Yksi kaikkien, kaikki yhden (Sirius/Harry, S)

[Beelsebutt]

Jotain hän sentään tietää elämästä ja sen menettämisestä eikä halua itse imeä sielua.


Nimi: Yksi kaikkien, kaikki yhden
Esilukijat: Karvalakkirakastaja & Nappeli
Päähenkilöt: Sirius/Harry
Lajityyppi: synkistelyangstiahan tämä
Sanamäärä: < 500
Haasteet: FF100 (91. Syntymäpäivä) & Fifin Neliapila
Ikärajasuositus: S (sallittu kaikille)
Varoitus: AU (Harry täytti juuri 18 ja Sirius on edelleen hengissä)! Lisäksi hahmojen välinen ikäero varsinkin, kun on vihjailuja menneisiin tapahtumiin. Varoitus alaikäiseen sekaantumisesta? Ei kuitenkaan mitään tarkkaa.


Luin monta Sirius/Harrya putkeen, liian monta, ja sitten siitä syntyi tämmöinen. Ehkä muustakin, mutta kuitenkin. Taitaa olla ensimmäinen oikea Sirius/Harryni koskaan, se edellinen oli kuitenkin vain Harryn päässä kokonaan. Ehkä tämäkin on, mene ja tiedä Kiitokset Karvikselle ja Nappelille esiluvusta ja rohkaisusta. Ja ei, tämä ei sitten jatku.

Hox! En omista Pottereita, J.K. Rowling omistaa, joten kaikki kunnia The Ladylle. En saa tästä rahaa, elekää haastako oikeuteen!




Yksi kaikkien, kaikki yhden

"Mutta miksi?"

Sirius kävelee edestakaisin kuin häkkiin suljettu villieläin. Kieltäytyy näkemästä Harryn kosteita silmäkulmia, juonteille vääristyneitä suupieliä. Sylissä väänteleviä käsiä. Haluaa eikä osaa olla vastuullinen ja aikuinen, kun menetti oppimisvuotensa. On epävarma, huopaasoutaa, kunnes pää räjähtää ja kutistuu ja valkenee, koska Siriuksen on pakko! Jotain hän sentään tietää elämästä ja sen menettämisestä eikä halua itse imeä sielua, ottaa sitä vastuulleen ja henkensä päälle. Ei Harrya.

"Siksi koska sinä olet lapsi ja minä aikuinen", Sirius lopulta viskaa viimeisen vahvimman totuuden Harryn silmille, ja tämä heilahtaa kuin lyötynä. "Eikä sitä muuta aika eikä sota eikä minkäänlainen läjä hyvääsyntymäpäivääkortteja", Sirius vielä murahtaa ja valuu vasten nurkkaa, kädet silmillään. "Olen pahoillani, Harry, kaikesta. Olin liian heikko."

Tuolinjalat riipivät lattiaa ja Sirius tietää, että hänen pitäisi nousta, pahoitella jälleen ja lähteä, ennen kuin... Harry polvistuu Siriuksen jalkojen väliin ja pyyhkii suortuvat hänen silmiltään. Painaa arpisen kätensä Siriuksen elämännähneelle poskelle. Pyyhkäisee kuolemaa maistaneilla huulillaan Siriusta otsalta, nenänvarresta. Painaa nuoren, vuosikausia taistelleen vartensa Siriukseen kiinni ja kietoo jalkansa tämän ympärille. Ne joilla polki Voldemortin kumoon.

"Olen voimakas meidän kahden edestä", Harry kuiskuttaa Siriuksen korvaan ja täyttää sen toivolla, hurmiolla, nuoruudella, ennen kuin... Sirius työntää Harryn pois ja pakottaa silmänsä porautumaan, imee itseensä loukkaantunutta pelokasta uhmaa kuin kuiva taulusieni. Tallentaa muistoihinsa ilmeikkäät silmät, leuan itsepäisen kaaren, kalpeat huulet ja rakastaarakastaarakastaa väärin ja kierosti ja syntiä tihkuen viimeistä kertaa ennen kuin... Harry hypähtää jaloilleen ja kääntää selkänsä.

"Eikö minulle jää sananvaltaa tässä? Kuitenkin olen maailman silmissä aikuinen, sanot sinä mitä hyvänsä." Harryn jännittyneet hartiat puhuvat tärinällään, pidättelevät, toivovat ja uskovat vielä viimeiseen asti, ennen kuin...

"Ei sinulle jää", Sirius valehtelee ja punnertaa ylös, vaivalloisesti, vastoin tahtoaan haluaan järkeään, mitä mielettömyyttä! Mutta kuitenkin, milloinkaan ei ole liian myöhäistä korjata virhettään. Harry on nuori, hän unohtaa kyllä. Sirius ei koskaan unohda, mutta painolastia on jo tarpeeksi, ei siinä pieni lisä enää tunnu. Vuorenkorkuinenkaan.

Sirius laskee kätensä Harryn olalle, viimeistä kertaa, vihoviimeistä! ja valuttaa rakkautensa takaisin sinne, mistä sen varasti. Ei yritäkään saada Harrya ymmärtämään, koska ei ole mitä ymmärtää. On vain vanha mies ja hänen virheensä.

Ei ole olemassa onnellisia loppuja, ja Siriuksen on nyt oltava vahva.

Heidän molempien puolesta.

[Funtion]

Jeih, ilahduin kun näin tän Kommenttikampanjassa sillä tää ficci on ollut mun kirjanmerkeissä ties kuinka pitkään odottamassa sitä, että jaksan ottaa itteeni niskasta kiinni ja lukea ja kommentoida. No, Kommenttikampanja oli hyvä niskastaottaja. Harry/Sirius on tosi omituinen paritus musta, mut oon mä sitä ennenkin lukenut ja tykännyt ja sun kirjoitukset on kans tosi kivoja joten!

Sirius kävelee edes takaisin kuin häkkiin suljettu villieläin.
Jos nyt tarkkoja ollaan (no mähän olen) niin se on edestakaisin, ei edes takaisin.

Painaa arpisen kätensä Siriuksen elämännähneelle poskelle.
Mä varmaan kirjottasin tuon erikseen elämän nähneelle, mutta en mee vannomaan ja tiettyjä taiteellisia vapauksia saa ottaa eikä tuo kauheasti tuossa edes häiritse, joten —

Tallentaa muistoihinsa ilmeikkäät silmät, leuan itsepäisen kaaren, kalpeat huulet ja rakastaarakastaarakastaa väärin ja kierosti ja syntiä tihkuen viimeistä kertaa ennen kuin... Harry hypähtää jaloilleen ja kääntää selkänsä.
Toi alleviivattu kohta tässä oli jotain ihan mieletöntä… <3

*

Tuolla oli kolme kertaa (siis jos osaan laskea, luin lyhyttä matikkaa lukios) kohta ennen kuin, joka on varmaankin tahallista toistoa, tyyliseikkana. Mut mä en oikein tiiä pidinkö siitä vai en. Ehkä ne kolmoispisteet sen lopussa jotenkin hämäs mua, mä oisin ite varmaan käyttänyt ajatusviivaa tai ihan vaan yhtä pistettä (mut tääkin tyyliseikka ja makuasia jne.)

Siellä oli paljon hienoja kohtia, mut sit taas oli niitä vähemmän hienoja (edelleenkin tää on vaan mun mielipide). Mä uskon että sä tahdot rehellistä palautetta enkä mä muuhun kyllä pystykään (sillä se ois toisten huijaamista) joten alotetaan vaikka niillä kohdilla, mistä en erityisemmin pitänyt;

"Olen voimakas meidän kahden edestä", Harry kuiskuttaa Siriuksen korvaan ja täyttää sen toivolla, hurmiolla, nuoruudella, ennen kuin... Sirius työntää Harryn pois ja pakottaa silmänsä porautumaan, imee itseensä loukkaantunutta pelokasta uhmaa kuin kuiva taulusieni.
Tässä oli hieno repliikki ja hieno vertauskuva "kuin taulusieni" mutta muuten… muuten ei niin vahvaa tekstiä. Tai siis silmät jotka poraa, se porautuva katse on jotenkin niin kulutettu ilmaus, olisin kaivannut jotain omaperäisempää. Sit taas toi "täyttää sen toivolla, hurmiolla, nuoruudella"… no, se nyt vain oli. Se kuulosti hassulta jotenkin, kun siinä oli perässä tuo ennen kuin kolmoispisteineen, josta en tiedä tykkäänkö vai enkö tykkää.

Painaa arpisen kätensä Siriuksen elämännähneelle poskelle. Pyyhkäisee kuolemaa maistaneilla huulillaan Siriusta otsalta, nenänvarresta.
Tääkin oli vähän kyseenalainen kohta… kuolemaa maistaneet huulet, elämän nähnyt poski… hienoa vastakohta-asettelua, mutta se ei ihan uponnut muhun, sillä se tuntu jotenkin kliseeltä. Tai no ei ehkä kliseeltä, mut jotenkin kuluneelta tääkin, tuli sellainen fiilis "joo joo tiiän oon lukenut tän jo palaa takas asiaan".

"Ei sinulle jää", Sirius valehtelee ja punnertaa ylös, vaivalloisesti, vastoin tahtoaan haluaan järkeään, mitä mielettömyyttä!
Tässä taas toi alku oli vähän sellainen ää-ä. Punnertaa ylös vaivalloisesti vastoin tahtoaan… jotenkin noi pilkut hämäs ja noi sanavalinnat oli taas sellaisia liian arkisia mun makuun. Mutta toi loppu, mitä mielettömyyttä!, se eli musta tosi hyvin tässä. Tykkään elävästä tekstistä. Niin ja sun dialogi on koko tekstin ajan erittäin hurmaavaa! Se on iskevää ja voimakasta ja sen kaa ei tuu sellaista fiilistä, että se ois keksimällä keksitty, vaan se oikeesti tuntui aidolta.

Sirius laskee kätensä Harryn olalle, viimeistä kertaa, vihoviimeistä! ja valuttaa rakkautensa takaisin sinne, mistä sen varasti. Ei yritäkään saada Harrya ymmärtämään, koska ei ole mitä ymmärtää. On vain vanha mies ja hänen virheensä.
Noi pari viimeistä kappaletta oli kokonaisuudessa hienoja, mutta erityisesti tää kohta! Viimeistä kertaa, vihoviimeistä! Tykkään huutomerkeistä keskellä lausetta ja tykkään toistosta ja tää kaikki on sitä elävää tekstiä jota rakastan! Ja toi oli kans hienosti keksitty toi "valuttaa rakkautensa takaisin sinne, mistä sen varasti". Myöskin tuo viimeinen lause iski ja kovaa, ah, niin kovin siriusmaista!

Sirius kävelee edes takaisin kuin häkkiin suljettu villieläin. Kieltäytyy näkemästä Harryn kosteita silmäkulmia, juonteille vääristyneitä suupieliä. Sylissä väänteleviä käsiä. Haluaa eikä osaa olla vastuullinen ja aikuinen, kun menetti oppimisvuotensa. On epävarma, huopaasoutaa, kunnes pää räjähtää ja kutistuu ja valkenee, koska Siriuksen on pakko!
Tää mun kommentti on kohta täynnä lainauksia mut voi voi. Tässä oli taas sitä sun hyvää tekstiä ja ns. huonoa tekstiä sekotettuna. Häkkiin suljettu villieläin, pidin kovasti, sillä Siriuksessa on kauheesti levottomuutta ja sellasta sekavuutta ja toi häkkiin suljettu villieläin kuvaa sitä aika loistavasti tuossa tilanteessa. Sit taas, Harryn kosteet silmäkulmat ja juonteille vääristyneet suupielet… en pitänyt niin paljon. Enkä siitä, miten olit tehnyt tuosta "sylissä väänteleviä käsiä" kohdasta ihan oman lauseensa ison alkukirjaimen kera. Mut se on sun tyyliä ja tää on vaan mun mielipide. Sit taas toi on epävarma, huopaasoutaa kunnes pää räjähtää ja koska Siriuksen on pakko, aa tää oli taas tätä elävää tekstiä! On hassua, miten yhessä kohdassa voi olla ilmauksia joista pidän ja ilmauksia joista en niin paljoa pidä. Menee pää sekaisin.

Yhteenvetona voisin todeta, että tän tekstin tunnelma oli hyvin vahva ja käsinkosketeltava ja tää teksti oli muutenkin vahva. Oikein sydäntä riipi lukea Siriuksesta, jonka oli vain pakko koska. Tuli sellainen fiilis et ei tää saa näin mennä, Sirius ja Harry kuuluu yhteen, mikä on kyllä aika järkyttävä ajatus sillä Sirius on kuitenkin Harryn kummisetä… toisaalta, sait mut innostumaan tästä parituksesta aika paljon. Tää teksti todella imi sisäänsä ja mä pidin tästä kovasti, vaikka siellä olikin niitä ns. heikompia kohtia. Mut mikään teksti ei oo täydellinen. Joka tapauksessa oot saanut hyvin näin lyhyeeseen ficciin tiivistettyjä kamalan kasan tunteita ja vaatimuksia ja tuskaa. Tää pisti mut todella miettimään ja mä jouduin hetkeks pysähtymään, ennen kuin osasin kommentoida tätä.

Eli huh vau, pidin kovasti! Sun kirjoituksia aion vastasuudessakin tsekata, sillä sun kirjoitustyylis on kovin elävää, ainakin lähes koko ajan, jos ei nyt ihan koko ajan. Kiitos kiitos kiitos! <3
Ps. Sry kirjoitusvirheet, oon laiska enkä jaksa lukea kommenttiani enää uudestaan. :---D

[Beelsebutt]

Huh, mun piti hetki hengittää ennen kuin kykenin vastaamaan tähän kommenttiin. Ihan ekana täytyy kiittää tuosta edestakaisesta, mä en rehellisesti sanoen ole tiennyt, että se on yhdyssana! Katsos, kun Word ei korjaa sitä tai nillitä siitä ja näköjään on pitkälti mennyt betoiltakin huomaamatta. Mutta mä muistan sen tästä lähtien ja lupaan käyttää sitä oikein Kiitos <3

Nillitän tuota sun "tiettyjä taiteellisia vapauksia saa ottaa" kohtaan, koska KAIKKIA taiteellisia vapauksia saa AINA käyttää! \o/ Mä oon vapaan kielenkäytön puolestapuhuja ja oon sitä mieltä, että kun tietää mitä rikkoo, niin saa kyllä mennä kielioppisääntöjen ohitse pitkällekin Toki perustellusti, mutta mulle riittää aina myös "koska mä haluan niin" Mutta joo, kyllä mä tavallaan  ymmärrän mitä haet tuolla, mutta makuasia, sanoi Musti kun...

Ennen kuin... oli harkittu rakenne ficille, siitä meinasi jopa tulla ficin nimi. Sen on tarkoitus kuvastaa näkökulman vaihtumista, mutta jos sun kerta piti sitä kysyä, niin ilmeisesti se ei kauheen onnistuneesti tullut ilmi x) Siksi siellä on kolme pistettä, koska kyse on siirtymästä, sellaisesta venymisestä näkökulmien välillä. Kind of.

Noihin muihin en puutu (koska makuasiat <3) mutta kuolemaa maistaneita huulia haluaisin sen verran selittää, että sitä kirjoittaessa ajattelin Harrya, joka suutelee sieppiä matkalla Kiellettyyn metsään ja sanoo: "I am about to die." Ja tietysti se koko King's Cross -juttu ja Master of Death ja sellaista :p

Olen ylpeä siitä, että sain sut imastua Harry/Sirius-maailmaan. Mulle sen teki taas Susimus, mutta sitä ennen Carolynne ja Nappeli ovat viitoittaneet sitä tietä. Mä aina välistä unohdun miettimään, miten paljon nää kaksi voivat toisiltaan saada ja unohdan samalla miettiä, miten väärin niiden suhde (muiden mielestä?) onkaan.

Valtava supersuuri kiitos sulle, kun jaksoit käyttää aikaa tän lukemiseen ja kommentoimiseen <3

[Funtion]

Nyt on vielä pakko vastata tuohon sun kommentin vastaamiseen... niin no joo, kyllä munkin mielestä noin periaatteessa saa ottaa kaikkia taiteellisia vapauksia, mutta se on sitten eri asia onko se hyvää makua vai ei. Ja ehkä enemmän mun mielestä taiteellisia vapauksia voi ottaa ne, jotka hallitsee nää suomen kielen säännöt sun muut jo entuudestaan eikä siis rupea kirjoittamaan huonoa virheellistä tekstiä ja väitä et "no mut tää on mun taiteellinen vapaus!!" kun oikeesti ei vaan osaa niitä sääntöi. Mut siis niin, oon täsmälleen samaa mieltä sun kaa noista taiteellisista vapauksista, ainakin näin periaatteessa. Eihän taiteessa oo mitään sääntöjä, vaan se on ihan vapaata touhuu.

Niin ja cool, nyt tajusin tuon "ennen kuin" -jutun ja kuolemaa maistaneet huulet ja ja ...aina lukija ei tuu ajatelleeks samoja juttuja kuin kirjoittaja. : ) Mä taas tänään lukasin tän sun tekstis ja oon vieläkin ihan ton sun Sirius/Harryn pauloissa niin että tekis kohta mieli iteki kirjottaa sitä, haha. Mut joo, ettei menis enempää ohi aiheen, niin kiitos tuosta vastauksesta, se selvensi pariakin juttua kovasti! : D

[RoastedGarlic]

Tää oli jotenkin vaikea. Tai siis niin kuin syvällinen teksti jossa on juttuja vaikka millä mitalla rivien välissä. En ehkä ole vain tottunut tällaiseen, kun olen sulta lukenut lähinnä suht suoraviivaista draamaa ja pornoa. Mutta hyvähän tämä oli, ei siinä mitään.

Tuo 'Ennen kuin' olisi ollut ehkä parempi otsikko kuin tämänhetkinen. Mielestäni.

fierté on kirjoittanu sulle ihan sikapitkän kommentin ja mulle tulee alemmuuskompleksi Musta tuntuu että olen jotenkin tyhmä kun mulla ei ole paljoa sanottavaa.

No joka tapauksessa. Rakenne on hyvä, pituus on sopiva, kieli on nättiä - paikoin sujuvaa tavallista, paikoin oikein oivaltavaa - ja hahmot toimivia. Näkökulma paritukseen on realistinen ja hyvä. Tykkään siitä, ettei tämä ole missään nimessä yksinkertainen, ei hahmoiltaan eikä juoneltaan eikä muiltakaan osin. Tai eihän tässä paljoa tietenkään tapahdu, mutta taustalla oleva tilanne on monisyinen. Lukemista riittää useammaksikin kerraksi.

Genressään oikein onnistunut ficci. Kommenttini sen sijaan on todella asiaköyhä, mutta joudut sietämään sen, hähäh.

[Beelsebutt]

fierté, oliskohan se edes takaisin osoitus siitä, että osaan suomen kielen x) Oon ylpee siitä että kirjoitit oman SiriusHarrysi, koska se on aivan mykistävän ihana <3

RG, älä viitsi tuntea alemmuuskompleksia Toiset sanoo pitemmin, toiset sanoo lyhyemmin, mutta asiaa saa kyllä pienempäänkin tekstiin ujutettua, kuten sun kommentti todistaa vallan mainiosti! Mä aikanaan angstasin kommenttihaasteita, kun niissä yleisesti käytettiin minimisanamääriä, koska mä oon aina ollut sitä mieltä, että se sisältö eikä suoranaisesti se pituus. Ei sillä ettenkö mä nauttisi siitä, että joku saa revittyä satoja sanoja mun ficin kommentoimisesta, koska kyllä siellä on sisältöä! mutta toiset kirjoittaa tiivistetympää ja toiset lavertelevampaa tekstiä. Mä oon kirjoittaessani lavertelija, muta kommentoidessani yleensä tiivistäjä. Ainakin tuntuu siltä nykyään, että kommentteihin ei tahdo löytyä mittaa, mutta näköjään sentään kommenttien vastaamiseen nakuttelen senkin edestä x)

Kyllä, tää on poikkeuksellinen mun tekstiksi, tosin haha, sun pitäis käydä kattoon se mun Harry/Bill, se se vasta outo onkin! Mutta multa tulee näitä monipolvisempia ficcejä tietyssä flow'ssa ja tää oli oikea mother of flow's, jossa tän kirjoitin. Värjöttelen vieläkin sen häntäkarvoissa, mutta eiköhän tää tästä ennen pitkää.

Tuo 'Ennen kuin' olisi ollut ehkä parempi otsikko kuin tämänhetkinen. Mielestäni.

Duly noted. Arvoin sitä, kuten mainitsinkin ylempänä, mutta sitten en kuitenkaan Ehkä tää on enemmän mua.

No joka tapauksessa. Rakenne on hyvä, pituus on sopiva, kieli on nättiä - paikoin sujuvaa tavallista, paikoin oikein oivaltavaa - ja hahmot toimivia. Näkökulma paritukseen on realistinen ja hyvä. Tykkään siitä, ettei tämä ole missään nimessä yksinkertainen, ei hahmoiltaan eikä juoneltaan eikä muiltakaan osin. Tai eihän tässä paljoa tietenkään tapahdu, mutta taustalla oleva tilanne on monisyinen. Lukemista riittää useammaksikin kerraksi.

Siinähän sitä tulikin. Ootpas hassu kun itseäsi tyhmäksi sanot Siedän kyllä tämmöisiä kommentteja erittäin hyvin!

Kiitos molemmille <3

[RoastedGarlic]

No ku mua vaan naurattaa ku nykyään aina puoli kommenttia selitän kuinka mun kommentissa ei oo sisältöä, ja sit se toinen puoli on täysin perustelematonta tykitystä tyyliin tämä toimii ja tämä ja tämä ja tämä. Haha Eihän siitä saa mitään irti.

Luin jo aiemmin sen Harry/Billin, se oli kyllä epäsinua, sinänsä oikein hyvä ja nätti ja tykkäsin siitä, mutta ei mulla siihen ollut mitään niin järjellistä sanottavaa että olisin lähtenyt sitä kommentoimaan. Mutta siis tosi hyvä. Nyt sit kommentoin sitäkin haha.

[Beelsebutt]

Saa siitä

Nyt sit kommentoin sitäkin haha.

Kauhia huijari! No joo, lasketaan tää. Kiitos kommentista <3

[Vendela]

Tulin tänne, kun linkkailit tämän tuolla toisaalla kommenttivastauksessasi. Joten tietenkin utelias minä halusi tulla katsomaan mitä täällä on ja nyt perkele sattuu

En lukenut muita kommentteja tai vastauksia niihin.

Minun sydämessäni näyttää riittävän koloja kaikille mahdollisille parituksille, tällekin! Tosin tämä on minusta "helppo" perustella tuolla kummi-suhteella ja Harryn orpoudella. Toisaalta taas silloinhan Harry/Teddy olisi samassa sarjassa, hmm. Row on tainnut olla aika kiero toistaessaan tämän kaavan, etenkin jos miettii ficcareita joille tämä paritus on OTP. En muista, että olisin itse kirjoittanut Sirius/Harrya, mutta olen kyllä lukenut sitä jonkun verran. Tosin tällaista en ole lukenut, ja ihan oikeasti tämä sattuu. Mutta silleen hyvällä tavalla, kun teksti on oikein riipaisevaa ja menee syvälle! Joten olet kyllä aika velho tämän kanssa

Tässä oli paljon sellaista mitä ei sanottu ääneen tai suoraan. Pidän siitä! On mukavaa, kun saa itse tulkita että mitähän näiden välillä on tapahtunut, milloin ja miksi. Lisäksi Siriuksen päätökselle ei anneta mitään perustelua, ja se on myös kiehtovaa. Toki tuolta voi lukea paljonkin Siriuksen päätökseen vaikuttavia seikkoja, mutta Harryn reaktiosta päätellen ne olisi kaikki sivuutettavissa. Miksi sitten Sirius päättää näin? Tätä on hyvä jäädä pohtimaan.

Tämä poikkesi myös tyylillisesti sun muista teksteistä, tai ainakin niistä mitä nyt muistan lukeneeni, vaikka kyllä tuolla oli myös tiettyjä tuttuja elementtjäkin Mutta tämä tyyli sopi tähän loistavasti! Angsti ei ole minun lemppareitani (yllättävää ) mutta tämmöisinä pieninä annoksina sitäkin pystyy lukemaan, etenkin kun se menee näin ihon alle.

Kiitos siis tästä!

Vendela

[Beelsebutt]

Kaikki paritukset voi olla ihaneja <3 ja joo, en oo Harry/Siriusta ihan hirveesti kirjoittanut, mutta aina vitosleffan katsottuani tekee mieli, koska silmää iskevä Sirius on vain niin rietas että voi elämä, pitää aina ihan muistuttaa, että Harry on siinä vasta 15 ja että hyihyi eipäs alaikäisiin kajota Ooh, tulipa mieleen yks Harry/Sirius, joka on MAHTAVIN kaikista, voisinpa koittaa etsiä linkin! VOI EI SE ON POISTETTU! Eli kyseessä on wannabenerdin ficci "Masturboinnin salat Sirius Mustan tavoin" semmonen K-15 rajoitteinen hassu Harry/Sirius jossa ikäeroa ei taida olla ollenkaan koska aikasiirtymät aivan loistava! Mulla on se koneella, pistä viestiä jos haluat lukea!

Mutta niin joo. Tää on hyvin hämäräksi jäävä, tajuan sen jopa vaikka itse oon kirjoittanut ja tietysti tiedän kaiken mutta joo, ikäerostahan se Sirius jahkaa pääsääntöisesti. Tyylillisesti tää on tosiaan mun angstikaudella kirjoitettua, joka vaikuttaa omasta mielestäni tavattoman paljon tekstin laatuun ja varsinkin sisältöön, en kovin usein angstia kirjoittele, ellen ole itse angstinen mutta joskus tulee sellaisiakin hetkiä, että on pakko saada tarina kirjoitettua, vaikka siinä olisikin angstia. Yleensä niissä toki on onnellinen loppu, tässä ficissä ei ole sellaista.

Kiitos itsellesi kommentista ja siitä kun jaksoit kaivaa tän vanha ficin esille <3