Yöradio | S | Sirius/Remus | raapale

[Avaruuspiraatti]

Nimi: Yöradio
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti

Fandom: Harry Potter
Paritus: Sirius/Remus

Ikäraja: S
Tyylilaji: slice of life, AU

Haasteet: FinFanFun1000 (676. Radio), Vuosi raapalehtien VII

Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat J.K. Rowlingille. En ansaitse tällä rahaa.


A/N: Hyvää syntymäpäivää Ronen <3 Koetin kirjoittaa jotain tunnelmallista sirremusta yöaikaan sijoittuvaksi. Tähän tuli yllättäen pieni ufo-twisti (erittäin pieni). Toivottavasti pidät!


YÖRADIO
150 sanaa

Ohikiitävän junan valot välkkyvät seinällä. Yöradiosta kuuluu pelkkää kohinaa. Remus makaa poikittain sängyllä jalat seinää vasten nojaten ja räpyttää silmiään vasta, kun huone on taas pimeä. Sirius nojaa ikkunalautaan ja katselee yötaivasta. Hän on avannut tuuletusluukun ja polttaa kolmatta tupakkaansa. Palovaroitin lepää eteisen piirongin päällä patterit ulkona.

Radiokohina säröilee, kun seuraava juna lähestyy.

”Pistäisit tuon jo pois päältä”, Remus sanoo. ”Se alkaa käydä hermoilleni.”

”En.” Siriuksen vastaus on lyhyt ja ytimekäs. Remus huokaa ja käy itse kääntämässä radion hiljaiseksi. Hän on kuulevinaan omien korviensa huokaavan helpotuksesta. Sirius on polttanut tupakkansa loppuun ja katsoo enää mietteliäänä tähtiä.

”Et sinä lentäviä lautasia odottamalla näe”, Remus sanoo aavistuksen pilkkaava sävy äänessään ja kiertää kätensä Siriuksen lantion ympärille. Edes suudelma kaulalle ja viileät sormet Siriuksen housujen reunan alla eivät saa tämän keskittymistä herpaantumaan. Remus luovuttaa nopeasti ja kaatuu takaisin sängylle.

”Sinulla ei ole ollut koskaan seikkailunhalua”, Sirius sanoo.

Remus pudistaa päätään ja sulkee silmänsä.

[Thelina]

Tässä oli erikoinen tunnelma. Sirius on niin välinpitämätön, vai ehkä vain mietteliäs? Joka tapauksessa hän ei oikein huomioi Remusta, vaikka toinen yrittää (<3). Voin elävästi kuvitella Remuksen tuohon tilanteeseen ja luovuttamaan melko nopeasti, kun Siriuksesta ei saa mitään irti. Tästä pikku palasta ei oikein käy selville, millainen heidän suhteensa oikeestaan on, kun he eivät edes puhu toisilleen mitenkään rakastavasti. Tässä oli kuitenkin monia yksityiskohtia, mistä pidin, kuten radio, ohi kulkevat junat ja Sirius avoimen tuuletusikkunan edessä. Hieno yöpala, kiitos tästä ja hyvää synttäriä Ronen!

[hiddenben]

Tämä oli jotenkin hurjan tunnelmallinen ja kysymyksiä herättävä raapale! Tykkäsin siitä, miten avoimeksi tämä jätti kaiken lukijalle tulkittavaksi juurikin kaksikon suhteesta, menneisyydestä, tulevaisuudesta, ympäristöstä ja maailman menosta. Jotenkin sain tästä myös sellaista maailmanlopun tunnetta tai ehkä ennemminkin tunne siitä, että kaikki päättyy aikanaan – ja se on samalla alku jollekin uudelle.

Sirius oli hyvällä tavalla vähän off-character, hiljainen ja tavallaan unelmoiva, mutta samalla hänen viimeinen lauseensa Remukselle oli erittäin siriusmainen. Remus puolestaan oli erittäin oma itsensä ja osaan kuvitella, että miestä kiinnostaa seksi, fyysinen läheisyys ja rakkaudenosoitukset, mutta nämä asiat ehkä kilpailevat tämän muiden kiinnostuksenkohteiden/harrastusten/työn kanssa.

Kiitos tästä raapaleesta, tässä oli paljon kaikkea sellaista, mistä tykkäsin. Kaiken salaperäisyys, kuinka lukija heitetään keskelle tilannetta, teki tästä erityisen hyvän ja vaikuttavan. Kiitos!

[Vendela]

Minäkin tykkäsin tämän tunnelmasta todella paljon Sekä siitä, että tässä oli tietynlainen mysteeri läsnä sen suhteen, että mikä näiden hahmojen välinen tilanne on. Toisaalta tämän voi lukea niin, että kyseessä on vakiparin hetki, mutta toisaalta myös niin että tässä on kaksi ystävää joilla on yhteinen intressi viettää aikaa yhdessä. Toisaalta taas, kuinka paljon tekstiä täytyy tulkita, on myös hyvä kysymys

Pidin tuosta palovaroittimesta! Se oli hauska yksityiskohta, sillä itsekin olen erinäisissä tilanteissa joutunut ottamaan palovarottimisesta patterit pois. Tosin en koskaan tupakoinnin vuoksi Myös Siriuksen syytös Remuksen seikkailunhaluttomuudesta jäi mietityttämään. Siksi onkin kiva spekuloida sillä ajatuksella, että onko Remus tässä AU:ssa ihmissusi vai ei, sillä näen sen vaikuttavan tuohon seikkailunhaluun aika paljon.

Kiitos tästä tunnelmapalasta ja Ronenille myöhäistä onnea!

Vendela

[Sokerisiipi]

Minä eilen juuri katselin tuota radiosanaa, ja mietin, että siitä voisi kirjoittaa jotain mystistä tunnelmointia, mutta sinä ryökäle ehdit ensin! Mutta saat anteeksi, koska tämä oli niin kiva, lyhyt ja salaperäinen. Yöllinen aika, ohimenevät junat, tupakoiva Sirius, yöradion kohina – tässä oli kaikki elementit ja yksityiskohdat kohdallaan. On myös kovin Siriusmaista todeta Remukselle puuttuvasta seikkailunhalusta ja tiirata taivasta ufojen toivossa. Voi Sirius <3

Kiitos tästä yöllisestä hetkestä, pidin kovin!!

[Fairy tale]

Toisinaan minun pitäisi pitää näpit erossa Sirius/Remuksesta. Ai miksikö? No, hyvin usein he ovat minun päässäni samat hahmot kuin Sherlock ja John Uuden Sherlockin versiossa. Ja tässä kävi juuri niin. Tämä kirjoittamasi pätkä vei minut "Sokean pankkiirin" jaksoon rautateille ja siellä puiseen rakennukseen, joka heiluu aina kun junat menevät ohitse. Siellä Sirius nyt polttaa röökiä ja radio rahisee, siellä ratapihan tönössä. Sait ainakin aivosoluni viemään minut aivan muihin maisemiin. 

Ja se, ettei Remus ole kovinkaan seikkailunhaluinen ajattelin johtuvan siitä että hänet on jo temmattu seikkailuihin, joissa kaikissa hän ei halua olla mukana, mutta toisissa hän on ihan mielellään, vaikka ei niihin hakeudukaan. Sitä varten hänellä on Sirius. 

[Parris]

Ihana! Tiivis kohtaus, johon lukijana on helppo sukeltaa. Yksityiskohdat kolmannesta tupakasta särisevään radioon ja viileistä sormista pimenevään huoneeseen loivat tähän todella kivan tunnelman. Makustelin tässä paljon kivoja sanoja - yöradio, tuuletusluukku, seikkailunhalu - ja tämä vei minut suoraan 70-80-lukujen taitteeseen, kelmien nuoruuteen. Remus toimii järjen äänenä, kun Sirius intoilee jostakin tuolla kaukana olevasta, ja epäonnistuu, koska Siriuksen päättäväisyyttä ei kukaan tai mikään taita.

Tässä kommentissa ei ole varmaan järjen hiventäkään, tulipahan ulos nyt tajunnanvirtana tai ohikulkevana junana. Kiitokset tästä paljon sulle, Piraatti, aivan ihana pieni synttärilahja <3

[Kelsier]

Kommenttiarpajaisista hei!

Tämäpä oli sympaattinen tuokiokuva Siriuksen ja Remuksen mahdollisesta elämästä. Erityisesti minua huvitti miten olit kuvaillut Siriuksen vallanneen sängyn - kuin koira konsanaan. Kokonaisuudessaan tässä oli kivan mystinen tunnelma. Missä Remus ja Sirius oikein ovat, kun junat kulkevat noin läheltä ohi? Mistä Sirius/Remus on kuullut lentävistä lautasista? Radiostako? Raapale herätti paljon pohdintoja.

Kiitos, kun kirjoitit!