Hetalia: Välipalana elämä | Max K-11 | Raapalesarja

[Grazioso]

Nimi: Välipalana elämä
Kirjoittaja: Grazioso
Fandom: Hetalia
Genre: Vähän kaikki mahdollinen.
Ikäraja: Max K-11
Hahmot/paritukset: Monta
Vastuunvapaus: Ei, en omista Hetaliaa tai sen hahmoja.

A/N: Tiedän, että suomenkielinen Hetalia fandom on “hiukan” jäässä, mutta pyh ja pah - kirjoitan silti! Oli sitten lukijoita tai ei, Hetalia on liian hauska manga/anime tai mikä nyt ikinä onkaan hukattavaksi.
Niin siis - nyt siihen OIKEAAN asiaan: en mene lupaamaan että kaikki raapaleet olisivat 100 sanan pituisia, mutta yritän parhaani :’D


~~~


1.
Nimi: Tuhoon tuomitut romanssit
Ikäraja: S
Hahmot: Ranska, Espanja ja Preussi
Paritukset: FrUk, Spamano ja PruAus (Koska voin, hehe ~ )


“Tämä on syvältä”, Ranska marisi kahden muun valtion nyökytellessä vaisusti päitään.

Tämä oli yksi niistä harvoista päivistä, kun bad friends trio ei ollut aiheuttamassa kenellekkään harmaita hiuksia. Ainakaan melkein.

“Angleterre ei ikinä anna minun tulla edes metrin etäisyydelle”, Ranska jatkoi tukahtuneella äänellä. “Miten hän voi vastustaa charmikkuuttani?”

“Tai Itävalta mahtavuuttani.”

“Tai Lovi tomaatilta maistuvia huuliani.”

Kaikki kolme huokaisivat raskaasti omille tuhoon tuomituille romansseilleen. Edes Espanjaa ei hymyilyttänyt.

“Tiedättekö mitä?” Ranska sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen. “Vaikka tilanteeni on lievästi sanottuna toivoton, en todellakaan aio luovuttaa vielä.”

“Hm. Ehkä voisin ostaa pianon Itävallalle”, Preussi jatkoi tuttu virne kasvoillaan.

“Ja minä tomaatteja Loville.”


~~~


2.
Nimi: Elämää tärkeämpiä asioita
Ikäraja: S
Hahmot: Pohjoismaat

Kaikki pohjoismaat olivat kokoontuneet Suomen taloon katsomaan televisiota. Tai oikeastaan Suomi ja Ruotsi katsoivat henkeään haukkoen maidensa jääkiekko ottelua, Norja luki kirjaa Islannin kanssa ja Tanska leikki legoillaan.

“Onko sinun pakko heitellä niitä lelujasi toisten päähän?” Norja kysyi ärsyyntyneesti Tanskalta havaittuaan hiuksissaan taas mustan muovipalikan.

“Mutta kun minulla on tylsää! Ruotsi ja Suomikin katsovat vain jotain typerää jääkiekkoa!”

Suomi tuhahti ja mulkaisi vierellään istuvaa Ruotsia pahimmalla mahdollisimmalla katseellaan. “Jos sinun joukkueesi voittaa, en puhu sinulle viikkoon.”

“Mmm”, Ruotsi murahti kuin ei olisi kuullutkaan pienemmän valtion uhkausta.

Muut Pohjoismaat tyytyivät vain pyörittelemään silmiään. Nyt oli kysymys elämästä ja kuolemasta, sen hekin tiesivät.

[Grazioso]

3.
Nimi: Lahja
Ikäraja: S
Paritus: PruAus (Koska edelleenkin voin, hehe ~ )

Itävalta vaelteli hiirenhiljaa talonsa pimeillä käytävillä. Pehmeät askeleet sipsuttelivat ääneti kovaa kivilattiaa vasten, ja jostain taisi kuulua kynttilän liekin hiljainen lepatus.

Joku oli juuri pimputtanut ovikelloa viimeiset viisi minuuttia, mutta valitettavasti Itävalta oli juuri ollut suihkussa eikä näin ollen ollut kuullut ovikellonsa raikuvaa kuljumista. Hän oli heittänyt nopeasti päälleen ison villapaidan sekä yksinkertaiset farkut, mutta hiukset olivat vielä häiritsevän märät.

Kun Itävalta viimein saapui ulko-ovensa suuaukolle, ei hän kuitenkaan nähnyt ketään ulkona. Sen sijaan kuistilla odotti suuri piano, jonka musta pinta säteili vasten auringonvaloa. Itävalta ähkäisi yllättyneenä, mutta pian hämmennys vaihtui leveään hymyyn, kun hän huomasi kellastuneen kirjekuoren pianon päällä.

Tästä hyvästä saat pyytää minut huoneeseesi sänkyysi joka ikinen ilta.

- Aina mahtava Preussisi

~~~


4.
Nimi: Amerikka ja hampurilaiset 4ever
Ikäraja: S
Hahmot: Amerikka ja Englanti

Amerikka ja Englanti olivat McDonald’sissa. Kuuma hien ja rasvan haju leijaili pitkin pikaruokalan ahdasta jonoa, ja desibeli mittari olisi taatusti mitannut yli sata astetta melua. Englanti huokaisi. Hän harkitsi vakavasti pois lähtöä ovet paukkuen. Se ei kuitenkaan tullut kysymykseenkään, ei kun Amerikka roikkui hänen hihan suussaan.

“Tosi cool dude, että tulit!”

“Yes…” Englanti mumisi vaivaantuneesti ja yritti irrottaa Amerikan sormia takistaan.

“Täällä on tosi hyviä hampuriliaisia.”

“Mmm”, Englanti mumisi. Hän oli luullut, että heidän pitäisi puhua Amerikan ja Iso-Britannian välisestä kaupankäynnistä, mutta ilmeisesti hampurilaiset olivat sitä tärkeämpiä. Joskus hän todella mietti, mikä oli mennyt Amerikan kasvatuksessa vikaan.

[Sielulintu]

Mun on pitänyt kommentoida tätä jo vaikka miten kauan, mutta se on vaan jäänyt ja jäänyt. Nyt aloin kuitenkin taas etsiskelemään kivoja hetalia-ficcejä, ja tajusin, etten ollut vieläkään saanut kommenttia laitettua.
Nää raapaleet on ollut kaikki tosi kivasti kirjotettuja. Ekasta pidin erityisesti, vaan koska Espanja, Preussi ja Ranska on kaikki niin mahtavia. Kaikki muutkin oli todella kivoja. Erityisesti Ruotsin ja Suomen jääkiekon katsominen oli huvittavaa. Hahmot on jokainen kivasti omia itsejään, enkä oikeasti keksi yrityksistä huolimatta mitään parantamisehdotuksia. Lupaan jäädä seurailemaan ja lueskelemaan, jos kirjoittelet näitä vielä lisää.

[Grazioso]

Sielulintu: Suurkiitokset! Mukavaa että raapaleet ovat olleet mieleen. Bad friends trio on kyllä huikea, heistä tulee varmasti lisää raapaleita tulevaisuudessa .

A/N: Huhuhuh, onpas siitä pitkä aika kun olen viimeksi kirjoitellut. Tässä on ollut viimeisen parin kuukauden aikana vähän hämminkiä eikä ole ollut oikein innostusta/aikaa kirjoittaa, mutta nyt olen taas täällä. Pitäisi jossain vaiheessa jatkaa paria jatkoficciäkin, mutta onneksi nämä raapaleet ovat sen verran lyhyitä että näihin ei mene niin paljon aikaa.


5.
Nimi: Vodkaa
Ikäraja: S
Hahmot: Venäjä ja Suomi

Suomi katsoi edessään olevaa pitkää miestä, joka tuijotti häntä raivoissaan. Heidät erotti toisistaan vain punainen viiva, jonka yli kumpikaan ei halunnut astua.

“Suomi.”

“Venäjä.”

“Missä minun vodkani on?” Venäjä tiuskaisi nyrkit ojolla ja oli ilmeisesti valmis hyökkäämään naapurinsa kimppuun.

Suomi kohautti harteitaan. “En minä tiedä.”

“Tiedätpäs!” Venäjä ulvaisi nyt jo pakokauhun partaalla. Hänen syyttävä sormensa osoitti Suomea tärisevin ottein, ja suuremman valtion silmäkulmasta oli havaittavissa pari kyyneltä.

Suomi hymähti toisen järkyttyneisyydelle. “Puolalla varmaan.”

Venäjä ärähti ja vilkaisi naapuriaan vielä kerran. Sen jälkeen hän katosi metsikköön olkapäät vapisten. Suomi antoi leveän virneen levitä kasvoilleen ja avasi piilottelemansa vodkapullon korkin. Tästä pitäisi kertoa muille.


~~~


6.
Nimi: Sinun vuoksesi
Ikäraja: S
Paritus: Spamano

Espanja hymyili. Hymyili niin sädehtivästi että se otti Romanoa suorastaan silmiin. Oliko tuolle Lounais-Euroopan typerälle valtiolle ikinä huomautettu asiasta?

“No?” Espanja kysyi hymyillen ja katsoi Romanoa lämmin pilke silmäkulmassaan.

“Mitä no?” Romano tiuskaisi ja nyrpisti nenäänsä.

“Se on tuore”, Espanja jatkoi kuin ei olisi huomaavinaankaan Romanon mulkoilua.

“Niin.”

“Se on pehmeä.”

“Ei sen kuulu olla pehmeä.”

“Se tuoksuu merelle.”

“Ääliö! Ei se millekään tuoksu!”

“Minä varastin sen naapurista.”

“Miksi hitossa!? Onhan meillä omakin puutarha!”

Espanjan hymy leveni entistäkin suuremmaksi tämän ojentaessa tyytyväisenä tomaattinsa Romanolle.

“Sinun vuoksesi.”

Pieni puna kohosi Romanon kasvoille Espanjan muiskauttaessa hänen poskelleen pienen suudelman. Typerä Espanja, aina sotkemassa hänen ajatuksiaan…

[Sielulintu]

Oi ihanaa, uusia raapaleita.
Tykkäsin taas paljon molemmista. Toi ensimmäinen sai mut nauramaan ääneen mielikuvalle Venäjästä etsimässä vodkaansa.
Viimenen raapale oli ihan järjettömän suloinen. Tunnelma oli ihanan lämmin, mutta kuitenkin samaan aikaan jotenkin kevyt ja iloinen. En osaa tätä paremmin muotoilla. Joka tapauksessa Romanon ja Espanjan keskustelu sai hymyilemään, ja muutenkin näiden tekstien pariin oli mahtavaa palata. Kiitos taas paljon näistä kahdesta.

[Grazioso]

Sielulintu: Voi kiitos! Ihanaa kun jaksat kommentoida^^
Ja hyvä jos viimeinen raapale sai hymyilemään, se oli vähän niin kuin tarkoitus :'D. Pelkäsin jo feilanneeni ihan täydellisesti Espanjan ja Romanon kanssa, mutta hyvä jos en .


7.
Nimi: Ystävyys on kultaa kalliimpaa
Ikäraja: S
Hahmot: Suomi ja Viro

Viro katsoi Suomea hellä ilme kasvoillaan.

“Vodkaa… Ei kun olutta...”

“Shh, Ruotsi tulee ihan kohta hakemaan sinut”, Viro hymähti ja peitteli ystävänsä lämpimien peittojen alle. Hän asetti yöpöydälle höyryävää kaakaota ja laski ikkunaverhot kiinni. Tallinnan alkoholivalikoima oli ilmeisesti ollut hyvä.

“Mit…”

“Shh”, Viro kuiskasi ja silitti Suomen hiuksia. Hän kurottautui hieman lähemmäs ja halasi ystäväänsä hellästi. “Sina oled nii armas.”

“Sinäkin”, Suomi henkäisi jostain unen rajamailta. “Niin rakas…”


~~~


A/N: Olenkohan hieman outo kun awwittelen omalle tekstilleni? Jotenkin tykkään Suomen ja Viron ystävyydestä tosi paljon, se on sellainen ihanan lämmin. Tämän voi toki tulkita myös Viro/Suomeksi, mutta itse kuvittelen heidät vain todella hyvinä ystävinä.
En ole ihan varma miten tuo “Olet niin rakas” käännetään viroksi, mutta sen takia turvauduinkin sanakirjaan… Jos siellä on joku joka osaa viroa niin voi ilomielin korjata, sanakirja kun ei ole mikään luotettavin lähde xD.

Sina oled nii armas: Olet niin rakas


~~~


8.
Nimi: Häiriötekijöitä
Ikäraja: S
Paritus: FrUk (<3)

“Voitko jo häipyä!? Minulla olisi muutakin tekemistä kuin tapella sinun kanssasi.”

“Mutta chéri! En minä häiritse, je promets.”

“Fine…” Englanti tuhahti ja pinosi vanhat arkistopaperinsa uuteen järjestykseen. Hän otti tuoliltaan mukavan asennon ja päätti unohtaa että moinen kiusankappale oli edes olemassa. Ehkä Ranska kyllästyisi pian ja lähtisi sinne mistä oli tullutkin…

“Lopeta jo!” Englanti tiuskaisi kun tunsi kevyen hengähdyksen niskassaan. Hän ei kuitenkaan vaivautunut lyömään Ranskaa vaan jatkoi paperiensa tutkailua siinä toivossa että toinen ymmärtäisi lopettaa.

“Chéri…” Ranska kuiskasi ja hipaisi huulillaan englannin kaulaa.

Englanti hätkähti kosketusta ja kääntyi silmät palaen Ranskaa kohti. “What the bloody hell is wrong with you!? You bastard…”

Sanat kuitenkin peittyivät Ranskan painaessa huulensa Englannin omille. Tilanne oli kuitenkin nopeasti ohi, sillä Ranskalle tuli kiire karata paikalta ennen kuin Englanti ehtisi tajuta tilannetta.

“Je t’aime, mon chéri”, Ranska huikkasi vielä ennen kuin Englannin suusta alkoi kuulua liuta erimuotoisia kirosanoja.


A/N: Ahh, FrUk… Otp feels. Tykkään tästä parituksesta vain niin paljon! ;-; Pitäisi joskus kirjoittaa näistä kahdesta erillinen oneshot.

[Röhkö]

Aika monikin suomenkielinen uudehko anime tuntuu olevan jäässä Hetaliaa voisinkin katsoa tänään muutenkin, en ole kyseistä sarjaa päässyt loppuun asti aikoinaan..
Kun nyt kerran tällä osastolla on tullut pyörittyä viime aikoina tavallista enemmän, päätin rykäistä ja kommentoida!
Raapaleita on haastava kommentoida, mutta koitan jotain raapustaa.
Näissä tärkeintä on mielestäni vangita tunnelma ja terävä dialogi, ja olit onnistunut siinä sangen hyvin. Shippejä tarjoilit antaumuksella ja kohtelit hahmoja hyvin. Söpöilyä kerrakseen!

Yhdyssanavirheitä oli muutama, ainakin hihansuu ja desibeli mittari 4. osassa ja jääkiekko-ottelu 2. osassa. Englanti oli jossain kohdassa kirjoitettu pienellä. Muuten en mitään isoja häiriötekijöitä huomannut.

Suomi100-vuoden kunniaksi oli kiva saada Suomikin mukaan!
- Röh

[Sielulintu]

Oi, Viron ja Suomen ystävyydestä oli kyllä tosi kiva lukea. Olit ihanasti saanut kirjoitettua heidän välisensä syvän ystävyyden.
Oli mahtavaa huomata, että toinen raapaleista oli FrUk:ia. <3 Kumpikin oli taas upeasti omia itsejään ja dialogi oli taas juuri sopivaa. Jos joskus kirjoitat näistä sen erillisen oneshotin, niin tulen kyllä varmasti senkin lukemaan.

[Grazioso]

Röhkö: Kiitos kommentista! Kiva kuulla että dialogi toimi hyvin ja tunnelmakin oli oikea, se kun on joskus aikamoinen haaste.
Hupsista, pitänee korjata nuo virheet, hyvä kun huomautit! :'D
Sielulintu: Viron ja Suomen ystävyys on kyllä ihana!^^ FrUk on kanssa mahtavaa, ihan varmasti heistä tulee joskus oneshot. Heti kun jaksan keksiä jonkun juonen ja raahautua sängyn pohjalta ylös.


9.
Nimi: Fangirl!Unkari osa 1
Ikäraja: S
Hahmo: Kukapas muukaan kuin Unkari!
Paritus: Se olkoon salaisuus, hehe ~


Unkari hymähti tyytyväisesti kuullessaan kameransa räpsäyttävän tottuneesti pari oikein onnistunutta otosta. Ensiksi ruutuun ilmestyi epäselvä kuva vaalean värisistä hiuksista ja sateenvarjosta, mutta kolmas kuva näytti jo paljon paremmalta.

“Aaw…” Unkari huokaisi ja piiloutui nopeasti läheisen puun taakse. Hän valahti kostealle nurmikolle lähes lumoutuneena, vaikka pari ohikulkijaa vilkaisikin häntä hieman kummeksuen.

Kuvasta erottui selvästi kahden valtion piirteet, jotka olivat painautuneet ihan lähelle toisiaan. Toinen miehistä piteli sateenvarjoa heidän yllään samalla kun kumarsi kumppaninsa kasvoja kohden. Pienempi mies hymyili leveää hymyä, vaikka olikin painanut huulensa toisen omille.

“Voiko olla suloisempaa…” Unkari kuiskasi onnellisena. Taas yksi uusi kuva hänen kokoelmaansa.


~~~


10.
Nimi: Fangirl!Unkari osa 2
Ikäraja: S
Hahmot: Unkari ja Suomi
Paritus: SuFin

Suomi katsoi epäuskoisena serkkuaan, joka hymyili hänelle sädehtivää hymyään.

“Ööh, Unkari…?”

“Niin?” Unkari naurahti ja ojensi uudelleen valokuvaa, jota oli hetki sitten tarjonnut Suomelle. “Eikö olekin söpö?”

Suomi katsoi hetken Unkaria posket lievästi punoittaen, mutta otti lopulta kuvan vastaan. Hän tarkkaili sitä hetken, kunnes ei enää kiusaantuneisuudeltaan pystynyt katsomaan sitä.

“Unkari…?” Suomi sanoi jälleen, tällä kertaa astetta käheämmällä äänellä. “Sinä otit minusta ja Su-sanista kuvan. Sateessa. Suutelemassa. Salaa. Ja nyt tarjoat sitä minulle kuin tässä ei olisi mitään outoa.”

Unkari hymyili pää kallellaan nolostuneelle suomalaiselle, joka ei selvästikään nauttinut tilanteesta yhtään. “Kyllä. Luulisi sinun jo tuntevan minut.”

Suomi nielaisi vaivalloisesti, mutta nyökkäsi lopulta. Unkari naurahti sydämellisesti ja halasi serkkuaan piristääkseen tätä edes hiukan. Pitihän muidenkin saada muistoja rakkaansa kanssa viettämistään hetkistä, Unkari siis teki vain tarjouksen kun lymyili aina lähistöllä kamera valmiina.


A/N: Mä oon aina kuvitellut (ja uskon monen muunkin kuvittelevan, heh ~) Unkarin semmoisena fanityttönä, joka tietää kaikkien valtioiden suhteet ja hihkuu sitten jossain nurkan takana kun pääsee todistamaan jotain romanttista hetkeä. (Ja hei, totta kai Unkari kuvaa kaiken, pitäähän sitä muistoja olla! Eikös? :’D).

[Sielulintu]

Oi, olipa kiva huomata, että näitä oli tullut lisää. Unkari on ehdottomasti yksiä lempihahmoistani, joten mahtavaa, että nää kaksi viimeistä kertoivat hänestä.
Jotenkin tuli ihan sellainen olo jo tossa ensimmäisessä pätkässä, jossa kuvattujen tyyppien henkilöllisyyttä ei paljastettu, että Suomi ja Ruotsi siinä varmaan on. Jotenkin sun kuvailu oli niin onnistunutta, että väkisinkin tuli mieleen juuri nämä kaksi. Tai ehkä vaan tykkään liikaa Suomesta ja Ruotsista niin, että ne tulee automaattisesti mieleen.
Joka tapauksessa aivan  ihania taas oli molemmat raapaleet. Täytyy vielä sanoa, että itsekin pidän Unkaria juuri tuollaisena tyyppinä, joka pyörii innoissaan kameran kanssa milloin missäkin nappaamassaloistavia otoksia milloin keistäkin.

[Grazioso]

A/N: Ööh, joo. Hetkonen, viimeisestä raapaleesta on yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi kuukautta? No jaah, oli pieni laiskuuskausi meneillään talven aikana, mutta nyt tulisi taas raapaletta!

Sielulintu: Joo, Unkari on kyllä yksi parhaista hahmoista <3. Ja voi kiitos, kiva kuulla että kuvailu on onnistunutta! Ehkä sä arvasit parituksen helposti, koska toi suutelu sateessa on vain jotenkin niin... Öh, Ruotsia ja Suomea?


11.
Nimi: Astetta herkullisempaa
Ikäraja: S
Paritus: FrUk (Yllätys, yllätys, heh ~)

Englanti kirosi hiljaa, kun hänen viimeisinkin taidonnäytteensä paloi pohjaan. Hän nosti kärähtäneet pinaattiletut pois pannulta ja kippasi ne lautaselle. Palaneen käryn haju leijaili hänen ympärillään.

“Hienoa, chéri. Se meni juuri niin kuin pitikin”, kuului Ranskan ilkkuva ääni keittiön toisesta päästä.

Raivoissaan Englanti otti palaneen pinaattiletun käteensä, käännähti ympäri ja tähtäsi herkkuleivoksensa suoraan Ranskan otsaan. Ranska horjahti taaksepäin hämmentyneenä.

“Yeah, i agree”, Englanti lirkutti vahingoniloisena.

Ranska hymähti ja asteli Englannin luokse, joka peruutti vaistomaisesti taaksepäin.

“Astukin lähemmäs and- “

“Niin mitä, mon chéri?” Ranska kehräsi ja tarttui Englantia olkapäistä. Hän nojasi hitusen eteenpäin ja nuolaisi toisen huulia. “Ainakin täällä on yksi hyvänmakuinen leivos ~”

“gET OfF mE!”


A/N: Joo, Englannin kokkaukset on hauskoja :3. Mä niin haluaisin kirjoittaa näistä kahdesta oneshotin, mutta en oikein keksi mitään. Noh, ehkä joskus tulee jotain mieleen ~

[Sielulintu]

Oli ihana huomata, että näitä oli tullut lisää!
Ihan mahtavaa myös, että tää viimeisin oli juuri FrUkia, koska siihen paritukseen en varmaan onnistu ikinä kyllästymään.
Olit saanut tähän mun mielestä just oikeanlaisen tunnelman ja näille kahdelle sopivan tilanteen. Voin niin hyvin kuvitella Englannin palaneiden pinaattilettujensa kanssa ja Ranskan nauramassa toisen epäonnistumisille.
Loppu oli myös aivan mielettömän sulonen! Kiitos taas toodella paljon tästä.