Maijan maagiset makupalat (S • maagisrealistinen leipomo • raapale)

[Waulish]

S

Originaalikiipeily sanalla 33. kaupunki
Sana/kuva/lause10 #3 lauseella ei ikimaailmassa, hän sanoi, hymyili ja poistui
Spurttiraapale VI, 1. kierros, sanalla suklaakeksi
Teelusikan tunneskaala III tunteella riemu

Luova kirjoittamiseni kuihtui käytännössä kokonaan viime vuoden loppupuolella, kun siirryin tuottamaan asiatekstiä, mutta nyt Spurttiraapaleen paluun kunniaksi päätin järjestää aikaa sille – ja samalla omalle hyvinvoinnilleni. Olen kaivannut luovaa kirjoittamista niin kipeästi! Päätin lähteä liikkeelle kevyesti ja spurttailla kerrankin yksittäisten tekstien parissa sarjan sijaan. Tämä tasan satasanainen originaaliraapale on ensimmäisen päivän tuotos. Lämmin kiitos, jos luet, ja kaikenlaiset kommentitkin ovat mitä lämpimimmin tervetulleita! ♡

♨

Maijan maagiset makupalat saavutti suurenmoisen suosion heti avajaisviikollaan. Kaupungin kuhinassa oli se etu, että sana kiiri sukkelaan ja tyytyväiset asiakkaat toivat tullessaan uusiakin uteliaita maistelijoita.

Harva ennätti edes haukata maistiaista, kun hymy jo levitti huulet. Sitten hälvenivät huolet. Pariskunta sopi riitansa; lapsi unohti lelun, jota ei ollutkaan saanut kaupasta.

Maija myhäili, vaivasi taikinaa ja kuiskasi: Hei samettinen suklaakeksi, syöjäsi suo onnelliseksi.

Kaupungissa oli sekin etu, etteivät ihmiset olleet niin epäluuloisia. Sillä kertaa Maija oli päättänyt sopeutua yhteiskuntaan, luoda lahjallaan hyvää. Kokonaisen kyläpahasen mielten myrkyttäminen oli ollut vaarallista.

Jo avajaisviikon jälkeen Maija kuitenkin muisti, että myrkkypalat olivat paljon maagisempia kuin makupalat.

[Claire]

Iltaa! Löysin tämän ihanaisen raapaleen pariin Kommenttikamppiksen kautta, kun Skorpioni ehdotti valitsemaan spurttihaasteesta jotain vapaavalintaista luettavaa. Huomioni kiinnittyi heti soinnulliseen otsikkoon - allitteraatio on lähellä sydäntä (tykkään käyttää itse paljon runoissa), ja tässä se tuli vielä enemmän edukseen, kun tällaista runouden tehokeinoa käytettiin raapaleessa.

Tykkäsin tosi paljon kertojaäänestä, tuli jostain syystä siis hyvällä tavalla sellainen lastentarinoiden kertojaääni mieleen. Teksti oli myös täynnä ilmaisuja, joista tuli ihania mielikuvia, esim. ”hymy levitti huulet” ja Maijan myhäily ja tuo pienen runon kuiskaaminen itsekseen taikinaa vaivatessa. Tuo kohta, että lapsi unohti lelun, jota ei saanutkaan kaupasta, kun saikin maistiaisen Maijan maagisista makupaloista, oli myös yksityiskohta, joka pisti hymyilyttämään. Siitä tuli jotenkin mieleen, kun kävin muutama päivä sitten nostalgista keskustelua oman äitini kanssa siitä, kuinka aina kun lapsena halusin jotain lelua kaupasta, niin hän käytti ilmaisua, että ”nuku yön yli ja tullaan huomenna hakemaan, jos jää harmittamaan”. Noh, se kyllä tepsi, sillä yön yli nukuttua kaupassa ohimennen nähty lelu oli useimmiten jo unohtunut ja lelu sai jäädä sinne kauppaan. Lapsen mielenkiinto on helppo harhauttaa, ja mikäs parempi tapa kuin suklaakeksien tarjoaminen!

Loppu oli mielenkiintoinen ja mukavalla tavalla jätetty avoimeksi. Jäin pohtimaan päässäni, että millaisia myrkkypaloja se Maija oli edellisellä asuinpaikkakunnallaan oikein leiponut ja mitähän siellä tarkalleen ottaen oli käynyt - ja mitähän nyt vielä tulisi käymään, kun Maija päätti hairahtaa ilmeisemmin jälleen kerran kaidalta tieltä. Jollain jännällä tapaa mulle tuli mieleen You-nimisen Netflix-sarjan päähahmo Joe Goldberg, joka yritti joka hairahduksensa jälkeen parantaa tapansa, mutta jollain lailla sitten kuitenkin ne vanhat tavat tulivat esiin. En tiedä oletko tuota sarjaa katsonut, mutta en viitsi tarkemmin kertoa tähän, etten vahingossakaan spoilaile ketään, joka sarjan haluaisi katsoa mutta ei ole vielä ennättänyt. Mutta joo, halusin vain mainita, että jotenkin hauskasti kyseinen hahmo tuli mieleen.

P.S. Ihanaa, että olet Spurttiraapale-haasteen vauhdittamana ottanut aikaa omalle hyvinvoinnille ja luovalle kirjoitukselle! Lyhyempien yksittäisten tekstien kirjoittaminen toimii ainakin itsellä myös eräänlaisena kirjoitusblokin poistometodina, ja niistä on jotenkin itselle ainakin mukavampi/hellävaraisempi lähteä liikkeelle pidemmän kirjoitustauon jälkeen.

P.P.S. Pakko vielä sanoa näin avojasi ja bannereitasi ihailleena, että myös tuo  alkutiedoissa oleva otsikko ja banneri on aivan ihania ja sopii niin hyvin ficin tunnelmaan!

Kiitos paljon ihanasta iltapalasta, tykkäsin kovasti! <3

[ruttotohtori]

Voi että tää oli söpö! Maagisrealistinen leipomo kiinnitti mun huomion koska maaginen realismi on hyvää ja rakastan leivoksia leipomo miljöönä on symppis, ja jostain syystä trope noidasta joka yrittää parhaansa sopeutua normaalien ihmisten joukkoon vaan iskee kovaa. Tän fiiliksestä tuli vähän mieleen Ghiblin Kikin lähettipalvelu, en tiiä ootko katsonut, mutta siinä on vähän samanlainen premissi noidasta joka alkaa tehdä normaaleja töitä ja haluaa ilahduttaa ihmisiä - joskin tässä on viimeisten virkkeiden ansiosta vähän mystisempi ja ehkä synkempikin viba, alkoi kyllä kiinnostaa mitä kamaluuksia Maija on tehnyt entisessä asuinpaikassaan! Ehkä se olikin jotain suht harmitonta, mutta silti tykkään ihan erityisesti kun tämmöseen lämpöisen oloiseen slice of lifeen yhdistetään ei-niin-lämpöisiä teemoja.

Kiitos että kirjoitit ja julkaisit, vaikka tästä lukisin hirveen mielelläni enemmänkin, on tosi hyvä et pystyt kirjottaan oman jaksamisen mukaan, ja toimi tämä yksiosaisenakin oivasti! <3

[Angelina]

Mä luin tän eilen illalla, samoin kuin tuon Kilpaa auringon kanssa ja tää jäi sen verran pyöriin mieleen, että oli pakko tulla lukeen uudestaan.

Tää oli mulle henkilökohtasesti kauhee tunteiden vuoristorata Ensin huomasin ajattelevani (tavoilleni hyvin poikkeuksellisesti) että ai vitsi, pääsispä itekin Maijan maagisiin makupaloihin syömään keksejä ja muita herkkuja, jotka tekis tälläsestä pessimististäkin onnellisen.

Jo avajaisviikon jälkeen Maija kuitenkin muisti, että myrkkypalat olivat paljon maagisempia kuin makupalat.

Ja sitten lopussa huomasinkin nauravani ja miettiväni että go Maija, nyt kuulostaa itseasiassa jo paljon paremmalta - ja jälleen olin oma itseni :'D

Tää oli aivan mahtava ja edelleen (ja aina) ihailen sun tapaa kertoa tosi moniulotteisia tarinoita näin pienellä sanamäärällä ♥

[Larjus]

Tykkään alkusoinnuista, ja niitä täynnä oleva otsikko vetikin minua mukavasti puoleensa. Sisällöltään se kuulosti myös kivalta, maagisia makupaloja, ja maagisrealistinen leipomokin kiehtoi. Kyllä houkuttelisi itsekin päästä sellaisessa asioimaan, suklaakeksit ja muut herkut, jotka tekevät syöjänsä onnelliseksi ja saavat huolet hälvenemään, maittaisi minullekin! Myrkkypaloihin en sen sijaan (tietenkään) edes koskisi (jos siis tietäisin, mitä ne oikeasti ovat).

Lopussa mainitut myrkkypalat olivatkin kiva koukku tämän raapaleen loppuun. Maijalla on selvästi erilainen historia kuin ihan ensimmäisenä ajattelisi. Mukavaa, että hän on päättänyt käyttää voimiaan mukaviin asioihin ja toisten ilahduttamiseen, parantanut tapansa, jos niin voi sanoa. Vaikka ajatuksissa vanhat tavat ja mielipiteet yhä elävät. Tykkään siitä, miten ihan lopussa saadaan sellainen paljastus, mutta sitten koko raapale jo loppuukin, niin että lukija jää vähän niin kuin tyhjän päälle, ei mitään selityksiä tai lisäinfoa. Alun niin mukavan huoleton, hyväntuulinen tunnelma saa uuden lisäsäväyksen lopun paljastuksista. Ei voi kuin toivoa, että Maija pysyy päätöksessään leipoa makupaloja myrkkypalojen sijasta, vaikka jälkimmäiset hänen mielestään maagisempia ovatkin.

Kiitoksia tästä varsin makoisasta lukupalasta! Nyt sitten mieleni tekeekin tosi paljon suklaakeksejä

[Sokerisiipi]

Hoo, olipa tämä hyvä!

Tykkäsin päähenkilön ristiriitaisuudesta ja ilmeisen kiinnostavasta menneisyydestä. Houkutus pahantekoon oli ilmaistu ihanan mutkattomasti. Maija ei vaikuta juuri katuvan menneitä, koska koko kylän myrkyttäminen oli hänestä vain vaarallista, mutta ei väärin. Ja hän tuntee yhä vastustamatonta vetoa kaaokseen, kun makupalojen ja hyvän levittäminen ei hänelle näemmä riitä. Tykkäsin kielen lempeästä ja leikittelevästä kontrastista Maijan moraalisesti harmaata hahmoa vasten. Juurikin tämä kombo teki tekstistä freesin ja yllättävän!

Kiitos, tykkäsin!