Haaveilua, S, Narcissa/Lucius (Tuplaraapale)

[Kupla]

Nimi: Haaveilua
Kirjoittaja: Kupla
Genre: Fluff
Paritukset: Narcissa/Lucius
Ikäraja: S
Vapausvastuu: En omista tässä tekstissä mainittuja henkilöitä, paikkoja tai muita asioita. Ne kuuluvat J. K. Rowlingille. En saa tästä rahallista korvausta.
Tiivistelmä: Narcissa päätti pyhittää tämän tunnin historian sijasta haaveilulle, ja mistä nuoren naisenalun olisikaan parempi haaveilla kuin pojista?
A/N: Tuplaraapale + ekstrasana. Tämä on osa yhdeksän ficin sarjaani kreikkalaisista muusista. Tässä muusana Kleio, historiankirjoituksen muusa. Ja itse en ole koskaan käyttänyt historiantuntejani haaveiluun, joten en voi vedota aiheen keksimisessä edes kokemukseen.


Narcissa tukahdutti huokauksensa. Ei, häntä ei todellakaan kiinnostanut taikahistoria, ei kapinat, sodat tai velhojen sorto. Hän oli perin pohjin kyllästynyt tylsiin tunteihin, eikä edes muistiinpanoille tarkoitetuille pergamenteille piirtely enää herättänyt häntä siitä uneliaisuudesta, johon hän oli vaipunut.

Narcissa päätti pyhittää tämän tunnin historian sijasta haaveilulle, ja mistä nuoren naisenalun olisikaan parempi haaveilla kuin pojista? Tietenkin hänen tuuriaan oli, ettei koko vuosikurssilla ollut yhtäkään hyvännäköistä poikaa. Sen sijaan vuotta ylemmällä luokalla heitä oli runsaasti. Narcissa kirosi sitä, että oli syntynyt väärässä vuodessa. Muuten hän voisi edes tuijotella poikia tunneilla, eikä tarvitsisi vain muistella, oliko Tomilla vai Treweyllä suklaasilmät ja paksut hiukset. Oli tosin yksi henkilö, jonka ulkonäköä ei tarvinnut kauaa miettiä…

Lucius Malfoyssa oli jotain erittäin mieleenpainuvaa. Oliko se sitten pojan kopeus vai huomattavan komea ulkonäkö, sitä sai miettiä. Kaiken lisäksi poika oli hyvän suvun ainoa perijä. Jo tässä vaiheessa huhut miljoonien kaljuunien ja valtavan kartanon perinnöstä liikkuivat vilkkaina. Eikä Malfoylla ollut mitään sitä vastaan, päinvastoin. Säälimättä hän ratsasti aallonharjalla, eikä vähällä aikonut laskeutua tavallisten tallaajien joukkoon.

Jos Lucius olisi aikuisenakin samanlainen, hänestä tulisi ehdottomasti Narcissan aviomies, tyttö päätti. Sitten hän vilkaisi vierustoverinsa historiankirjan aukinaista sivua ja käänsi viitisen lehteä eteenpäin päästäkseen samalle sivulle muiden kanssa.

Näennäisesti opiskeluun valmiina Narcissa jatkoi haaveilua.

[Carmilla]

Aijai, opiskelu on juuri tuollaista "oho, missä välissä ne tuonne sivulle ehti".  Ainakin toisinaan.
Tämä oli oikein mukava tuplaraapale, ainakin mun silmiin. Mitä jäin vähän miettimään, niin olisiko "vääränä vuotena" parempi vaihtoehto kuin "väärässä vuodessa". Tuntuu jotenkin sujuvammalta.
Narcissahan näkyi olevan oikein päättäväinen avioliittonsa suhteen, oikein! Soljuva iltalukeminen oli, kiitos vain.

[Kaarne]

Tämä oli viehättävä, oikeinkin. 

Luciuksen kuvaus jäi aavistuksen ohueksi mutta raapaleessa ei toki ehdi löytää tilaa kaikelle - minua vain mietitytti se, että Narcissa ei oikeastaan tuntunut ajattelevan muuta kuin pojan omaisuutta vaikka hetkeä myöhemmin oli käynyt mielessään muiden poikien ulkonäköä. Siksi olisi ollut kenties luontevampaa kirjoittaa muutama sana Luciuksen ruumiillisista suloista (öh, mikä sanamuoto!) ja siirtyä vasta sitten tämän omaisuuteen ja häikäilemättömyyteen. Ei kyseessä iso kömpelyys ole, vain jotain mitä analyyttinen mieleni päätti tällä kertaa nostaa esiin.

Tykkään Narcissan tavasta haaveilla. Siinä on jotakin kylmän viileää - hän seuraa näennäisesti oppituntia eli säilyttää rationaalisemman mielensä jatkuvasti mukana unelmoidessaankin, ja se tuo hahmoon aitoa narcissamaisuutta. Tykkään myös muusaideasta vaikka en olekaan siihen suuremmin tutustunut, täytynee tässä joku päivä metsästää muitakin aihepiirin ficcejäsi käsiini kun kerran tästäkin pidin.

Toimiva tuplaraapale vaikka en varmaan koskaan opi ymmärtämään sitä pointtia mikä tuon sanamäärän kanssa leikittelyssä on. Noh, ehkä jätän sen yksinkertaisesti huomiotta ja tyydyn sanomaan, että tämä oli oikein rentouttavaa luettavaa ennen englannin ylioppilaskokeita ja niiden tuottamaa stressiä.

Kiitoksia.

[Lizlego]

Mä aina välillä etsin näiltä osastoilta ficcejä, jotka pistää silmään niin okei Lucius/Narcissa on yksi niistä parituksista, joista vähemmän nykyisin kirjoitetaan (eikä aikoinaankaan liikaa) ja useimmat vanhatkin ficit olen tainnut lukea, mutta tätä en ainakaan muista enkä ole ainakaan kommentoinut niin pitää se vahinko korjata nyt. Tämä lyhykäisyydessään yllättävän paljon kertova. Voi hyvin samaistua Narcissan tylsistymiseen ja siihen, että olisi paljon kivempi katsella kivannäköisiä poikia kuin opiskella, kivaa on myös haaveilla poikien suklaasilmistä. Ilahduttavaa tulevaisuutta ajatellen, että Narcissa päätti, että Luciuksesta tulee hänen miehensä, mikäli hän on aikuisena yhtä kopea ja häikäilemätön. Haluan ajatella, että oli sitten, koska Narcissa hänen kanssaan naimisiin meni. 

[Larjus]

Olipas kiva kun Lizlego nosti tämän kommentillaan ylös niin tuli itsekin luettua tämä! Muuten olisi varmaan jäänyt kokonaan Finin syövereihin ja minulta huomaamatta. Tykkään tosi paljon Narcissa/Lucius-parituksesta ja olikin kiva lukea siitä! Tällainen heidän kouluajoistaan kertova varsinkin tuntui eri kivalta :3

Taikuuden historia on kuulostanut kirjoissa aina tosi tylsältä aineelta (vaikka periaatteessa sekin kai voisi olla mielenkiintoista), joten ei ihmekään että Narcissan ajatukset alkavat harhailla ihan muualle. Ja mikäs sen parempi tapa viettää tylsää oppituntia kuin kivoja poikia ajatellen Sääli vain kun eivät ole komistukset Narcissan luokalla, mutta onneksi voi muistella heitä muuten. Nuori Lucius on varmasti ollut melkoisen komea, ja varmasti ihan muutenkin ollut varsinkin puhdasveristen velhosukujen tyttärien suosiossa Rikas ja hyvää, tunnettua sukua... Tykkän myös siitä, että Narcissa niin määrätietoisesti päätti että Luciuksestahan tulee hänen aviomiehensä (jos mikään ei tässä muutu) You go girl! Arvostan tuollaista päättäväisyyttä, sopii hyvin luihuiselle (ja sitten kun on muutenkin ehtinyt niin paljon lukea ficejä/mielipiteitä siitä, että heillä olisi ollut rakkaudeton, puhtaasti järjestetty liitto, niin kaikki toista näkökulmaa tarjoavat ajatukset ja ficit lämmittävät sydäntä ♥).

Sitten hän vilkaisi vierustoverinsa historiankirjan aukinaista sivua ja käänsi viitisen lehteä eteenpäin päästäkseen samalle sivulle muiden kanssa.

Näennäisesti opiskeluun valmiina Narcissa jatkoi haaveilua.

Kuulostaa kyllä hyvin tyypilliseltä opiskelulta Totahan omatkin opinnot toisiaan olivat, kun aina ei vain jaksanut keskittyä, vaikka olisi yrittänytkin...