Talvi-iltana, Tunnelma/Draama, S, raapale

[Captain Crystal]

Ficin nimi: Talvi-iltana

Kirjoittaja: Captain Crystal

Genre: Tunnelma, Draama
Ikäraja: S
Vastuunvapaus: Rowling omistaa omansa enkä minä tästä mitään saa (paitsi mielihyvää)

Haaste: Kasvata puu, raapale

A/N: Tätä ylenmäärin kuvailevaa söpöilyä kun kirjoitin yöllä kaiken jälkeen... Jaa, ehkä tyydyn vain toivomaan, etten kadu tätä huomenna. Ehkä saan jopa jonkun hymyilemään?


Tuuli humisi puissa ja jääkiteet kilahtelivat hiljaa niiden oksilla. Lunta leijaili hiljalleen ilmassa, hanki kimmelsi kauniisti. Pieni tyttö nojasi pihatammeen katsellen avoimen uteliaasti ympärilleen. Talvi oli tytön ensimmäisiä ja se hullaannutti hänet hohtavalla kauneudellaan.
   Äkkiä hän havahtui. "Hermione, kultaseni, tule sisään juomaan kaakaota!" huusi tuttu ääni. "Tullaan, äiti!" vastasi kiharapää ja säntäsi hangen poikki kotiovelle. Hän antoi puistella lumen päältään ja riisui ulkovaatteensa siististi paikoilleen, vaikka lämmin juoma tuoksui houkuttelevana keittiössä.
   Sitten hän kipusi jakkaralle ikkunan viereen höyryävä muki pienissä käsissään. Hän katseli ulos valkoiseen maisemaan, tarkkaillen eläinten liikkeitä ja hitaasti putoavia hiutaleita kirkkailla silmillään, kunnes oli aika mennä nukkumaan.

[flawless]

Kommenttikampanja toi mut tänne tällä kertaa, ja kiva että toi! Mukava ja jotenkin ihanan rauhallisen sävyinen teksti. Oli kiva lukea jotain näin kevyttä: tässä ei ollut mitään erikoisia kielellisiä tehokeinoja ja temppuiluja ja koukeroita, vaan tämä oli yksinkertaisuudessaan oikein mukavaa vaihtelua. Tässä ei yritetty liikaa. Tämä oli oikein kiva kurkistus arkeen ja oli oikein semmoinen talvisen ja joulurauhan ja rentoutuneen oloinen teksti. Tykkäsin kovasti tuosta pienestä yksityiskohdasta, kuinka Hermione viikkasi vaatteet siististi pinoon vaikka olisi tehnyt mieli kaakaota jo. Jotenkin niin hermionemainen piirre! Hahmo oli siis tunnistettavissa näinkin lyhyestä tekstistä. Tuo kohta sai hymyn huulille. Kiva pikku teksti, kiitos siitä

[Captain Crystal]

Kiitos kommentistasi, flawless! Mukava, että miellytti. Tunnelmoinniksihan tämä oli tarkoitettukin. Lyhyet on mulla aika uus juttu, jiten kiva kuulla, että yavoitit sieltä tutun hahmon. Kiitos itsellesi

[Waulish]

Aww, onpa herttaista lukea tutusta hahmosta pienenä lapsena! Lapsen silmin kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, ja voin hyvin kuvitella, kuinka ensimmäiset talvet herättävät ihmetystä ja tuntuvat aivan erityisiltä. Hermione on erityisen helppo kuvitella tarkkanäköiseksi, ympäristön yksityiskohtiin huomiota kiinnittäväksi lapseksi, koska hän on vanhempanakin varsin tarkka ja terävä. Minäkin siis tavoitan ja tunnistan Hermionen tästä raapaleesta oikein selvästi, ja se on minusta erityisen hienoa, kun miettii, että kyseessä on raapalemittainen teksti ja vieläpä lapsen näkökulmasta! Pidän flawin tavoin myös siitä, miten Hermione laittaa ulkovaatteensa siististi paikoilleen, koska siitäkin tosiaan tulee ihan hermionemainen fiilis. Moni lapsi ei ehkä välittäisi moisesta, tai monella ei ainakaan olisi itsehillintää jäädä järjestelemään vaatteita jos sisällä odottaa lämmin kaakao, mutta Hermionelle tällainen käytös tuntuu varsin luontevalta ja sopivalta.

Onpa suloinen pieni talviteksti, kiitos! -Walle