Kirjoittaja Aihe: Kaipuun sininen kukka |S| angst, Sirius/Remus  (Luettu 6991 kertaa)

Vlad

  • Sudenmorsian
  • ***
  • Viestejä: 3 447
  • Loveatar
Kaipuun sininen kukka |S| angst, Sirius/Remus
« : 08.10.2012 19:59:29 »
Title: Kaipuun sininen kukka
Kirjoittaja: Vlad
Genre: Angst
Ikäraja: S
Paritus: Sirius/Remus
A/N: Tämän tekstin tarkoituksena on avata mun pientä blokkiani, jotta toinen teksti sujuisi vähän paremmin. Ja tämä tuplaraapale osallistuu OTP10-haasteeseen. Jotenkin tällä parituksella on helppo kirjoittaa angstia. (myös muutakin, mutta angstia kanssa)



Ruskeahiuksinen mies istui pienellä ja hivenen kuluneella penkillä ja katseli taivasta. Penkki oli jollain tapaa hyvin paljolti samanlainen kuin mies itse. Kumpikin oli ikäänsä nähden yllättävän kulunut ja rähjäinen, kumpikin oli nähnyt elämää ja varsinkin elämän huonoja puolia. Kumpikin jaksoi kaikesta huolimatta kulkea eteenpäin. Tosin, miehen kohdalla jaksaminen ei ollut niin itsestäänselvyys kuin penkin osalta. Mies oli jo useammin kuin kerran miettinyt, miksi hän oli täällä, mitä tehtävää hänellä enää oli. Tähän mennessä hän ei ollut vielä löytänyt vastausta, mutta hän jatkoi etsimistä.

Miehen sormissa oli pieni sininen kukka, joka toi miehen mieleen muistoja menneestä. Muistoja ajasta, kun hänellä oli vielä seuranaan aina niin nauravainen mustahiuksinen mies, Sirius. Siriuksen kanssa vietetty aika oli hänen elämänsä kiistattomasti parasta aikaa. Hän oli nauranut, hän oli rakastanut, hän oli ollut elossa. Nyt se kaikki oli mennyttä. Sirius oli kuollut Remuksen silmien edessä Taikaministeriössä mustatukan serkun taikaan. Sirius oli vaipunut verhon taakse, eikä ruskeatukka voinut tehdä mitään. Ei mitään muuta kuin tukea Harrya, joka oli menettänyt kummisetänsä, vaikka Remuksella oli omakin tuskansa voitettavana.

Kukka putosi sormien lomasta maahan ja Remus vajosi polvilleen maahan. Aina kaikkia kiinnosti ensimmäisenä Harry, mitä Harrylle kuului, miten tämä jaksoi. Kenenkään mieleen ei tullut koskaan kysyä Remukselta, miten hän oli jaksanut rakkaansa menettämisen jälkeen. Kyynelet juoksivat vuolaasti miehen arpisia poskia pitkin ja Remus asetti pienen sinisen kukan hellästi harmaan hautakiven päälle.

Nuku hyvin, Sirius.
« Viimeksi muokattu: 23.10.2012 20:32:43 kirjoittanut Vlad »
I love not man the less, but N A T U R E more.

私は悪魔で執事ですから。



"Always"
1946-2016

Mustekehrääjä

  • Tassuttelija
  • ***
  • Viestejä: 632
Vs: Kaipuun sininen kukka |S| angst, Sirius/Remus
« Vastaus #1 : 10.10.2012 17:17:09 »
Miksei kukaan ole kommentoinut tätä? Ihan oikeasti, ihmiset! No jaa, minä korjaan nyt tämän erheen kiitokseksi niistä ihanista kommenteista, mitä sä olet mulle antanut.

Pidin, tietenkin pidin. Olet taitava kirjoittaja ja tässä oli kivoja kohtia, kuten tuo penkkijuttu, kuinka kumpikin on nähnyt elämää, mutta penkin osalla jaksaminen on enemmän itsestäänselvyys. Ihana! Minua jäi kyllä mietityttämään, millä tavalla sininen kukka toi Remuksen mieleen muistoja. Mutta siihen en oikeastaan edes kaipaa vastausta, pidän siitä kuinka asia jätetään pimentoon.

Ainut kritisoitava, vaikkakin tyylillinen keino on, mutta silti, asia on se, kuinka paljon tässä käytettiin sanaa ”mies”. Olisin korvannut niitä mieluusti Remuksella, koska miehen toistaminen otti toisinaan korvaan. Mutta silti ihana ja käy niin sääliksi Remusta. <3 Kiitos tästä!

Vlad

  • Sudenmorsian
  • ***
  • Viestejä: 3 447
  • Loveatar
Vs: Kaipuun sininen kukka |S| angst, Sirius/Remus
« Vastaus #2 : 10.10.2012 17:41:38 »
Mawwws, Naby ihana! Nojoo, mä en halunnut ihan heti kertoa suoraan et se on Remus ja mun pronominivarastoni on surkea. Tykkään itekin tosta penkki ja Remus vertauksesta.

Ihihi, en keksi mitään sanottavaa, koska oon niin ilonen  ;D
I love not man the less, but N A T U R E more.

私は悪魔で執事ですから。



"Always"
1946-2016

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 590
  • bii-boh-bi
Vs: Kaipuun sininen kukka |S| angst, Sirius/Remus
« Vastaus #3 : 18.05.2024 08:36:54 »
Heippa! Kommenttiketju-haasteessa oli sanana kukka ja minä nyt valitsin tämän tekstin uhrikseni, koska en muistaakseni ole lukenut sinulta paljon mitään -- tai ainakaan pitkään aikaan! Ja tietysi Sirius/Remus on erinomainen paritus myös ja olet kyllä oikeassa siinä, että tähän paritukseen sopii angsti hyvin.

Olipas tämä surullinen, voi Remus raukkaa. :'( Tuli paha mieli hänen puolestaan. Feeniksin Killan jälkeisestä ajasta onkin kiva ammentaa synkkiä fikkejä! Tuo alun penkkivertaus oli hieno, tykkäsin siitä kovasti. Minuakin jäi mietityttämään tuo sininen kukka ja mitä muistoja se toi Remuksen mieleen, mutta ehkä sen kuuluikin jäädä arvoitukseksi. Mietin myös, että oliko Siriuksen ja Remuksen suhde salaisuus, kun kukaan ei ajatellut poloista Remusta Siriuksen kuoleman jälkeen.

Lainaus
Nuku hyvin, Sirius.
Voi mikä lopetus! Minä olen aina pitänyt tätä sanontaa jotenkin karulla tavalla nättinä niin tämä oli kyllä hyvä lopetus tälle tekstille. ♥︎

Pidin tästä ja oli kiva valita vähän vanhempaa tuotantoa. Kiitos!

avatar by Claire, banneri by Ingrid