Kirjoittaja Aihe: Sumulapsi | K-11 | 12/x | Häive on puoliksi noita, puoliksi ankeuttaja  (Luettu 3396 kertaa)

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Ficin nimi: Sumulapsi
Kirjoittaja: Lyra
Fandom: Harry Potter
Vastuunvapaus: En omista kyseistä kirjasarjaa, enkä saa tästä tuotoksesta rahaa
Ikäraja: K-11
Varoitukset: (Sirius on harrastanut seksiä ankeuttajan kanssa, mutta siitä ei tässä ficissä sen enempää puhuta)
A/N: Yksinkertaisesti, Sirius saa lapsen ankeuttajan kanssa. Tämä on Vakava Ficci, isolla V:llä ja isolla F:llä ja kaikki kunnia kuuluu Crystedille ja Pipelle. Toivottavasti tykkäätte <3








Sumulapsi






1.
Häive on puoliksi noita ja puoliksi ankeuttaja. Hän on lääketieteellinen ihme. Ankeuttajien ei pitäisi pystyä saamaan lapsia velhojen kanssa ja, vaikka ankeuttaja jotenkin harrastaisi seksiä velhon kanssa, se että ankeuttaja kantaa lasta yhdeksän kuukautta, on entistä suurempi ihme.

Häive kuitenkin elää ja hengittää. Kun velhoviranomaiset huomasivat raskaana olevan ankeuttajan, se otettiin heti talteen. Häive leikattiin ulos äitinsä kehosta ja vain toinen heistä selvisi siitä.

Häive ei tiedä, kuka hänen isänsä on. Itseasiassa kukaan ei tiedä, mutta ainoa vaihtoehto on yksi Azkabanin vangeista. Kukaan ei toki kerro sitä Häiveelle. Häiveelle ei kerrota paljon muutakaan. Lääkärit ja tutkijat valvovat hänen jokaista liikettään.

2.
Häive ei ole tavallinen noita. Se johtuu lähinnä siitä, että hänen äitinsä on ankeuttaja. Häive osaa leijua ilman taikasauvaa ja hän näkee ihmisten auroja. Häive myös väreilee ja muuttuu välillä tahtomattaan joksikin, joka ei ole aivan konkreettinen.

Häive on ollut piilossa Pyhässä Mungossa yksitoista vuotta, mutta vuosien kuluessa hän on muuttunut enemmän ihmiseksi, vaikka hohkaakin kylmää ympärilleen ja saa välillä ihmiset onnettomiksi, jos ei oikein keskity. Tutkijat tarkkailevat hänen jokaista liikettä ja Häive on täysin valmis viettämään loppuelämänsä Mungossa. Sitten noin vain, Häive päätetään lähettää Tylypahkaan ja, kun tieto päätöksestä on tullut, vain muutamaa viikkoa myöhemmin Sirius Musta karkaa Azkabanista.

3.
Häiveestä tulee Puuskupuh, joka yllättää kaikista eniten häntä itseään (sekä tietysti tutkijoiden joukkoa, jolle hänen täytyy raportoida viikottain). Puuskupuhit ovat lämpimiä ja iloisia ihmisiä ja Häiveen täytyy tosissaan keskittyä, että kylmä ei vyöry hänestä ulos.

Muut oppilaat katselevat häntä aluksi kummastuneet ilmeet kasvoillaan, kun Häive esittelee itsensä pelkäksi Häiveeksi ilman sukunimeä, eikä kerro mitään perheestä. Hänellä ei ole sellaista, eikä se tunnu hänestä mitenkään oudolta. Hän on vain Häive.

Häive oppii nopeasti elämään Tylypahkassa. Tylypahka noudattaa samanlaisia rutiineja kuin hänen aiempi elämänsä Pyhässä Mungossa. Hän keskittyy vain omaan elämäänsä ja saa kuulla Sirius Mustasta vasta silloin, kun mies tunkeutuu Tylypahkaan.
« Viimeksi muokattu: 13.04.2020 12:11:41 kirjoittanut Lyra »

Pipe

  • ***
  • Viestejä: 995
:O. Tämä on täydellinen! ♥ Kiitos ihana Lyra kun kirjoitit tämän. Aivan huippu. Häiveestä lukisin mielelläni lisää. ;D
Yritän vain hymyillä, vaikka olen jo kuollut sisältä <3
♥Polseres Vermelles- Polseres amunt♥
Tuuli Lumi<3Draco Malfoy
Drarry♥
Wilmon♥
Edmar♥ *bromance*

♥Twc♥
♥Tom/Alex♥

Ava by: Ingrid

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Ääää!!! It is here!!! Jee!!! Tää idea on vaan niin hyvä, joten ihanaa että aloit kirjottaa siitä! En malta odottaa, että saan kuulla lisää :D Mitäköhän mahtaa Sirius sanoa kun tapaa tyttärensä :D

-Crys

Never underestimate the power of fanfiction

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Kiitos kovasti kommenteistanne Pipe ja Crysted. Tätä on tosi hauska kirjotella ja saa nähdä mitä kaikkea tässä tapahtuu!


4.
Häive istuu pylvässänkynsä reunalla ja heiluttelee jalkojaan. Makuusali on tyhjä, joten hän on antanut tahdonvoimansa hiipua ja nyt hän väreilee puoliksi haalistuneena. Jos joku astuisi huoneeseen, hän tuntisi olonsa heti onnettomaksi ja kylmäksi.

Häive ei huomaa eroa. Hän on ollut Tylypahkassa kaksi viikkoa. Hänen olonsa on helpottunut, kun hänen jokaista liikettään ei enää tarkkailla ja hän voi vapaasti olla kuka on. Tylypahkan oppilaat ovat kuin tutkijoita, jotka eivät päästä häntä hetkeksikään silmistä. Makuusalin suojissa hän voi olla itsensä sen pienen hetken, kun muut tytöt ovat vielä suuressa salissa.

Häive kuulee askelia oven toiselta puolelta ja hän vetää kylmän syvälle itseensä.

5.
Häive palelee jatkuvasti, kun joutuu pitämään puolet itsestään sisällään. Tutkijat olivat varoittaneet häntä olemasta enemmän se toinen, kun muita ihmisiä on paikalla. Se saattaisi säikäyttää jonkun. Häive ei tahdo kenellekään pahaa. Hän ei voi mitään sille, mitä hän on. Puoliksi jotakin muuta.

Häive ei juuri puhu muille puuskupuheille. Hän ei jaksa pidätellä itseään sisällä niin kauan, että voisi käydä kunnollisen keskustelun jonkun kanssa. Sitten kolmannen viikon alussa hän kävelee ajatuksissaan käytävällä päin kiharahiuksista tyttöä.
“Anteeksi”, tyttö sanoo heti, mutta Häive on säpsähtänyt ja muuttunut läpikuultavaksi. Hän näkee tytön kirkkaan auran, eikä tyttö näytä säikähtävän, kun hän ei olekaan täysin ihminen.

6.
Tyttö hymyilee hänelle. Hymyilee. Häive on niin hämmästynyt, että muuttuu takaisin.
“Hei”, tyttö sanoo. “Kuka sinä olet?” Häive katsoo häntä ja kallistaa päätään.
“Minä olen Hermione”, tyttö sanoo, kun Häive ei vastaa. Häive avaa hieman suutaan ja miettii, mitä hänen pitäisi sanoa.

“Minä olen nähnyt sinut silloin tällöin suuressa salissa”, Hermione jatkaa. “Olet ensimmäisellä vuosikurssilla eikö?” Häive nyökkää.
“Häive”, hän onnistuu jotenkin mumisemaan.
“Sinun nimesikö?” Hermione kysyy. Häive nyökkää jälleen.

“Kuule, en kerro kenellekään sinusta”, Hermione sanoo sitten ja hymyilee jälleen. Outo lämpö leviää Häiveen sisälle.
“Kiitos”, hän sanoo ja kääntyy pois. Sitten hän juoksee karkuun niin lujaa kuin pystyy.

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 792
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Tämä on oikeasti omaperäinen idea ja teksti on sujuvaa ja toimivaa. Ficin nimikin on kaunis.

Häive on nätti nimi ja hänen tarinansa herättää kiinnostuksen.

Lainaus
Häive palelee jatkuvasti, kun joutuu pitämään puolet itsestään sisällään. Tutkijat olivat varoittaneet häntä olemasta enemmän se toinen, kun muita ihmisiä on paikalla. Se saattaisi säikäyttää jonkun. Häive ei tahdo kenellekään pahaa. Hän ei voi mitään sille, mitä hän on. Puoliksi jotakin muuta.
Eikä ole tytöllä helppoa. Aika traagista, että joutuu kovasti pidättelemään olemustaan. Toisaalta myös herää kysymys, onko Tylypahkan kaltainen tiivis yhteisö turvallinen paikka näin erityiselle lapselle - tai toisin päin? Mutta on hyvä, että Häive pääsee laboratorio-oloista myös oikeasti elämään ja tutustumaan ikätovereihinsa. :)

Oli herttaista, että Hermionen kohtaaminen sai lämmön läikähtämään Häiveen koleissa sisuksissa. :) Ehkäpä siinä on uuden ystävyyden alku.

Pidin tästä ficistä kovasti, ainoa asia, joka herätti vähän epämääräisiä mielikuvia, oli tuo alkuteksti kaikessa suorasukaisuudessaan.  ;D ::) Olen ihan iloinen, että ficci ei taida keskittyä siihen puoleen.

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Tajusin vasta nyt tulla lukemaan tämän, mutta ää, Häive on niin sulonen :') haluan halata häntä ja sanoa että kaikki on okei. Kiva että Hermione on kiltti hänelle, ehkä näistä tulee ystäviä :)

-Crys

Never underestimate the power of fanfiction

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Fiorella: Kiitos kommentista <3 alkuteksti oli joo kovin suorasukainen, mutta kuten sanoin niin siihen ei ollenkaan tekstissä keskitytä, piti vain lyödä faktat pöytään :D Saa nähdä miten Häive tylypahkassa pärjää!
Crysted: Kiitos kommentistasi <3 Hermionestä ja Häivestä tulee toivottavasti vielä ystäviä.


7.
Häive näkee Hermionen seuraavan kerran vasta lokakuussa. Tyttö hymyilee hänelle leveästi ja selkeästi muistaa hänet edelleen. Häivekin muistaa Hermionen. Hermione on ainoa, joka hymyilee hänelle.

Hermionen aura on kirkkaan sininen. Sähkönsininen. Se sykkii samaan tahtiin Hermionen elinvoiman mukana. Tum, tum, tum, tum. Häive pitää sinisistä auroista. Useimmilla oppilaista on harmaita ja valkoisia auroja, vain muutamalla on sininen. Häive ihmettelee, miten hän ei ole huomannut Hermionea aiemmin, koska tytön aura erottuu joukosta niin selvästi.

Yleensä hän tosin katsoo vain auroja, ei koskaan kasvoja.

Hermione kävelee kirjaston poikki ja pysähtyy hänen pöytänsä ääreen.
“Häive, eikö niin?” Hermione kysyy ystävällisesti ja Häive nyökkää.

8.
“Haluaisitko sinä istua?” Häive kysyy sitten hiljaa, koska sitä häneltä varmaan odotetaan. Hän viittoo paikkaa pöydän toisella puolella. Hermione istuu alas ja nostaa kirjoja laukustaan.
“Mitä sinulla on?” Hermione juttelee. Häiveen pitää katsoa edessään olevia pergamentteja, ennen kuin muistaa.

“Muodonmuutoksia”, Häive mumisee.
“Minulla on taikajuomia. Kalkaros antoi hurjan pitkän esseen kuukivistä”, Hermione selittää innoissaan ja availee kirjoja.
“Meidän pitää kertoa miten tulitikku muutetaan neulaksi”, Häive uskaltautuu sanomaan. Hän ei ole vielä kirjoittanut paljoakaan. Muodonmuutokset ovat haastavia. Hänen sauvansa ei tunnu tottelevan sellaisia taikoja. Ja professori McGarmiwa tuntuu tietävän jotakin siitä. Häive on aika varma, että rehtori ja apulaisrehtori tietävät hänestä.

9.
He tekevät läksyjään hiljaisuuden vallitessa ja se on oikeastaan aika mukavaa. Välillä Häiveen keskittymiskyky kuitenkin katoaa ja Hermione nostaa kummastuneena päätään, kun kirjaston ilma muuttuu hieman kylmemmäksi.
“Täällä on kovin vetoista tänään”, Hermione sanoo ja Häive nyökkäilee mukana. Sitten Hermione katsoo häntä suoraan silmiin ja Hermionen ilmeessä on jotain tietäväistä.

Hetki menee kuitenkin nopeasti ohi. Pian punapää poika tulee rymistellen heidän pöytänsä viereen ja pyytää Hermionea mukaansa. Poika ei edes katso Häivettä. Ehkä hän ei huomaa. Hermione hymyilee Häiveelle pahoittavasti, ennen kuin lähtee pojan mukaan.

Sitten Häive on yksin. Hän huokaisee, pakkaa läksykirjat takaisin laukkuunsa ja alkaa kirjoittaa kirjettä tutkijoille.

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 554
  • inFINIty
    • Listaukseni
Hermione ja Haive <3 Sininen aura sopii kyllä Hermionelle! Ihana tuo Hermionen kommentti siitä että hän on innoissaan pitkästä kuukiviesseestä :D

-Crys

Never underestimate the power of fanfiction

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 792
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Kivaa lukea tähän taas jatkoa. :)

Lainaus
Häivekin muistaa Hermionen. Hermione on ainoa, joka hymyilee hänelle.
Ihanaa ystävyyttä ilmassa. :D

Miten mukava tunne täytyykään olla, että joku huomaa, kun on tottunut siihen ettei kukaan edes "näe". Ron nyt on sellainen pälliäinen aina välillä, että ei liene ihme jos ei kiinnitä huomiota muuhun kuin siihen, mitä nyt sattuu varta vasten katsomaan. ;)

Kuulostaa siltä, että Häive alkaa pikkuhiljaa löytää paikkaansa koulumaailmassa.

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Lyra

  • ***
  • Viestejä: 1 984
Kiitos ihanista kommenteista Crysted ja Fiorella! Jotenkin kevään kiireiltäni olin ihan unohtanut, että tätä tekstiä on valmiina varastossa, joten tässä lisää!


10.
Kun Sirius Musta on havaittu linnassa, kaikki oppilaat hätistetään suureen saliin.
“Kuka se Sirius Musta on?” Häive kysyy yhdeltä puuskupuhtytöltä.
“Vankikarkuri”, tyttö vastaa. “Karkasi Azkabanista.” Häive on kuullut Azkabanista. Siellä asuu ankeuttajia. Sellaisia olentoja, joka hänen äitinsäkin oli.
“Mitä hän täällä sitten tekee?” Häive kysyy.
“Hän kuulemma etsii jotakin”, tyttö vastaa hieman kärsimättömän oloisesti. Häive nyökkää ja samassa tyttö katoaa väkijoukkoon. Kukaan ei jaksa viettää aikaa Häiveen kanssa.

Häive huomaa etsivänsä Hermionea väkijoukosta, mutta aurat sattuvat hänen silmiinsä ja, kun hän viimein löytää tytön, Hermione on niiden kahden pojan seurassa. Häive asettuu suuren salin nurkkaan ja seuraa sivusta häliseviä oppilaita.

11.
Häive on tuntenut ankeuttajat linnan ulkopuolella alusta saakka. Hän ei pelästynyt, kun ankeuttajat astuivat junaan. Niiden kylmyys oli tuntunut lohdulliselta. Muut kuitenkin tuntuvat välttelevän ankeuttajia ja suuressa salissa istuessaan Häive yrittää parhaansa mukaan pitää itsensä sisällään. Koko sali kahisee Sirius Mustasta. Häive haluaa kuulla vankikarkurista lisää.

Itseasiassa hän haluaisi kuulla Azkabanista. Vuosien aikana hän on kerännyt palan sieltä ja toisen täältä. Hän on aika varma, että hänen isänsä on Azkabanista. Häive leikittelee ajatuksella, että törmäisi Sirius Mustaan ja pakottaisi tämän kertomaan kaikista Azkabanin vangeista. Ehkä Musta tietäisi, kuka hänen isänsä on. Sitten hän voisi mennä Azkabaniin tapaamaan tätä. Omaa isäänsä.

12.
Hermione etsii hänet väkijoukosta, ennen kuin he käyvät nukkumaan. Se on ystävällistä, mutta Häive tuntee olonsa varautuneeksi. Hän on pitänyt itseään kasassa niin pitkään, että rakoilee. Hermione kuitenkin hymyilee ja juttelee iloisesti oppitunneista, kunnes tulee aika sammuttaa valot. Häive ei ole kiinnittänyt huomiota kahteen poikaan, ennen kuin nämä alkavat puhua Sirius Mustasta.

“Mitäköhän hän etsii?” punapää kysyy kuiskaten. Rillipää on hetken hiljaa ja kuiskaa sitten:
“Minua.” Peitot kahahtavat. Häive ei uskalla kääntyä.
“Miten niin?”
“Kuulin sinun vanhempiesi puhuvan siitä kesällä.”

Professori McGarmiwa hyssyttää salin juuri silloin hiljaiseksi ja Häive tuijottaa ylös tähtiin. Pilvet liukuvat taivaan yli ja Häiven on kylmä.

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 792
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Oi, tämähän etenee jännittävästi. Miten en ollut huomannut aiemmin että tähän oli tullut jatkoa. :)

Häive seuraa kiehtovalla tavalla Tylypahkan tapahtumia sivusta, kuin näkymättömänä tarkkailijana. Mutta voi, kuinka haikeana sellaisena. Jännittävää nähdä, miten käy, kun Sirius tupsahtaa Tylypahkaan.

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

marieophelia

  • Pajunkissa
  • ***
  • Viestejä: 934
  • 🇺🇦
Eikä, miten ihana ficci! Siis mistä ikinä olet saanutkin tällaisen idean, se on joka tapauksessa aivan loistava! Minun tuli kovasti surku Häivettä, mutta ehkä se on väistämätöntä, että tulee surullinen olo, kun lukee noidasta, joka on puoliksi ankeuttaja. :'( Hänellä varmaan on sellainen vaikutus:

Lainaus
Häive on ollut piilossa Pyhässä Mungossa yksitoista vuotta, mutta vuosien kuluessa hän on muuttunut enemmän ihmiseksi, vaikka hohkaakin kylmää ympärilleen ja saa välillä ihmiset onnettomiksi, jos ei oikein keskity.

Ei ole ihan helppoa keksiä itse uusia taikaolentoja (jos Häivettä voi sellaiseksi nimittää?), mutta nämä kaikki ominaisuudet, joita olet häneen liittänyt sopivan mielettömän hyvin ja tekevät hänestä ehjän ja samaistuttavan hahmon! Kuten vaikka tuo, että muodonmuutokset ovat hänelle vaikeita ja että hänen tunnetilansa muutokset saavat ilman kylmenemään.  Ihan huikeita yksityiskohtia!

Tämä on ylipäätään tosi hyvin kirjoitettu! Näennäisen yksinkertainen kerronta sopii hyvin Häiven ajatusmaailmaan, ulkopuolisuuden tunteeseen ja siihen, ettei hän ole tottunut ihmisten seuraan. Myös Häiven äidin kohtalo riipaisee ehkä juuri siksi niin syvältä, että noinkin hirveä asia on näin toteavasti ja lyhyesti kerrottu. Siis vaikka tässä on vähän sanoja, osaat taitavasti laittaa sanoillesi painoa.

Lainaus
Hermionen aura on kirkkaan sininen. Sähkönsininen. Se sykkii samaan tahtiin Hermionen elinvoiman mukana. Tum, tum, tum, tum. Häive pitää sinisistä auroista. Useimmilla oppilaista on harmaita ja valkoisia auroja, vain muutamalla on sininen. Häive ihmettelee, miten hän ei ole huomannut Hermionea aiemmin, koska tytön aura erottuu joukosta niin selvästi.

Ihana Hermione! Tämä on ihan ehdottomasti lempikohtiani! Kirjoitat niin kauniisti Häiven ajatusmaailmaa: vaikka hänen tapansa havainnoida on erilainen, se on silti hyvin inhimillinen ja lämmin. Selvästi hän kaipaa ihmiskontakteja.

Häive on yksinkertaisesti aivan ihana hahmo<3 Ja tuo idea, että Siriuksella on ollut suhde ankeuttajaan! En naura sille, eihän se olisi sopivaa kun on Vakavasta Ficistä kyse :D, mutta idea on niin absurdi ja kuitenkin järkeenkäypä. Aina välillähän uutisoidaan vangeista, jotka ryhtyvät suhteisiin vartijoidensa kanssa, onhan se kovasti inhimillistä, joten miksei sitten velhomaailmassakin näin voisi käydä!

Mahdatko olla aikeissa jatkaa tätä? Lukisin ihan tosi mielelläni! Varsinkin kiinnostaa, millainen Sirius tässä ficissä on!
Kiitos, kun kirjoitit!<3