Kirjoittaja Aihe: The Legend of Zelda: Lurelinin syleilyssä | S, Zelda/Link  (Luettu 1395 kertaa)

Neptunus

  • Vieras
Nimi: Lurelinin syleilyssä
Fandom: The Legend of Zelda: Breath of the Wild
Ikäraja: S
Tyylilaji: haikea ja tunnelmoiva fluffdraama
Paritus: Zelda/Link
Haasteet: Fluffy10 #4, 5 x jotain uutta II (uusi hahmo: Zelda), Valloita fandom III (The Legend of Zelda)

A/N: Ostin eilen Skyward Swordin Switchille ja tuli kaikki Zelink fiilikset, joten päätin raapustella jotain BotWiin liittyen.



Lurelinin syleilyssä



Zelda ei voi uskoa silmiään, kun hän näkee turkoosina hohtavan meren. Rantahiekka sädehtii kuuman auringon alla ja tuntuu lämpimältä löytäessään tiensä sandaaleihin. Erivärisiä rapuja kulkee rantaveden tuntumassa, ja Zelda tahtoisi heti päästä tutkimaan näitä uusia, mielenkiintoisia otuksia. Hän on jo suuntaamassa askeleensa kohti merta, kun käsi tarttuu häntä lempeästi ranteesta. Zelda kohtaa Linkin sinisinä hymyilevät silmät ja nyökkää punastuen. Ensin on tervehdittävä Lurelinin kylän asukkaita.

Kyläläiset ottavat Zeldan ja Linkin avosylin vastaan. He järjestävät juhla-aterian, jolla tarjotaan meren antimia. On eri kaloja, rapuja ja mustekalaa. Joukossa on Zeldalle jo ennestään tuttuja makuja, mutta myös uusia. Hän maistaa kaikkea tuntematonta ja seuraa katseellaan, kuinka kyläläiset ylistävät Hyrulen pelastajaa. Link on selvästi hieman vaivaantunut, mutta ottaa kiitokset urheudella vastaan. Zeldaa naurattaa. Poika saattaa uskaltaa kohdata vaikka minkälaisia hirviöitä, mutta kiitoksen sanat saavat hämmentymään.

Aurinko laskee, kun Zelda pääsee rannalle. Hämärtyvässä illassa ei tee enää mieli tutkia, ei varsinkaan, kun maisemista on tullut entistä kauniimpia. Meri sinertää aavistuksen tummempana ja heijastaa laskevan auringon kirpeän oranssina. Link ilmestyy Zeldan viereen, hipaisten sormillaan hänen kämmenselkäänsä. Pojan läsnäolo saa meren hehkumaan entistä kauniimmin ja Zeldan sydämen värisemään.

He nojaavat toisiinsa laiturin reunalla. Zeldan varpaat hipovat viileää tyyntä vettä. Taivaalla lentää muutama yksinäinen lokki. Link ottaa lempeästi Zeldaa kädestä yhtä hiljaisena kuin aina. Tunne Zeldan rinnassa on kevyt, melkein unenomainen. Kuin mitään pahuutta ei koskaan olisi ollutkaan ja he olisivat aina kiertäneet rauhassa Hyrulea.

Zelda vilkaisee Linkin kasvoja ja huomaa niillä lepäävän seesteisyyden. Hän hymyilee, painautuen pojan kainaloon. Tämä ilta sallii heille molemmille ansaitun rauhan ja levon.

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Ah, ihanaa rauhaisaa zeldatunnelmointia! kyllä Zelda ja Link ansaitsee pienen rauhallisen hetken jonka keskellä tuntuu ettei mitään pahaa ole käynytkään. Lurelin on muutenkin paikkana niin rauhaisa ja seesteinen, että on helppo kuvitella Zeldan ja Linkin löytävän sieltä rauhan tyyssijan, onhan se maantieteellisestikin kaukana kaikesta muusta tohinasta :D Pidin tästä tunnelmapalasta, kiitos!

-Crys

Never underestimate the power of fanfiction