Author: Dulz
Ikäraja: S
Fandom: MCU / Marvel (/Iron Man)
Disclaimer: En tienaa, en rienaa.
Characters: Tony & Morgan Stark
Genre: slight angst, vakavahko perhefluff
Warnings: -
A/N: Tämä on julkaistu ja kirjoitettu alun perin
Kuuden lauseen lahjoihin, mutta nyt kun topa on jo arkistoitu, päätin julkaista tämän erillään.
Shapleyn superjoukko
Tony "Iron Man" Starkin elämä ja teot olivat levoton ja ontto julkinen performanssi, jota iltapäivälehtien maalailevat otsikot ja paparazziotokset kuvasivat nasevasti. Sitten Morgan Stark avasi silmänsä säkenöivään päivänvaloon ja yhtäkkiä Tony oli kokonainen, ehjä, eikä kaivannut enää muuta. Morgan oli hänen maailmansa napa ja galaksinsa keskipiste, supersuuri musta aukko, jonka tapahtumahorisonttia ei voinut paeta.
Yhdessä valvottuina öinä heidän välilleen rakentui erityinen side. He karkottivat kaksin painajaisten nukketeatterin, historian paraatin; Tony tuuditti Morganin takaisin uneen katse pihamaan ruohikossa ja uinuvissa puissa, ja ensimmäistä kertaa elämässään hänestä tuntui, ettei hän lähtisi sovinnolla siihen hyvään yöhön, vaan raivoaisi valon sammumista vastaan. Hän piteli sylissään pehmeää nyyttiä, joka ei painanut maitokanisterinkaan verran, mutta jonka massa samaan aikaan ylitti Shapleyn superjoukon massan, ja tiesi, että taistelisi tuulimyllyjä vastaan ja ottaisi tuhat luotia jotta saisi viettää vielä sekunnin, nanosekunnin,
yoctosekunnin tyttärensä kanssa.
