Ja aamulla ahmat tulevat | S, Luna/Blaise

[flawless]

Name: Ja aamulla ahmat tulevat
Rating: S
Pairing: Luna/Blaise
Genre: drama (fluffy, angst, songfic)
Disclaimer: Kaikki Harry Potter -universumin hahmot, paikat ja nimet kuuluvat J.K. Rowlingille. Teksti on tarkoitettu puhtaasti viihteelliseksi, eikä sillä tehdä rahaa. Tekstin nimi kuuluu Happoradiolle, joskin sitä on hieman muuteltu alkuperäisestä.
A/N: Inspiraatiota ammennettu Happoradion kappaleesta Ahmat Tulevat ja Mokoman biisistä Kuu Saa Valtansa Auringolta. Het10-haasteeseen ja Kaiken maailman ficlettejä -haasteeseen (Viikko 15 (11.4.-17.4.2011) - Vastakohdat vetävät puoleensa). PoV on Blaisen - ja hiphei, uusi hahmokokeilu kyseisen luihuisen kohdalta. Toivottavasti onnistuin edes keskinkertaisesti Blaisen hahmon kanssa. Kaikki palaute on enemmän kuin tervetullutta!





Kuu saa valtansa auringolta
Ja vaikka näyttääkin hohtavalta
Ei valoaan se yksin jaa
Saa vallan auringolta
Auringolta jolta
Kuu vain lainaa valoaan

Hiljaisesta aaltojen kohinasta syntynyt ääniaalto kutitteli korvalehteäni. Ruohonkorret käteni alla heilahtivat, kun siirsin sormenpäätäni hiukan lähemmäs ihoasi. Se hipaisi vaaleaa kämmenselkääsi, tavoitellen huomiota mutta varoen rikkomasta hetken rauhaa. Silmäsi kohtasivat omani, hetkeksi unohduin tuijottelemaan niiden kokonaista spektriä eri värejä, piilossa muiden katseilta ne kurkistivat varovaisesti esiin hymyillessäsi minulle. Tämä oli jotain, mitä ei jaettu muiden kanssa, vain minä sain nähdä tämän puolen sinusta. Olin yllättynyt siitä, kuinka hyvältä se tuntui.

Laskin pilkkeet silmäkulmistasi ja suutelin piparmintun makuisia huulia, sormeilin hermostuneena hiussuortuvaa jossa roikkui herneenpalko. Hetken auringonsäteet osuivat suojamuurini läpi suoraan sisälleni, sinne jonnekin minne en koskaan päästänyt ketään lähellekään. Sormesi kiertyivät sydämeni ympärille ja puristivat hienoisesti - koskettaessani varovaisesti ohuen kankaan läpi solisluuta tiesin, ettet päästäisi enää irti.

Puhuit minulle silmilläsi, huulillasi ja käsilläsi, latelit kauniita lauseita ja sointuvia tavuja, tanssahtelevia kirjaimia joita en aina ymmärtänyt. Mutta silti kuuntelin, haltioituneena, yritin ymmärtää tyttöä jota kukaan muu ei kuunnellut tarpeeksi tarkasti. Päästit minut lähellesi, joskus niinkin lähelle että sujahdin vahingossa läpi kauniista kaarteistasi, mutta koskaan en minä avannut itseäni täysin. Kuitenkin liu’utit varpaasi oven väliin ja livahdit sisään huomaamatta, ja ennen kuin ehdin kieltää tulemasta peremmälle, huulesi vangitsivat omani ja tukahduttivat vastalauseet. Hymysi vasten huuliani oli tyytyväinen.

Herätit minut taas nykyhetkeen puhaltamalla kevyesti paljaalle olkapäälleni, silmieni eteen piirtyi sininen taivas ja tyyni meri. Hiekkaa varpaissa ja pölyä sielussani istuin vierelläsi ja lämmitin pientä kättäsi omien kämmenieni välissä katsellen aallottomaan mereen. Oli niin tyyntä, etten tarkalleen osannut sanoa, mistä kohdin taivas alkoi ja meri loppui, ja nopeasti piirtyi mielikuva meistä kahdesta. Me olimme juuri niin kuin tuo maisema, minä olin meri ja sinä taivas. Joskus olin ollut hurja ja aallokkoinen, täynnä kareja ja äkkisyviä, mutta sinun rauhasi oli laskeutunut ylleni ja tyynnyttänyt minut. Enää ei meitä kahtakaan erottanut aivan täysin toisistaan.

Mikä sääli, että se kaikki katosi aamuauringon säteiden tuodessa hereille ylimääräisiä silmiä, korvia käsiä huulia todellisuutta. Olin ikuisesti kahlittu vihreänhopeiseen hiekkapohjaan, taivas oli liian kaukana.

Juostaan nyt lujaa kulta
Sillä kohta alkaa hämärtää
Ja yöllä ahmat tulevat

[Ametrine]

Voi, niin kaunista! Todella herkkää, suloista ja toimivaa tekstiä. Taas yksi fic, jota lukiessa ihmettelee, miten jokaisessa lauseessa voi olla oma tunnelma. Ja kuitenkin tarina menee eteenpäin, yhdistäen henkilöiden ajatukset, viittaukset menneisyyteen ja nykyhetken hyväksi kokonaisuudeksi.

Tämä teksti on vaikuttava lyhykäisyydessään ja yksinkertaisuudessaan. Lyriikat täydentävät tarinaa omalta osaltaan ja minusta ne ovat erinomainen lisä ficciin. Kaksi viimeistä lausetta vetivät aivan sanattomaksi. Ne muuttivat tunnelman hetkessä: siihen sekoittui epätoivoa, mutta kaikki säilyi yhä kauniina.

Kiitos.

[yuuri]

Ah, silmä ja korva ja vaikka ja mikä oikein lepäsivät hiljaisuudessa tätä lukiessa. Ficissä on seesteinen, mutta surullinen tunnelma. Luna kuulosti juuri omalta itseltään ja Blaise vaikutti katkeralta, koska ei osannut irrottaa luihuisten kahleita itsestään.. Katkeran suloinen tarina Hyvin kaunis ja runomainen

[Winerie]

Tämä oli todella kaunis, pieni tekstinpätkä ja kuvailu oli henkeäsalpaavaa. Täytyi lukea melkein hengittämättä, ettei olisi rikkonut tunnelmaa.
Pidin kovasti myös parituksesta, joka oli ehkä hieman outo minun makuuni, mutta toimi hyvin.
Ja kappaleet sopivat erittäin fiilikseen. Kaunista ja herkkää.
Kerrassaan ihana teksti 
Winerie kiittää!

[flawless]

Ametrine, vau, kiitän todella paljon noista kaikista kehuista. Ihanaa kuulla, että pidit tästä! En oikein tiedä miten päin olisin, olen todella otettu kommentistasi. Kiitos ^^

yuuri, hienoa kuulla, että Luna kuulosti omalta itseltään. Luna on siinä mielessä hankala hahmo, että hänellä on niin erottuvia piirteitä ja häneen kiinnittää aina paljon huomiota. Hyvä juttu siis, että mielestäsi onnistuin Lunan hahmon kanssa. Kiitän sinuakin hurjan paljon kauniista sanoistasi, piristit päivääni rutkasti kommentillasi!

Winerie, hah, kiva että paritus iski vaikka outo olikin. Itse olen vannoutunut raren suurkuluttaja, joten olin siis luonnollisestikin innoissani tällä parituksella kirjoittamisesta. Ihanaa kuulla positiivista palautetta myös sieltä päin, kiva että pidit Kiitos paljon kommentistasi!

[Rosena]

Kommenttikampanjasta terveisiä.

Mä en ole oikein varma, mitä edes sanoisin. Tämä teksti mykisti lähes täysin kauneudellaan ja herkkyydellään. Normaalisti en pidä niin paljoa teksteissä, joissa on paljon kielikuvia ja ns. monimutkaisia lauseenrakenteita, mutta tässä sun kirjoituksessa... Ne olivat ihania. Et ollut käyttänyt niitä liikaa ja ne sitoivat tuota meritaivas-tunnelmaa taidokkaasti ja sujuvasti yhteen. Se on hieno taito ja sulla todellakin on se hallussa.

Hahmoista taas. Paritus oli erittäin mielenkiintoinen ja toimiva, tykkäsin. Blaise on mulle itselleni kaukainen hahmo, joten en pysty sanomaan miten hyvin olit hänet toteuttanut. Tässä kuitenkin pidin hänestä, herkkyyden läpi paistoi tietynlainen miehisyys. Pidin myös siitä, ettei hän ollut heti avaamassa sydäntään Lunalle. Ja ilmeisesti heidän suhteensakin oli salainen? Kuitenkin. Luna oli aivan ihana, suloinen ja höppänä niin kuin aina, vaikka hän jäikin tässä hieman etäiseksi. Silti hän olisi ollut helposti itsekseen tunnistettavissa, jos et olisi esimerkiksi paljastanut paritusta lainkaan.

Mä voisin lainata kepeästi tähän koko tekstin, mutta yritän kuitenkin päättää muutaman lempikohdan.

Puhuit minulle silmilläsi, huulillasi ja käsilläsi, latelit kauniita lauseita ja sointuvia tavuja, tanssahtelevia kirjaimia joita en aina ymmärtänyt. Mutta silti kuuntelin, haltioituneena, yritin ymmärtää tyttöä jota kukaan muu ei kuunnellut tarpeeksi tarkasti.

Tämä oli erittäin vaikuttava ja kaunis ja ennen kaikkea rehellinen.

Me olimme juuri niin kuin tuo maisema, minä olin meri ja sinä taivas. Joskus olin ollut hurja ja aallokkoinen, täynnä kareja ja äkkisyviä, mutta sinun rauhasi oli laskeutunut ylleni ja tyynnyttänyt minut.

Selkäpiitä karmivan upeaa kuvailua. Ehdottomia lemppareita tässä tekstissä.

Ennen kuin unohdan, mun on pakko kehua sua vielä noista lyriikoista, jotka sopivat tekstiin kuin nenä päähän. Rakentavaa mulla ei valitettavasti ole antaa, tämä on niitä ficcejä jotka on jo hiottu sileäksi kuin timantti.

Kiitos tästä lukukokemuksesta. En pitänyt, rakastin.

[flawless]

Rosena, apua. Mitä noihin kaikkiin kehuihin voikaan vastata, en oikein osaa muuta kuin hymyillä typeränä ja punastella. Olen todella otettu kaikista kehuistasi, kiitos paljon! Kiva, että olet tuota mieltä ja pidit tästä noin kovasti.

Blaise on minullekin aika vieras hahmo, ja se on yksi syy siihen, miksi halusin kokeilla kirjoittaa hänestä jotain. Jostain syystä Blaise kiehtoo minua, en oikein tiedä miksi, koska eihän häntä kirjoissakaan juuri näe. Mutta jokin siinä hahmossa kutkuttelee niin, että minun teki pitkään mieli kirjoittaa hänestä, ennen kuin tämän idea alkoi sitten kehittyä. Pidän sellaisista hahmoista kirjoittamisesta, jotka ovat kirjoissa hyvin sivussa, koska heidät voi luoda itse lähes kokonaan - ja mikäs sen enempää kirjoittamaan houkuttelisi kuin tyhjä paperinpala. Kiva kuulla, että pidit hahmoista ja parituksesta siitä huolimatta, että Blaise on vähän tuntemattomampi ja paritus melkoisen rare.

Kommenttiasi lukiessani en oikein tiedä miten päin olisin, kaikki nuo kehut saavat minut todella hyvälle tuulelle. Älä turhaan sano ettei ollut rakentava kommentti, rakentava voi olla myös positiivisellakin kommentilla. Ja sinun kommenttisi sai minut hymyilemään, se oli oikein sopiva juuri tuollaisena. Kiitos paljon kommentoinnista!

[Tikkis]

Oon aikaisemminkin bongannut tämän stalkkerisivulta ja se on jäänyt kummittelemaan, koska tällä on jotenkin hauska nimi. Nyt kun bongasin tän toistamiseen, oli ihan pakko klikata auki ja katsoa mitä täältä oikeen löytyykään. Jotenkin aattelin, että Luna on höpsö itsensä ja alkaa puhua ahmoista tai jotain vastaavaa, mutta tää olikin jotain ihan muuta!

En tiiä voiko tässä yhteydessä sanoa, et tekstissä olisi jotenkin eteerinen tunnelma, mutta koska se tuli ensimmäisenä mieleen, sanon sen silti. Tässä oli ihan mielettömän kuvailevalla tavalla kerrottu, miten Blaisen maailmankuva ja kenties minäkuvakin on muuttunut Lunan myötä. Näiden kahden kontrasti käy todella hyvin ilmi läpi koko tekstin, mutta silti näiden juttu jollain tasolla toimii. Ja ai että, miten herkullisia lauseita tämä sisälsi yksi toisensa jälkeen. Tässä ehkä lempparikohtani:

Kuitenkin liu’utit varpaasi oven väliin ja livahdit sisään huomaamatta, ja ennen kuin ehdin kieltää tulemasta peremmälle, huulesi vangitsivat omani ja tukahduttivat vastalauseet.

Ai vitsit, sydänhän tässä pakahtuu enkä oikeen ees tiiä, että mistä tunteesta. Onneks klikkasin tän auki, sillä oisin missannut melkoisen helmen. Kiitos! <3

[flawless]

Tikkis, voi miten ihanaa että näinkin vanha teksti edelleen maistuu! Mä yllätyin ihan hirveästi kun näin tämän Uudet vastaukset viesteihisi -listassa, ihan piti silmiä hieraista Mutta aivan ihana yllätys, vitsi että piristit mun päivää! Tosi ihanaa kuulla että tykkäsit tästä! Lämmitti kovasti mieltä kuulla kehuja tunnelmasta ja hahmoista, hih kiitos kovasti <3 Kiitos hurjasti ihanasta kommentista!

[Larjus]

Satuin löytämään tämän stalkkinappulan kautta, ja koska Luna/Blaise on sellainen paritus joka erikoisuudellaan jotenkin vetää mua puoleensa (ja koska toi otsikko oli niin ihanan random), pitihän tätä tulla kurkkimaan. Tää oli mukavan runollinen ja sillee lunamaisen lennokas Mäki vähän mietin että onko tässä Luna selittämässä spontaanisti ahmojen aamuisista hyökkäyksistä vai mitä, ja täähän yllätti, positiivisella tavalla. Ja vaikka tässä ei Lunaa suoraan nimetty niin kyllä hänet tästä hyvin tunnistaa. Sööttiä kans miettiä Blaisea noin runollisena No, hänestähän ei paljoa tiedetä, mistäs sen tietää mikä romanttinen runosielu hän sisimmässään on. Ja puhuttiinhan tässä siitäkin, miten Luna on rauhoittanut Blaisea. Toisiaan puoleensa vetävät ja tasapainottavat vastakohdat toimii kyllä aina.