelussa saatte ohjausta paitsi professorilta, myös teille määrätyiltä tuutori-auroreilta. Sekä minä, että Potter olemme ensi keväänä tuutoreita täysin työnantajamme pakottamana, sillä edellisestä tuutorivuodestamme on jo… sano nyt?”

“En minä vaan muista? Kaksi vuottako? Kuinka usein tähän oikein joutuu?”

“No mistä minä tietäisin, ehkä kolmen vuoden välein?” Draco puri huultaan ja käänsi sitten katseensa takaisin yleisöön. “Aivan se ja sama. Kuitenkin ensi vuoden puolella se on jälleen meidän vuoromme. Meille määrätään teistä kymmenen ja olen jo valmiiksi pahoillani, mutta emme ole kovinkaan motivoituneita.”

“Et ole ollenkaan pahoillasi”, Harry huomautti.

“No, en.”

Tässä kohtaa jostain päin yleisöä kuului jo tukahdutettuja naurahduksia. Harry ei voinut uskoa korviaan. Hehän olivat Dracon kanssa maailmankaikkeuden epäviihdyttävimmät ihmiset.

“No, aloitetaan sitten. Mitään ideoita siitä, miksi kannattaa toimia tiimeinä aurorin työssä?” Harry kysyi.

“Potter tarkoittaa, että mistä syystä se on aivan ehdottoman tärkeää ja pakollista työskennellä tiimeinä?”

Muutama haparoiva käsi nousi ilmaan ja Harry nyökkäsi keskivaiheilla salia istuvaa nuorta noitaa vastaamaan.

“Selustan suojaamista varten”, noita vastasi.

“Ilmiselvät vastaukset alkuun, no kai se on ihan hyvä”, Draco mutisi, mutta loitsun vuoksi sen kuuli kyllä koko luentosalillinen kokelaita. Loput kädet laskivat hitaasti alas.

“Älkää nyt lannistuko Malfoyn takia”, Harry naurahti ja nyökkäsi rohkaisevasti. “Hyvä, siitä vihreässä kaavussa, ole hyvä.”

“Psykologisen, tarkoitan henkisen tuen takia.”

“Mitä tarkoitat sillä?” Draco kysyi ja potkiskeli edelleen Harryn nilkkaa hänen edellisen kommenttinsa jäljiltä.

“E-että ei vain loitsutyötä vastaan selustan suojaamista, vaan myös siltä varalta jos toinen romahtaa. Henkisesti.”

“No, niin. Mutta aurorit suosivat kyllä ehdottomasti ennaltaehkäisevää toimintaa. Kaikessa. Myös henkisen siteen vahvistamisessa”, Draco sanoi. “Ole hyvä?”

“Hei, aurorit Malfoy ja Potter. Nimeni on Odin Toffee. Mitä tämä ennaltaehkäisevä henkisen siteen vahvistaminen käytännössä tarkoittaa? Oletteko te kaksi ystäviä siviilissä? Vaatiiko niin tiivis yhteistyö, kuin auroriparina työskentely, etäisyyttä, vai päinvastoin, tiivistä ystävyyttä myös vapaalla?”

He eivät olleet varautuneet tämän luennon pitämiseen millään lailla. Harry alkoi pohtia, että olisi ehkä kannattanut.

“Potter?”

Kiitos, Malfoy”, Harry sanoi hampaidensa välistä. Tietenkin tähän ensimmäiseen vähän vaikeampaan kysymykseen Malfoyn paskiainen pakotti Harryn vastaamaan… “Suosittelen omasta kokemuksesta, että kyllä se oma tuleva työpari kannattaa opetella tuntemaan. Se, kuinka tiiviisti pidätte siviilissä yhteyttä, on oma valintanne. Varmasti se on… tuota noin.. persoonallisuuskysymys.”

Draco tirskahti hänen vieressään ja taputteli Harryn polvea muutaman kerran. Muutama uusi käsi ja sauva nousivat ilmaan ja Draco antoi turkoosikaapuiselle ja ihanasti komealle auroriopiskelijalle puheenvuoron.

“Kuinka voi sitten erottaa työroolin siviiliroolista, jos on esimerkiksi yhtä läheisiä kuin te kaksi? Voisi kuvitella, että se tekisi työskentelystä toisaalta myös hankalaa?”

Harry rykäisi ja Draco vetäisi kätensä hänen polveltaan takaisin syliinsä.

“Ihan yleiset työyhteisömme siveyssäännöt pätevät myös työparien välillä….” Draco vastasi ja kuikuili Harrya vieressään.

“Ehdottomasti”, Harry myönteli. “Toisinaan voi tosiaan käydä niin, että vietettyään esimerkiksi kentällä kolme viikkoa putkeen, tiedättehän.. Sitä jakaa teltan -”

“-vaikkakin omilla huoneilla!” Draco keskeytti.

“Tekee toisilleen ruokaa”, Harry jatkoi, “oppii tuntemaan toisen rutiinit. Hyvässä ja pahassa…”

“Missä ihmeen pahassa?! Minulla on vain ja ainoastaan hyviä ja terveellisiä rutiineja, joista sinäkin voisit vähitellen ottaa opiksi.”

“Hömm…” Harry katseli opiskelijoita, joista osa tapitti heitä kuin lavalle olisi kahden arvostetun aurorin sijasta päätynyt räpyttelemään parvi palmareita. Loput vilkuilivat taskukellojaan pitkästyneinä. Eikä ihme, heidän “luennollaan” ei ollut päätä eikä häntää.

“Aivan… Tuota noin, no jos kenelläkään ei ole mitään kysyttävää”, Draco sanoi, vaikka noin kymmenen kättä heilui ilmassa, “niin ehkäpä me voisimme vain toivottaa sitten hyvät joulut ja uudet vuodet…”

“Todellakin! Me näemme sitten niiden onnekkaiden kanssa, joita alamme tuutoroida keväällä! Hyvät päiväjatkot!” Harry sanoi ja oli jo noussut tuoliltaan seisomaan. Draco seurasi saman tien perästä ja heilautti kummankin kurkkuun vastamelutusloitsut.

He vilkuttelivat pöllämystyneille opiskelijoille ja pakenivat samasta ovesta josta olivat saapuneetkin.

“Ei hevoskotkan perse”, Harry jupisi samaan aikaan, kun Dracon suusta pääsi: “Voi Salazarin silsaiset syylät…”

He vilkaisivat hymyssä suin toisiaan. Tuutoroinnista tulisi mielenkiintoista, jos yhteisluennonkaan pitämisestä ei tullut niin mitään.

“Lounaalle?” Harry kysyi.

“Mennään. Sinun vuorosi tarjota. Mutta ei opiskelijaravintolaan!”

Harryn läpi kulki väristys. “Ei missään nimessä, tuon jälkeen me olemme ansainneet vähintäänkin kelppiburgerit Papa’sissa.”
« Viimeksi muokattu: 02.01.2023 22:43:04 kirjoittanut kaaos »
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid

Ygritte

  • [igrit]
  • ***
  • Viestejä: 732
Kiitos tästä pienestä aurori-parin välisestä hetkestä :D Harry ja Draco auroreina kuuluu ihan kestosuosikkeihini, ja tähän oli saatu hyvin tuotua heidän ihastuttavia luonteenpiirteitään mukaan. Erityisesti pidin tästä:

Lainaus
“Ilmiselvät vastaukset alkuun, no kai se on ihan hyvä”, Draco mutisi, mutta loitsun vuoksi sen kuuli kyllä koko luentosalillinen kokelaita. Loput kädet laskivat hitaasti alas.

Voin hyvin kuvitella Dracon suuhun nuo sanat ja Dracon itsensä tuohon hetkeen :'D Nooo, onneksi aurorit eivät tee yksin töitä, niin Harry saa vielä valettua yleisöön uskoa :D Ja siis Harry, joka ei edes aurorina tunnu tajuavan kaikkea, on kyllä ihan helmi. Kiitos kovasti tästä Tonttuilusta!
This won't turn into a hyperfixation
and
Other Hilarious Jokes You Can Tell To Yourself

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 906
Miten upea idea! Enkä tiedä oliko tämä sellaiseksi tarkoitettu, mutta koin suurta tyydytystä, että kirjoitit tällaisista vierailevista luennoitsijoista, jotka eivät oikein osaa luennoida, eivätkä ole valmistautuneet ja puhuvat välillä ihan ohi aiheen. Yliopistossa inhosin sellaisia professoreita, jotka tuntuivat kyllä osaavan aiheestaan kaiken, mutta sitten sen opettaminen oppilaille oli ihan hukassa. Harrysta ja Dracosta tuli tässä sellainen olo, että he kyllä haltsaavat aurorihommat ja parityönkin, mutta sen opettaminen on toinen juttu. Jotenkin oli vapauttavaa nähdä tällainen kuvaus Finissä, se on jäänyt mieleeni niin juurtuneena yliopistoajoilta, että vieläkin kiroilen, miten tuskallisia ne luennot olivat. :D Vaikka en tiedä tavoittelitko tällaista, mutta ei sen niin väliä, koska siitä syystä tätä oli minusta ihan hirveän hulvatonta lukea. ;D

Lainaus
“Tekee toisilleen ruokaa”, Harry jatkoi, “oppii tuntemaan toisen rutiinit. Hyvässä ja pahassa…”

“Missä ihmeen pahassa?! Minulla on vain ja ainoastaan hyviä ja terveellisiä rutiineja, joista sinäkin voisit vähitellen ottaa opiksi.”

Samalla kun tämä vuoropuhelu oli älyttömän hauskaa, muistui vain mieleen hirveät opettajat, jotka rupeavat tarinoimaan jotain omasta elämästään, mikä ei enää liity mitenkään opetettavaan aiheeseen ja pyörittelin vain silmiäni. ;D Oppilasparkoja, kyllä Harry ja Draco, olisi pitänyt vähän varautua tähän hommaan.

Lainaus
“Ei hevoskotkan perse”, Harry jupisi samaan aikaan, kun Dracon suusta pääsi: “Voi Salazarin silsaiset syylät…”

Paljon oli poskettomia kohtia, tämä vain yksi esimerkki, ihan nerokkaat sadattelut. Harrylla ja Dracolla tosiaan taitaa osua kemiat yhteen, kun osaavat kinastella ja sitten kuitenkin jaksavat jatkaa toistensa työpareina ja käydä yhdessä syömässä. Oikeastaan tätä oli kivempi ajatella harvinaisesti ihan platonisena ystävyytenä, kun sitä niin harvoin näkee Harry&Dravco ficeissä ja sait heidän ystävyytensä toimivaan tosi kivasti ihan sellaisenaan, enkä kaivannut muuta. Toisten piikittely ja samalla iso yhteisymmärrys olivat erinomainen yhdistelmä. ^^
Kiitos tästä, nautin tästä lukukokemuksesta paljon!
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 088
Ygritte: kiva jos pidit! Ja mä kyllä tykkäsin inspiraatiomurusista, vaikkei niistä lopullisessa tekstissä niin ehkä näy merkkejä 🙃  ja hauskaa jos hahmot tuntuivat luonteenpiirteiltään uskottavalta! Kiitos!

Meldis: siis apua joo, mun mielessäni nämä olivat todellakin arvostettuja ja taitavia varsinaisessa työssään auroreina, mutta tämmöinen pakollinen luennointi asiantuntijavieraana ei vaan kuulu kummankaan bravuureihin 😂 ja tiedätkö mä aloitin tämän drarryna mutta lopulta totesin että läheinen ystävyys oli tällä kertaa ehkä sittenkin myös mun mielestä kiinnostavampi. Tai ainakaan ei mun omassa päässä ollut kysymys mistään established relationship tilanteesta 😅 kiitos kovasti kommentista!
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 480
Hihii, tämäpä vasta oli hauska :D Ihanaa sanailua kaksikon välillä ja selvästi havaittavissa myös (huonosti) salattuja tunteita toisiaan kohtaan. Aivan mahtava piristys!

Mutta ihan kamala tuollainen rangaistus, että joutuu pitämään luentoa. Harry kyllä mietti ihan fiksusti, että ehkä siihen olisi ollut syytä vähän valmistautua ;) Mutta tehty mikä tehty, ehkäpä heitä ei jatkossa kovin usein pyydetä tutoreiksi ;D

En tiedä olenko se vain minä, mutta jostain syystä kelppiburgerit eivät kuulosta kovin houkuttelevalta lounaalta. Toki tämä pohjaa täysin omiin mielikuviin kelpeistä, eikä ole siis mitenkään tieteellisesti todistettu ;D Eipä niitä ole tainnut kovin paljon näkyäkään canonissa.

Mutta kivaa kun kirjoitit, kiitos!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 779
Tällä ficillä oli niin huikea nimi, että olen odottanut mielenkiinnolla hetkeä, kun pääsen lukemaan tämän :D Ja olihan tämä viihdyttävä! Etenkin genre slice of auror -life on huikea ja lupaan, että jos kirjoitat lisää tätä genreä, tulen lukemaan ;)

Idea on huikea ja kaikki ammattikoulutusmaailmaan sijoittuvat Potter-fandomin tekstit kiinnostavat valtavasti. Niistä löytyy niin paljon kirjoitettavaa, kun vapaus kehittää maailmaa on melkeinpä loputon. Voin todellakin kuvitella tällaisen harjoittelukevään, jossa aurorioppilaat varjostavat auroreita ja oppivat Greyn anatomia -sarjan tyylisesti kaiken aurorina työskentelemisestä. Harryn ja Dracon luento ainakin antoi vahvat Greyn anatomia -vibat, etenkin tuo pitkä aika yhdessä teltassa... Erinomainen idea siis ja tämä antoi hyvää esimakua kaikesta, mitä tähän osaan velhomaailmaan voi kuulua.

Minua huvitti myös paljon se, kuinka huonosti Harry ja Draco olivat valmistautuneet luentoon :D Minulla oli syksyllä töiden kautta monta luentoa tai esitelmää/esitystä, joiden myötä opin, että jopa vain tunnin mittainen, kokemuksista kertova luento vaatii aika paljon suunnittelua. Vaikka esitys ei vaadi tietoa vaan pelkästään omien muistojen ja niistä opittujen asioiden kerrontaa, se on silti suunniteltava ja pohdittava, mitä haluaa sanoa milloin ja miksi - ja siksi tämä Harryn ja Dracon luento viihdyttikin, koska se tukee omia kokemuksiani :P

Kuten Vendela kommentoi, kelppiburgerit eivät tosiaan kuulosta kauhean houkuttelevilta :D Mutta ehkä vesidemonien lihan sijaan hampparit vaihtavat muotoaan kelppien taitojen tavoin? Tässäkin riittää pohdiskeltavaa ja velhomaailmaan sijoittuva ravintola slice of life olisikin hauskaa luettavaa! Kiitos tästä, tämä oli viihdyttävä ficci :D

between the sea
and the dream of the sea

kaaos

  • huitulapää
  • ***
  • Viestejä: 1 088
Vendela: hauskaa että löysit tämän pariin 😁 mä epäilen että näillä olisi kyllä ollut paljonkin aikaa valmistautua, mutta eivät ole "ehtineet". Kelppi voi tarkottaa monia asioita, ja voidaan vaikka väittää että jos canonissa besoaari (joka on ihan oikea juttu) pelastaa myrkyiltä, mitä se ei oikeasti tietysti tee, niin kelppi voisi olla vaikka maagisen maukas pohjaveden kalaotus! Tai sitten tosiaan tuo hiddenbenin idea on aivan tosi hyvä ehdotus myös! Mutta jotain hyvää se on varmasti! Kiitos kommentista!

hiddenben: hahaa slice of aurorlife on kyl kiehtova genre kieltämättä... Ehkä... Ehkä...  Muutenkin, slice of Life, mikä ihana tyylilaji jossa ei ole välttämätöntä miettiä kaikkia taustakiemuroita aivan loppuun saakka, sen kun kirjottaa kirjoittamisen ilosta 😁

Joo ehkä otin tähän omasta kokemuksesta jotain piirteitä... Miksi se onkin niin ettei oman alan asiantuntijat monestikaan osaa opettaa yhtään..? No, nämä eivät ole edes saaneet mitään kasvatusalan pikakurssia, joten ei voida olettaa ihmeitä....

Oisi kyllä aika hupaisaa kirjottaa jotain tuosta kun ne 10 innokasta opiskelijaa seurailisivat näitä kahta ja yrittäisivät pistää ylös esim Harryn työskentelyä, mutta se toimiikin lähes 100% yliluonnollisten vaistojen varassa 😂😂😂 kiitos kovasti kommentista!!
words make worlds

tuorein jatkis: Hämäränsäteet, K15, H/D

ava: sokerisiipi, bannu: Ingrid

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 668
Haha, kuten muutkin ovat sanoneet, tällä on hauska ja houkutteleva nimi sekä tietenkin genre :D Harryn opetusuran parhaat hetket taisivat tulla jo AK:ssa, eikä kehitystä ole tapahtunut kuin alaspäin sen jälkeen XD tässä oli myös huikeita viittauksia Harryn ja Dracon suhteeseen, sillä tulin lukeneeksi tämän shippilasit päässä, mikä tietenkin oli hauskaa, etenkin mielikuva näistä kahdesta telttailemassa kentällä ja sitten nuo polventaputtelut ja Dracon tähdennys, että hehän ovat työpari. Ei mennyt minulle ihan läpi :D olisi kiinnostavaa lukea, että onko näiden työntekokin ihan koheltamista ja tietysti tuosta tuutoroinnista olisi hauskaa myös lukea :D minäkin mietin kovasti tuota kelppiburgeria, että onko se nyt ihan eettistä syödä harvinaisia taikaeläimiä, joten tykkäsin hiddenbenin ideasta, että burgerit muuttaisivat kelpin tapaan muotoa. Kiitos tästä, viihdyttävä palanen!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 235
Kommenttikamppiksesta aamupäivää o/

Samaistuisin kyllä Harryyn ja Dracoon niin vahvasti, jos itse joutuisin väkipakolla tuutoroimaan xD

Harry on nähtävästi vuosien mittaan unohtanut kaikki intohimonsa pimeyden voimilta suojautumiseen, tai sitten aurorikoulutus+Dracon seura on saanut vaan leipääntymään kaikkeen teoriaan ja koulun penkillä istumiseen. 😂
Veikkaan kyllä, että Dracon kyynisyys on päässyt jossain kohtaa vähän  tarttumaan🤭
Luonnollisesti lähdin lukemaan paritusviboja rivien välistä, Harryn "olemme olleet pari" -heitto piti siitä huolen, ja luonnollisesti Dracon piti heti tietysti korjata 🤣
Taisi yleisölle silti jäädä takaraivoon, että näillä kahdella on jotain, ainakin kysymyksistä päätellen.

Tästä tuli kyllä heti elävät yliopistoflashbackit, kun itse olin ekana vuonna se hikipinko (ja myös ainoa muiden lintsaamisesta tietämätön henkilö🙈) joka oli vielä läsnä, vaikka joululoma kolkutteli.

Lainaus
"Ei hevoskotkan perse”, Harry jupisi samaan aikaan, kun Dracon suusta pääsi: “Voi Salazarin silsaiset syylät…” 
Lempparijuttujani Potterficeissä on just nää mielikuvitukselliset taikamaailmaan sidotut sadattelut ja muut vastaavat, joita sulta irtoaa kivasti🔥

Tästä jäi kyllä sellanen fiilis, että olis kiva tietää, miten kaksikon ystävyys sai alkunsa, voin kuvitella, ettei Harry ihan purematta niellyt sitä, että kohtasi vanhan vihamiehensä juuri aurorikoulutuksessa... 😆

Kiitokset tästä mielenkiintoisesta makupalasta!

~Violet

I am enough.
.

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 028
Ai että :D. Munkin työhön kuuluu yhtenä osa-alueena opettaminen, ja saan Harryn ja Dracon tunnelmasta todella hyvin kiinni :D. Varsinkin tuosta, että kuormittavan työtehtävän jälkeen on burger enemmän kuin ansaittu :D.

Sanon tän varmaan aina, kun kommentoin sun tekstejä, mutta sä kirjoitat Potter-maailmasta ihanan raikkaasti, mutta kuitenkin niin tunnistettavasti, että helposti solahtaa mukaan tuttuun taikamaailmaan <3. Ja sun huumori on huikeeta! Luin tän ficin jo silloin, kun tän julkaisit, ja äänestin tätä Pikareissa. Eli kertoo varmasti sen, miten paljon tästä tykkäsin!

Yritin kovasti muistella, mitkä värit olivat muotia vuonna 2007, mutta mieleen tuli vain jäätävän isot vyöt ja tuubitopit :D. Ehkä auroriopiskelijat olivat kuitenkin pukeutuneet eri tavalla kuin jästit. Mut siis kiva tapa kertoa lukijalle tarinan ajankohta viittaamalla kyseisen vuoden muotiväreihin!

Kiitos tästä, kiva, että kirjoitit <3.