Leikkiä, S

[akisame]

Nimi: Leikkiä
Ikäraja: S
Genre: En ole itse selvillä tästä
Beta: Ei ole
Kirjoittaja: Minäpä minä ~ Silene

K/H: Koulussa luettiin jotain novelli-/romaanikatkelmaa. Tyyli iski ja päätin kokeilla tätä samaista tyyliä. En ikävä kyllä muista kirjailijan nimeä tähän hätään, mutta ehkä se ei ole maailmanloppu.

Leikkiä

Tässä on Laura. Sillä on kauniit hiukset ja ne on vaaleat. Silmät on siniset ja niissä on vähän meikkiä. Laura näyttää vähän samalta kuin Mirja, aina kun sillä on hienot vaatteet päällä ja meikkiä. Laura on tosi laiha ja sillä on monta, tosi monta hienoa vaatetta. Se käyttää samoja vaatteita vaan kerran päivässä, koska sillä on niin paljon vaatteita. Lauralla on punaista huulipunaa ja se on kaunista. Tahtoisin samanlaista itselleni.

*

Laura on naimisissa Maikin kanssa. Maik on komea ja niillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Tyttö on vanhempi ja sillä on pitkät vaaleat hiukset niin kuin Lauralla. Maik on oikeasti Mikael, mutta kun ne muutti amerikkaan, siitä tuli Maik. Niiden poika on vielä vauva ja se huutaa aina kun sen on nälkä. Laura sitten ruokkii aina sitä poikaa. Sen pojan nimi on muuten...Mikko. Tyttö on Mari-Elisapet. Tyttö on 6-vuotta, Laura on 23, Maik on 25 ja Mikko on tosi pieni. Se ei ole vielä vuottakaan.

*

Mirjan huivista laitetaan tähän järvi. Ne asuu järven rannalla ja kaikki tuntee ne. Niillä on paljon kavereita Joka viikonloppu niille tulee käymään tärkeitä vieraita ja kavereita. Ja ne tuo aina lahjoja Mari-Elisapetille, kun se on niin kiltti. Ja jouluisin Mari-Elisapet saa kaikista eniten lahjoja. Mikko on niin tyhmä, että se ei saanut lahjoja montaakaan. Se sai vaan jonkun tyhmän pehmolelun ja vaatteita. Mari-Elisapet sai hajuvesiä, kukkia, poneja, uusia Pratseja, tosi monta prinsessamekkoa, sellaisia vaaleanpunaisia joissa oli tosi kauniita nauhoja ja ruusukoristeita, paljon Disney piirettyjä ja kaikkea kivaa. Mari-Elisapet tykkää uida kamalasti ja siitä on kiva, kun ne asuu järvenrannalla. Isona Mari-Elisapetista tulee uimari, missi, malli ja kotiäiti. Siitä tulee yhtä kaunis kuin Laurasta.

*

Lauralla ja Maikilla on hienoja vaatteita. Ne käyttää dolse ja kappanan vaatteita. Ja kukkin vaatteita. Ne näyttää aina hienoilta ja kukaan ei ole niitä kauniimpi koskaan. Mari-Elisapetilla on hoitaja ja se käyttää outoja, huonosti istuvia vaatteita, jotka on ostettu jostain supermarketista. Ne ole ole yhtään hienoja, ne on rumia ja tylsiä. Siksi se Mari-Elisapetin hoitaja on kateellinen niiden vaatteista, etenkin Lauran vaatteista. Mutta välillä Laura ja Maik antaa lahjaksi dolse ja kappanan vaatteita ja se hoitaja on iloinen.

*

Laura ja Maik käy useasti ulkona. Vähän niin kuin Mirja ja Tero. Silloin ne juo sitä kuplivaa kivaa juomaa, samppanjaa. Sitten kun ne on juonut liikaa, ne alkaa tappelemaan ja puhuu erosta. Silloin Mari-Elisapetia alkaa pelottaa ja se menee sinne hoitajan luokse. Se hoitaja puhuu kivoja asioita Mary-Elisapetille. Välillä Mari-Elisapet nukahtaa sen viereen ja saa nukkua ihan aamuun asti sen vieressä. Mari-Elisapet rakastaa eniten sitä hoitajaa. se pelkää Lauraa ja Maikia aina kun ne on juonut liikaa. Kerran Maik suuttui Mari-Elisapetille ja löi sitä poskelle. Silloin Mari-Elisapet meni vessaan ja lukkiutui sinne uuden nallensa kanssa. Monta tuntia myöhemmin, tai se tuntui monelta tunnilta Mari-Elisapetin mielestä, Mari-Elisapetin hoitaja tuli koputtamaan vessan oveen ja Mari-Elisapet päästi sen luokseen. Silloin se hoitaja kertoi, että kun aikuiset juo vähän liikaa, ne tekee sellaisia asioita, mutta ne kuitenkin rakastaa lapsiaan ja katuu ihan kamalasti. Mari-Elisapet sanoi, ettei se tahdo että Maik rakastaa sitä, jos se lyö. Se hoitaja hymyili vähän surullisesti ja sanoi, että voisi mennä Mari-Elisapetin kanssa jätskille ja sitten ne menikin.

Sitten Laura ja Maik eroaa. Ne ei enää rakasta toisiaan, ihan niin kuin Mirja ja Tero. Mikko ja Mari-Elisapet jäi Lauralle, eikä ne näe Maikia enää, koska se rakastaa toista naista.

*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*

K/H2: Jos vaikutti sekavalta ja epäselvältä, tämä on yritetty kuvata lapsen silmin. Tiedän, että siellä on kirjoitusvirheitä, mutta huomatkaa, etteivät lapset tiedä miten Dolce&Gabbana/tms kirjoitetaan ja jee. Joo, sellaista. Kommentit on kivoja.

[raato]

Mirjan huivista laitetaan tähän järvi. Ne asuu järven rannalla ja kaikki tuntee ne.

Ihana. Ihana, eikä mitään muuta. Siis tavattoman upea. Kaunis. Hienoja asioita ja elämää. Oivalluksia. Upeita lauseita.
Yksinkertaisia sanoja, mutta siis jotenkin aivan uskomattoman taitavasti rakennettu koko teksti.

Mikko ja Mari-Elisapet jäi Lauralle, eikä ne näe Maikia enää, koska se rakastaa toista naista.

Upea ja kaunis lopetus.

Kiitos.

.raato

ps. Jotain virheitä pongasin, mutta tällä kertaa olen vain ihkuttava lukija. Tykkäsin meinaan todella, enkä halua latistaa tätä tekstiä lätisemällä turhasta.

pps. Toi lopun selitys kyllä hieman häiritsi. Ei kaikkea tarvi selittää, taidetta varsinkaan.
Tässä ei o mitään vähäteltävää. Kiitos vielä. Luen tämän jälkeen varmasti jokaikisen tarinan, jonka finiin kirjoitat. Lupaus.

[akisame]

Kiitos kommentistasi raato. Oli mukava lukea se. Tuo on vanha teksti, siksi sieltä löytyy kaikenmaailman selitykset. ;> Ei ole jaksaut poistaa niitä sieltä. Tätä kommenttia oli kiva lukea. Kiitos tosiaan, olen hyvin vähäsanainen tähän aikaan yöstä/aamusta. :D

[flawless]

Enpäs muista milloin olisin lukenut näin pienen lapsen näkökulmasta kirjoitettua tekstiä viimeksi, jos milloinkaan. Tämä oli siis sillä tavalla kivan erilainen, herätti kyllä kiinnostuksen ja varmasti jää mieleen. Olit musta toteuttanut tämän lapsenmielisen kerronnan todella hyvin, jotenkin sisäistänyt sen tavalla joka tekee tekstistä uskottavasti lapsen kertoman kuuloista. Esimerkiksi se, että ensimmäinen ja ainoa asia jonka kertoja kertoo esitellessään perheen nuorinta on, että se on vauva ja se huutaa kun sen on nälkä. Tykkäsin myös siitä miten olit kirjoittanut asiat samalla tavalla kuin ne lausutaan, esim. tuo kuinka Mikaelista tuli jenkeissä Maik oli ihan loistava oivallus! Tykkäsin myös siitä, kuinka tästä kerronnasta oikeasti huomasi, että kyse oli lapsen leikistä. Toki se oli otsikon vuoksi kenties helpompi tajuta, mutta tässä oli sellaisia musta tosi hyvin keksittyjä kohtia jotka kielivät siitä mielikuvitusleikistä, kuten se että tuossa kohtaa kun kertoja kertoo pojan nimen olevan muuten... Mikko, niin selkeästi on viestitty nokkelasti noilla pisteillä sitä kuinka kertoja miettii ja keksii nimen. Ja se kuinka huivista tehdään järvi, se oli kanssa musta hyvä kohta. Loppua kohti alkoikin sävy mennä aika synkäksi, ja oli jollain tavalla erityisen karua lukea niin raskaista aiheista kuin alkoholismista, perheväkivallasta ja perheen hajoamisesta pienen lapsen linssin läpi. Vaikka sanotaan aika vähän, niin noista asioista aikuinen ymmärtää paljon enemmän, ymmärtää sellaisia vivahteita ja asioita jotka ovat kovin surullisia. Aloin myös miettimään aika alakuloisesti, että mitä se kertoo tästä kertojana olevasta lapsesta, että hän leikkii tuollaisia juttuja, että kokeeko hän sellaisia asioita omassa elämässään. Varmaan kokee, kun sellaisia teemoja leikkiin tulee niin keskeisesti. Aluksi niin hyväntuulisena ja kevyenä alkanut teksti kääntyikin siis aika synkäksi. Herätti ainakin ajateltavaa. Kiitos tästä tekstistä, oli mieleenpainuva lukukokemus!