Tuhisija: Aww, ihanaa, että söpöysmäärä miellyttää! ^^ Joo, Topi on muru ja aina Miikan tukena, vaikka se on tommonen mörökölli <3 Kiva, että Miikan ääni on hahmotettavissa, koska sitä vähän pelkäsin, että osaanko. Kiitos kommentista!
A/N: Viimeistä osaa viedään! Toivottavasti matka on ollut mukava. Kiitos, että luit!
7.
Ikävä aavistus puri Miikan niskaa hänen odotellessaan Jimin tuloa. Mies oli lähettänyt hämärän tekstiviestin, ja Miikan pelot kehittyivät kauheammiksi minuutti minuutilta. Ovikellokin onnistui säikäyttämään.
Jimi moikkasi ja halasi häntä. Miika rentoutui aavistuksen. Ehkä hän oli vain typerä pessimistinen itsensä hermoillessaan näin kauheasti yhden tekstarin takia. Miika sai usein kuulla siitä, miten varautunut hän saattoi toisinaan olla hermostuttaen myös kaikki ympärillään olevat. Hän ei tahtonut omalla käytöksellään tehdä tilanteesta kiusallista.
Jimi istui sohvalle ja viittasi häntä tekemään samoin.
Voi vittu.Miika istui alas ja katsoi Jimin tummanruskeisiin silmiin tietämättä, mitä odottaa. Jimi mietti ja hieroi leukaansa, johon mies oli kasvattanut pienen ja siistin (ja seksikkään) parran. Mies otti häntä kädestä kiinni. Miikan vaalea käsi näytti jotenkin hauraalta Jimin pehmeänruskeiden kämmenten otteessa.
”Mulla on ollut tosi kivaa sun kanssa, mutta mä luulen, ettei tästä olisi voinut tulla mitään sen syvempää, vaikka mä en olisi – ”
”Et olis mitä?”
”Mä palaan yhteen mun eksän kanssa. Oon tosi pahoillani”, Jimi sanoi.
”Palaat vai oot palannut jo, ja tää oon vaan sellainen ”hups, nyt kävi näin” -vierailu?” Miika sanoi kitkerästi. Jimi oli liian kauan hiljaa, ja Miika kiskaisi käden itselleen. ”No vitun kiva. Nyt tuli arvostettu olo.”
”En mä näin tarkoittanut tehdä”, Jimi puolustautui.
”Aijaa, aha, niinkö?” Miika kimpaantui. ”Ja mua moitit siitä, etten ehdi näkemään sua, ja sitku ehdin, sä alatkin säätää eksäsi kanssa?”
”En edes!” Jimi huudahti.
”Ai, tänäänkö se vaan yhtäkkiä soitti, että hei rakas, palataanko yhteen?” Miika ärähti. Jimi näytti neuvottomalta. ”En uskonutkaan.”
”Eikö me voitais rauhassa jutella ja erota kavereina?” Jimi pyysi.
”Ei voida, koska sä annoit mun kuvitella, että meidän tapailu voi johtaa johonkin”, Miika tokaisi.
”Se olisi voinut johtaa tai se olisi voinut päättyä jollakin toisella tavalla. Niin ihmissuhteissa välillä käy. En tajua, mitä sä oikein riehut”, Jimi sanoi niin pettyneenä, että Miika melkein pyysi anteeksi. Viime hetkellä hän hillitsi itsensä. Jimillä oli todennäköisesti mies kotona odottamassa ja lohduttamassa. Miikalla ei ollut ketään.
Jimin lähdettyä Miika istui sängyllään. Silmiin sattui ja rintaa pakotti. Huomaamattaan hän oli todella mennyt ihastumaan Jimiin. Miika oli uhrannut aikaa ja voimavarojaan aivan turhaan.
”Ihmiset on perseestä”, Miika kuiskasi ja kömpi surkeana peiton alle.
