Nimi: Meri on yhtä kuin Andromedan galaksi
Ikäraja: S
Genre: fantasia, mytologia
Yhteenveto: Hetkessä tytöstä tulee oma itsensä. Hylje, jonka ei tarvitse välittää.Haasteet: Kesäbingo, Fantasiahaaste
A/N: Tasan sadan sanan raapaleiden (ja fantasian) kirjoittaminen on yllättävän vaikeaa. Mun ei edes pitänyt kirjoittaa selkieistä, mutta näin kävi. Ilmoittakaa ihmeessä jos on töksähteleviä kohtia! Saattaa ehkä huomata, etten oo niin kokenut raapaleiden kirjoittaja.
Joskus Aava kaipaa merelle.
Hän kaipaa pois kartanosta ja pistävien katseiden alta. Kukaan ei sano ääneen mitään. Kaiken voi kertoa katseesta, sen Aava tietää. Useimmiten silmien takana on annos pettymystä. Hän yrittää olla päästämättä epämiellyttäviä lonkeroita ihonsa alle. Niitä ei näe, ne
tuntee.
Eräänä maanantaina, kun etiketin opetteleminen on epäonnistunut ja isä on taas lähtenyt uudelle matkalle, Aava juoksee rantaan kuuntelemaan aaltoja. Tuuli tuntuu rauhoittavalta vasten korvia. Vesi tuntuu viileältä jalkoja vasten. Vaikka aallot hivelevätkin hameen helmaa, Aava ei välitä. Ei nyt.
Hän vetää päälle takkinsa. Muodonmuutoksessa ei kestä kauan. Hetkessä tytöstä tulee oma itsensä. Hylje, jonka ei tarvitse välittää.
