Nimi: Koodattu tyttö
Kirjoittaja: Mythofan1
Fandom: Avengers
Ikäraja: S
Paritus: ei ole
Genre: toimintaseikkailu
Yhteenveto: Miten Vision 2:sesta tuli seuraavan sukupolven Vision.
Disclaimer: En omista Avengersia. Vain omat hahmoni. Kunhan vain annan mielikuvituksen lentää.
Varoitukset: Loki ja Ultron.
Koodattu tyttö
Oli myöhäinen ilta New Yorkissa. Jossain kaupungin laidalla hylätyssä tiedelaboratoriossa eräs sankari yritti luoda tietokoneella elämää.
- No niin. Supervoimat on nyt koodattu. Enää pitää vain saada aikaan teinitytön mieli, Vision mutisi.
- Mitä sinä teet? kuului kylmä robottiääni, mikä sai Visionin melkein pomppaamaan kattoon.
Ääni kuului hänen luojalleen vallanhimoiselle superrobotti Ultronille. Ultron käveli tietokoneen ääreen ja näki koodauksen.
- Vision2. Teinityttö. Hmm. Uusi kätyri olisikin tarpeen, Ultorn sanoi.
Vision tuijotti Ultronia järkyttyneenä. Sitten hänen ilmeensä muuttui päättäväiseksi. Hän ei antaisi tuon roiston vallata tyttärensä mieltä. Vision laukaisi otsastaan energiasäteen suoraan päin Ultronia onnistuen kaatamaan hänet. Sitten hän alkoi naputella tietokonetta todella nopeasti. Kun Ultron pääsi ylös, Vision oli onnistunut siirtämään tarvitsemansa tiedot levylle ja nappasi sen koneesta.
- Mitä sinä teet? Ultron ärähti.
- Varmistan, ettet pääse tyttäreeni käsiksi, Vision sanoi.
Ultron syöksyi kohti Visionia, mutta lensi tämän lävitse. Vision nousi ilmaan ja lensi kattoikkunan läpi. Hän suuntasi kohti paikkaa, jonka palomuurien läpi Ultronkaan ei pääsisi nimittäin Helicarrierille. Vision teki pakkolaskua muistuttavan laskeutumisen Helicarrierin kannelle. Steve, Stephanie, Tony, Thor, Bruce, Natasha, Clint, Nick ja Nicole juoksivat hänen luokseen.
- Vision. Kaikki okei kamu? Tony kysyi.
- Kyllä olen kunnossa. Tarvitsen apuanne, Vision sanoi Steven ja Thorin autettua hänet ylös.
- Tarvitset apua mihin? Nick kysyi.
Vision kaivoi viittansa poimuista levyn.
- Koodaamaan ja herättämään tyttäreni henkiin, Vision sanoi.
Steve, Tony, Thor, Bruce, Natasha, Clint ja Nick vilkaisivat toisiaan. Suunnitelma kuulosti aika villiltä. Tony otti levyn Visionilta.
- Mä voin hoitaa tän, hän sanoi virnistäen.
Vision seurasi Tonya labraan. Tony työnsi levyn tietokoneen sisuksiin ja Vision2:sen koodisto tuli esiin näytölle.
- No niin mitä pitäis koodata? Tony kysyi ja naksautti sormiaan.
- Teinitytön mieli, Vision sanoi ja lähti labrasta.
Tony tuijotti eteensä pöllämystyneen näköisenä. Hänen piti koodata mikä? Tony onnistui koodaamaan tytön 16-vuotiaan tasolle, mutta ei päässyt pidemmälle. Stephanie ja Nicole ilmestyivät paikalle.
- Hyvä, että tulitte tytöt. Osaisitteks te sanoa muutamalla sanalla, mitä teinitytön päässä liikkuu, Tony pyysi.
Tytöt vilkaisivat toisiaan.
- Okei, täältä pesee, Nicole sanoi.
- Olen pelkkänä korvana, Tony sanoi.
- Mamy blue, Mies, Lift, Rio ohoi!, Lumileikkejä taas leikitään ja Rakkautta ja romantiikkaa, Stephanie sanoi.
- Vieraamme, Tidum tidii, Everything back but you, Tuuleksi taivaanrantaan, Rottii vaan, Blue suede shoes ja Kulkurikarhut kaupungissa ja läiskimisen jälkeen, Nicole sanoi olkiaan kohauttaen.
Tony katsoi tyttöjä hämmästyneenä.
- Mut noi kaikki on Frederkin biisejä, hän ihmetteli.
- No noi liikkuu meidän päissä, Nicole sanoi ja häipyi Stephanien kanssa labrasta.
Tony mietti hetken. Sitten hän keksi. Hän koodaisi biisien sanoja Vision2:sen mieleen.
- Okei katsotaas. Päivänsäde ja menninkäinen, Joutsenlaulu, Waka waka, Gitchi-Manboo, Pekka Töpöhäntä Amerikassa, Angels. Kaikki Jorma Kääriäistä ja Riku Niemi Orchestraa, Tony mutisi naputellessaan koodeja.
Lopulta hän sai koodiston valmiiksi.
- Selvän teki. Nyt tarvitaan vain androidi keho, Tony ajatteli ääneen.
Kuin kuullen Tonyn sanat Vision ilmestyi labraan seinän läpi mukanaan teinitytön androidikroppa.
- Osaaks sä lukea ajatuksia? Tony kysyi.
- Ajattelet äänen, Vision sanoi ja laski tytön kehon työpöydälle.
Tony kytki tytön ohimoille ja otsaan johdot. Sitten hän naputteli hetken näppäimistöä ja koodisto imuroitui tytön tiedostoihin. Hetkeen ei tapahtunut mitään. Sitten tyttö avasi hitaasti silmänsä. Hän katsoi Visionia.
- I-isä? tyttö sanoi hiljaa.
Vision nyökkäsi hymyillen ja auttoi tytön pystyyn. Hän halasi tyttöä. Nicole ja Stephanie tulivat labraan.
- Näyttää vähän siltä, et teinikostajiin liittyi just yks uus jäsen, Nicole sanoi.
Stephanie käveli androiditytön luo ja ojensi kätensä kätelläkseen tätä.
- Stephanie Rogers. Kapteeni Amerikka, hän sanoi.
Tyttö tarttui Stephanien käteen hymyillen.
- Vision2. Vision, hän sanoi.
Kului monta viikkoa. Vision2 oli ystävystynyt Stephanien ja Nicolen kanssa. Tytöt liikkuivat paljon kaupungilla ja eniten aikaa he viettivät eräässä pelihallissa. Vision2 oli ilmiömäinen lasertaistelupelissä.
- Sä oot ihan huippu, Stephanie sanoi ja pyyhki hikeä otsaltaan.
Tytöt istuivat pelihallin kahvilassa juomatauolla. Vision2 oli tilannut ”se ei voi mitään” (vettä, kivennäisvettä ja spritea), Stephanien oli tilannut ”joki juoksee niin kuin aina ennenkin” (kivennäisvettä ja spritea) ja Nicole oli tilannut ”suuren kultalevyryöstön” (fantaa ja jaffaa).
- Kiitti. Joko isä ohjelmoi muhun räiskintäpelien taistelutaidot tai sit mä opin nopeasti, Vision2 sanoi hymyillen.
Äkkiä Nicolen rannekelloradiopuhelin hälytti.
- Mitä nyt isä? Mehän sovittiin, et tää on vaan työtilanteisiin ja me tytöt ollaan nyt vapaalla, Nicole sanoi radiopuhelimeen.
- Ette kyllä enää. Loki on liikekannalla, Nick sanoi.
- Kuka? Stephanie kysyi hiukan hämmästyneenä.
- Loki. Viikinkien pahuuden tarujumala. Thorin velipuoli, Vision2 sanoi nopeasti.
Stephanie ja Nicole katsoivat häntä ällistyneinä. Vision2 virnisti nolona.
- Sori. Pääni on kuin Internet, hän sanoi.
Samassa seinä räjähti. Paineaalto lennätti tytöt lattialle. Aukossa seisoi taisteluvarusteinen Loki.
- Ei tartte antaa koordinaatteja. Se on ostarilla, Nicole sanoi.
- Polvistukaa edessäni kuolevaiset. Olen uusi herranne, Loki, Loki sanoi.
Kahvilan asiakkaat ja henkilökunta eivät keksineet järkytykseltään mitään muuta kuin painua polvilleen. Kaikki muut paitsi Vision2, Stephanie ja Nicole. Stephanie oli ottanut esiin kilpensä ja vaihtanut vaatteita Kapteeni Amerikaksi. Vision2 oli muuttunut napin painaluksella Visioniksi. Nicole oli napannut housujensa taskusta silmälapun ja pistänyt sen kasvoilleen.
- Hei sarvipää! Kiusaa jotakuta omas tasosta, Stephanie huudahti.
Loki käänsi katseensa tyttöihin ja alkoi nauraa.
- Tässäkö ovat suuret vastustajani. Kolme nuorta neitoa, hän naurahti ja suuntasi sauvansa tyttöihin lähettäen heitä kohti energiapurkauksen.
Stephanie nosti kilven heidän suojakseen, mutta energia hajotti kuitenkin Nicolen radiopuhelimen.
- Nicole? Nicole! Nick yritti turhaan saada yhteyttä.
Hän kääntyi muihin Kostajiin päin.
- Menetimme yhteyden, Nick sanoi vakavana.
- He eivät millään pärjää Lokille. Hän on liian vahva, Thor sanoi.
- Kannattaa silti lähteä avuksi. Tytöt voivat olla vaarassa, Steve sanoi.
Muut nyökkäsivät. Steve, Tony, Thor, Bruce, Natasha, Clint Vision ja Nick juoksivat Helicarrierin kannelle.
Samaan aikaan tytöt olivat onnistuneet saamaan siviilit ulos kahvilasta ja pelihallista.
- Se oli viimeinen. Nyt pitää vain hoidella Loki, Nicole sanoi.
- Joo mut miten? En mä voi torjua sen joka hyökkäystä kilvellä, Stephanie sanoi.
Vision2 katseli ympärilleen ja huomasi lasertaistelupelin oviaukon.
- Miten ois erä lasertaistelupeliä? Me vastaan Loki, hän ehdotti hymyillen ovelasti.
- Jeah, Stephanie ja Nicole sanoivat.
Loki etsiskeli tyttöjä videopelien tienoilta.
- Tyttöset. Tulkaa esiin niin saatte kenties toimia orjattarinani, Loki huuteli.
Samassa hänen otsaansa lensi soft pallo. Nicole seisoi vähän matkan päässä nojaten seinään ja heitteli kädessään toista soft palloa.
- Sori vaan, mut olen mieluummin Xena, hän sanoi virnistäen ja heitti toisen pallon päin Lokia.
Sitten hän säntäsi pakoon. Loki ryntäsi raivoissaan hänen peräänsä. Nicole oli onnistunut saamaan etumatkaa ja pääsi ensimmäisenä perille. Stephanie ja Vision2 odottivat lasertaistelupelin ovella liivit ja aseet valmiina.
- Loki on perässä, Nicole ilmoitti.
- Selvä juttu. Aloitetaan operaatio lasertaistelu, Vision2 sanoi ja heitti Nicolelle liivit ja aseen.
Tytöt säntäsivät sisälle. Loki seurasi pian perässä. Yllätyksekseen hän huomasi seisovansa keskellä pimeää sokkeloa, jota valaisivat vain neonputket ja UV-valot. Loki pyöräytti sauvaansa ja lähti liikkeelle. Tytöt olivat läheisen kulman takana. Vision2 näytti käsimerkillä, että Nicole ja Stephanie voisivat lähteä liikkeelle. Tytöt nyökkäsivät ja lähtivät Lokin perään.
- Järjestäkää mulle hiukan lisäaikaa. Mun pitää tehdä pari kytkentöä, Vision2 kuiskasi.
Nicole näytti peukaloa selvän merkiksi. Loki oli kuulevinaan jotain ja kääntyi ympäri. Tytöt onnistuivat kuitenkin katoamaan näkyvistä.
- Toivotaan, ettei se äkänny meitä, Stephanie kuiskasi.
Juuri silloin energiapurkaus hajotti seinän heidän takanaan. Loki ilmestyi paikalle.
- Äkkäsin, hän sanoi virnistäen.
Stephanie nosti laseraseensa kohti Lokia.
- Liikkumatta! hän huudahti.
Loki naurahti.
- Luuletko todella, että voit päihittää minut tuolla? hän kysyi ja naputti sauvallaan asetta.
- Kestääks vielä? Nicole sihahti handsfree mikrofoniin.
- Pikku hetki. Tää lataa vielä. Yrittäkää voittaa aikaa, Vision2 sanoi.
Stephanie vilkaisi Nicolea sen näköisenä, että hänellä alkoi olla ideat vähissä.
- Onko sulla vielä soft palloja? hän kysyi.
Nicole nyökkäsi ja heitti yhden taas päin Lokia. Tytöt lähtivät juoksemaan. Välillä Nicole heitti Lokia soft pallolla. He kääntyivät seuraavasta kulmasta ja tajusivat juosseensa ansaan.
- Umpikuja, Stephanie sanoi.
- Ja multa loppui pallot, Nicole huokaisi.
Loki ilmestyi paikalle. Hän nauroi voitonriemuisesti.
- Valmistautukaa tulemaan aivopestyiksi, Loki sanoi ja nosti sauvansa.
Juuri silloin ylhäältä kuului Vision2:sen ääni:
- Hasta la vista beibi!
Vision2 loikkasi alas laserase käsissään. Hän oli kytkenyt aseen johdolla otsaansa.
- Okei toi on outoa, Nicole kuiskasi.
Loki tuijotti Vision2:sta kummastuneena. Tyttö hymyili ovelasti ja painoi liipaisimesta. Aseesta lensi kunnon energiasäde. Loki lensi seinää vasten todella kovalla voimalla. Hänen sauvansa putosi ja siitä laukesi kunnon energiasäde päin Stephanien ja Nicolen takana olevaa seinää. Seinä alkoi sortua. Vision2 lähti juoksemaan kohti tyttöjä, tarttui näitä käsistä ja vei nämä mukanaan seinän läpi. Tytöt katsoivat häntä ihmeissään.
- Sä voit ampua energiaa otsastas, Stephanie sanoi.
- Ja kävellä seinien läpi, Nicole lisäsi.
Vision2 nyökkäsi hymyillen. Hetken päästä Loki alkoi palata tajuihinsa. Hän huomasi, että hänen yläpuolellaan seisoi kolme tyttöä.
- Tuota sovitaanko, että saatte olla Xenoja, Loki sanoi virnistäen nolona.
Tytöt vilkaisivat toisiaan.
- Joo ei, he sanoivat yhteen ääneen.
Myöhemmin Kostajat saapuivat paikalle. Tytöt tulivat ulos pelihallista Lokin kanssa.
- Mikäs teillä kesti? Nicole kysyi.
- Loki oli järjestänyt viivytyksiä matkan varrelle, Nick sanoi.
- Näyttää vähän siltä, että päihititte Lokin, Steve sanoi hymyillen.
Loki katsoi Thoria yrmeästi. Oli aika noloa kun Asgardilainen soturijumala häviää kolmelle teini-ikäiselle tytölle. Tony tuijotti tyttöjä ällistyneenä.
- Mut miten? Miten te oikein onnistutte? hän kysyi.
- Oletko kuullut lasertaistelusta? Stephanie sanoi huvittuneena.
Sitten hän huomasi Brucen, joka oli jo muuttunut valmiustilassa olevaksi Hulkiksi.
- Sori iso kaveri. Me romutettiin jo paikkoja, Stephanie sanoi pahoitellen.
Hulk kohautti olkiaan. Vision2 käveli isänsä luo ja sanoi:
- Tehtävä suoritettu.
Vision hymyili.
- Ja ilman siviiliuhreja, hän sanoi ja halasi Vision2:sta.
Pari viikkoa myöhemmin Vision2 seisoi Helicarrierin kannella viitta tuulessa hulmuten. Thor oli vienyt Lokin takaisin Asgardiin. Vision käveli hänen vierelleen.
- Olisi tehtävä, hän sanoi.
- Kuka on konna? Vision2 kysyi.
- Nuoret mestarit, Vision sanoi.
Vision2 nyökkäsi ja huomasi muiden Kostajien ilmestyneen paikalle. Hän hymyili.
- Sitten mentiin, Visio2 sanoi ja juoksi kohti reunaa muut perässään.
He loikkasivat reunan yli ja lensivät kohti maata.
- Sun kykyihis näyttää lukeutuvan myös lentotaito, Nicole sanoi.
- Jep, Vision2 sanoi ja vilkaisi sitten isäänsä.
- Olen androidi. Olen koodattu tyttö. Olen Visionin tytär, hän ajatteli.
