Ficin nimi: Egonjatkejoogamatto
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: SK8 the Infinity
Ikäraja: S
Paritus: Joe/Cherry
Genre: Arkihuumori, rakkausvittuilu ja vihjailu
Summary: "
Seuraan postipakettini etenemistä."
A/N: Idea tähän syntyi äkkiseltään, ja iso kiitos siitä kuuluu
Linnelle.
Lisäksi tämä oli vaihteeksi niitä tekstejä, joista piti tulla jonkin sortin raapale, mutta yhtäkkiä sitä asiaa putkahtikin esiin vähän enemmän.
Larjukselle myös hyvää loman alkua!
Osallistuu
Fandomaakkosiin.
***
Kuunneltuaan aikansa Kaorun sormien naputtelua Kojiro könysi ylös nojatuolistaan ja lampsi laiskoin liikkein keittiöön. Kaoru istui pöydän ääressä hartiat lysyssä ja tuijotti läppäriään intensiivisesti kuin olisi odottanut sen heräävän eloon. Tietokoneen ruutu heijastui hauskasti tämän silmälaseista.
"Työjuttuko aiheuttaa päänvaivaa?" Kojiro kysäisi ottaessaan jääkaapista tuoremehupurkin ja kaapista kaksi lasia.
"Ei tällä kertaa", Kaoru vastasi. "Seuraan postipakettini etenemistä."
"Mitäs olet tilannut?"
"Joogamaton."
"Ai? En tiennytkään, että olet aloittanut joogan."
Kaoru päästi hiljaisen tuhahduksen. "Se on meditaatiosessioitani varten, kuten luulin sinun osaavan päätellä."
"Aivan." Kojiro virnisti itsekseen ja kaatoi mehua laseihin. "Pitäähän sitä hyvä alusta olla...
sessioita varten."
"No mutta totta kai pitää", Kaoru tokaisi silmiään pyöräyttäen ja otti vastaan tarjotun mehulasin.
"Mikä vika vanhassa matossa oli?"
"Turhan kova. Alkoi takapuolta kolottaa."
Kojiron suupielet nytkähtivät. "Minä kun muistelin, että peppusi tykkää kovista asioista."
Kaoru katsahti häntä sen näköisenä, ettei ollut aikeissa noteerata hänen kommenttiaan yhtään enempää. Kojiro hekotteli hiljaa vitsilleen ja kumartui sitten Kaorun olan yli katsomaan postin nettisivua.
"Se tulee Tokiosta asti?"
"Sieltäpä juuri."
"Väitätkö, ettei tarpeeksi pehmeää mattoa löytynyt yhtään lähempää?" Kojiro mutisi poskensa Kaorun korvaa vasten. "Onko se jokin viiden tähden ultraturbomatto?"
"Älä ole naurettava", Kaoru hymähti ja klikkasi auki uuden välilehden. "Katso itse."
Parin lisäklikkauksen jälkeen Kojiron eteen aukeni Divine Heaven -nimisen yrityksen turhan krumeluuri nettisivu sekä sen mainostama joogamatto, jollainen oli päätynyt Kaorun ostoskoriin. Äkkiseltään katsottuna tummanvioletti matto kyllä näytti mukavan pehmeältä, joskin se muistutti enemmän patjaa kuin mattoa. Kojiro luki lisää tilauksesta ja toimituksesta ja tuli sitten katsahtaneeksi Kaorun hankinnan loppusummaa.
"Ja ennen kuin saat hepulin –" Kaoru aloitti, mutta liian myöhään.
"Hetki pieni, kuka elävä sielu maksaa joogamatosta yli 6000 jeniä?" Kojiro kiekaisi järkyttyneenä. "Ja melkein neljän tonnin postikulut Tokiosta Okinawalle,
Kaaaoooru."
"Pysy housuissasi, typerä gorilla!" Kaoru ärähti ja käänsi päänsä häntä kohti, jotta he saattoivat nahistella kasvotusten. "Minä luin ison kasan valideja arvosteluja sekä Carlan onkimat tiedot yrityksen historiasta ja liikevaihdosta! Kaiken kaikkiaan vakuutuin siitä, että kyseinen sijoitus olisi kannattava –"
"Vai että yrityksen historiasta ja liikevaihdosta..."
"Ennen kaikkea itse tuotteesta! Se on luotu kestämään vaativissakin olosuhteissa ja sillä on viiden vuoden takuu! Lisäksi se on tehty sataprosenttisesti luonnonmateriaaleista, mikä tekee siitä ekologisenkin", Kaoru luennoi etusormi pystyssä.
"Phyh, mitä hevonkukkua", Kojiro köhähti ja risti käsivartensa puuskaan. "Kyse on vain ja ainoastaan kuluttajien kermaperseilystä ja statuksen pönkittämistarpeesta. Se siitä ekologisuudesta, kun tuotteita kuljetetaan ympäri maata ties millä kulkupelillä!"
"Oliko vielä muuta?"
"Lisäksi minua kiinnostaa, mitä nuo vaativat olosuhteet meinaavat. Onko se matto soran- ja lumenkestävä, jos vaikka omistajalle iskisi hinku mennä joogailemaan vuoristoon?"
"Sitä en tiedä, mutta eipä siitä ominaisuudesta ole haittaa urbaanissakaan ympäristössä", Kaoru totesi, ja Kojiro tuhahti päätään pudistellen.
"Jumaliste, kuuden tonnin joogamatto. Eikä se hyödytön perhana osaa edes lentää!"
Kaoru tyrskähti tahattomasti ja kääntyi takaisin tietokoneensa ääreen. "Jos sinulla ei ole muuta tekemistä kuin tuo mussutus, voit alkaa miettiä viikonlopun kauppalistaa."
"En ole vielä lopettanut sinun paheksumistasi", Kojiro tuumasi tuijottaen Kaorua kapein silmin ja kumartui tätä lähelle, eikä hievahtanutkaan, ennen kuin Kaoru jälleen käänsi hitaasti päätään häntä kohti.
"Sinä vähän häiritset postikyyläilyäni."
"
Hyvä", Kojiro murahti ja suukotti Kaorua hellästi suupieleen. "Kyyläilysi varmasti tekeekin ihmeitä postirahtien nopeudelle."
"Siitä puheen ollen, katsopas tätä", Kaoru virkkoi ja tarttui Kojiroa leuasta lempeän jämäkästi niin, että hänen poskensa litistyivät sumppuun. Läppärin näytölle ilmestyi dataa paketin seurannasta. "Tein tilauksen maanantai-iltana, paketti lähti kuljetukseen tiistaina ja nyt torstaina se on saapunut Nahaan. Olen varma, että se ehtii perille ennen viikonloppua, jos ei tule mutkia matkaan."
"Mikfei eftifi, jof fe –" Kojiro mutisi, ja hänen artikulaationsa laadusta ärsyyntyneenä Kaoru hellitti otettaan.
"Kokeilepa uudestaan."
"Niin että miksi ei ehtisi, jos se kerran on jo Nahassa?"
Kaoru kohautti olkiaan. "Aina voi jotain mennä pieleen."
"Ikuinen optimisti."
"Ja jos jokin menee pieleen, saan mattoni vasta ensi viikolla", Kaoru lisäsi ja päästi pitkän henkäyksen läppäriään vilkuillessaan. "Ole kiltti, tule mahdollisimman pian..."
"Kunpa minäkin tulisin mahdollisimman pian", Kojiro virnisti ja tönäisi Kaorua pehmeästi kylkeen, kun tämä sai jälleen syyn tapittaa häntä kulmiensa alta.
"Otapa se kauppalista työn alle."
"Ääh, uljaat liehakointirepliikkini kaikuvat kuuroille korville..."
"Niiden uljaudesta voidaan olla montaa mieltä."
"Lupaan petrata", Kojiro hymähti ja Kaorua suukotettuaan vei huulensa tämän korvalle ja madalsi ääntään lähes kuiskaukseksi. "Sen maton on totta vie parasta saapua huomenna, jotta voimme testata sitä jo ennen viikonloppua joka kulmasta, edestä ja takaa..."
"Hoh, ettäkö minun upouusi egonjatkejoogamattoni välikappaleena sinun perversioillesi?"
"Totta hitossa. Katsotaan, lunastaako se lupauksensa vaativissa olosuhteissa kestämisestä."
"Se
kauppalista, senkin kiimagorilla", Kaoru vaihtoi puheenaihetta, mutta tämän silmien viekasta viekkaampi tuike ei jäänyt Kojirolta huomaamatta.
