Hupsis, on taas vissiinkin vierähtänyt jokunen tovi siitä, kun viimeksi kävin kommentoimassa näitä. :'D
Jotenkin kummasti myös Frodon näkökulmasta kirjoitettuja ficcejä ei turhan usein tule vastaan. Jostain syystä ihmiset tuntuvat aina välttävän sitä kaikin mahdollisin keinoin (tiedä sitten miksi), mutta tämä oli kyllä suorastaan hengästyttävän onnistunut kuvaus hänestä! Kirjassahan siitä ei taidettu puhua mitään, että Sormuksen ketju olisi jättänyt jälkiään Frodon iholle, vaikka Sormus painoikin häntä kumaraan, mutta elokuvassa jäljet olivat sitä selkeämmät, mitä pidemmälle tarina eteni. Jälleen kerran mä muuten tuijotan täällä silmät lautasen kokoisina näitä sun upeita sanavalintoja, koska "Puhdas kauhu oli ensi kerran läikähtänyt kylkiluiden välissä"! <3 Saanko mä lainata sun aivoja hetkeksi? xD
Siis mä en oikeasti ymmärrä, miten sä onnistut näin lyhyellä tekstinpätkällä pelkällä sanataituruudella kylmät väreet kulkemaan mun selkää pitkin.
"Éomer näki mustan ja valkoisen sekoittuvan luomatta väliinsä harmautta." tästä tulee jotenkin jännästi
tämä mieleen. xD Älä vaan kysy miksi, koska en tiedä. Hihitin vain itsekseni tuota. Mutta siis, älyttömän hienosti kirjoitettu!
Voi Faramir, miksi olet niin ihana! <3 (Vaikka hänet sössittiinkin elokuvassa mun mielestä ihan täysin, koska "I would not take this thing, if it lay by the highway"! <3 Mutta siis, jos nyt ymmärrän oikein, mihin kohtaan tämä viittaa, niin aivan älyttömän awww lopetus! Menee jo itsekin ihan sekaisin tarinan kronologiasta, kun elokuvissa ja kirjassa tarinaa kerrotaan limittäin ja lomittain.
Se on oikeasti jotenkin vaan niin pirun siisti kohtaus, kun Théoden toteaa "so it begins" sateen ropistessa sen haarniskaan, vaikkei siinä oikeastaan tapahdukaan mitään.
Joten on erittäin upeaa, että aloitat tämän viittauksella tuohon kohtaan! (Miksi musta alkaa tuntua, että mä vaan ylistän tätä joulukalenteria joka kerta maasta taivaisiin?
No, mutta, tämä ON oikeasti tosi hyvä!)
Siis, oikeasti, miten sä nämä hahmosi valitset, kun juuri kenestäkään ei ole tainnut olla kovinkaan montaa ficciä missään esillä?
Onko sun ollut tarkoituskin valita mahdollisimman vähälle huomiolle jääneet hahmot, vai oliko tämä puhdasta sattumaa, kun loppuu suositut kesken?
Ei sillä, että se olisi huono juttu missään mielessä, tulipahan vaan yhtäkkiä mieleen. Tämä on jotenkin jännä pätkä, kun ensi alkuun ajattelin tämän kuuluvan siihen kohtaan, kun Gandalf ja kumppanit tulevat juttelemaan Sarumanin kanssa RotK:in alussa, kunnes sitten älysin, ettei se voi vielä tapahtua.
Tällaista kohtaa ei kuitenkaan ole kuvattuna elokuvissa, koska örkit lähtivät jo Helmin syvänteelle ja seuraava kerta Rautapihassa on se, kun entit hyökkäävät sinne, eikä tämä oikein sitäkään ole.
Joten tätä oli jännittävää lukea, kun koko aika oli ihan, että "onko tämä siitä? ai ei ole, no onko tämä sitten siitä?" jne.
Se on oikeasti ihan karmea kohtaus, kun Puuparta kävelee vitsaillen sinne aukealle, mistä ne puut on hakattu ja sitten se tajuaa Sarumanin olleen kaiken takana. >: Satuttaa aina joka kerta katsoa sitä, kun siitä huomaa, että nyt riipaisee ja syvältä. >: Mutta sitten se kuitenkin on niin tarpeellinen kohtaus, kun elokuvassa entit päättivätkin olla liittymättä sotaan ja niitä kuitenkin tarvittiin siellä! Kommentoin nyt tuon viimeisenkin luukun tässä samassa yhteydessä, kun ne liippaavat niin läheltä toisiaan. Mun mielestä sä olet tuonut näissä molemmissa tosi hyvin esille tuon puiden ja metallin kontrastin esille, koska tykkään siitä ihan älyttömästi, kun Puuparta kertoo, että joskus Saruman käveli Fangornissa ihan vain juttelemassa Puuparran kanssa, mutta "now he has a mind of metal and wheels" ja siis, ääwwww, upeaa, me likes! <3 Nämä molemmat siis toistivat tuota tematiikkaa tosi hyvin ja tykkäilen vähän liikaakin!
Yyyyy, enää kuusi jäljellä, entä jos ei halua tämän loppuvan vielä? :
Ensi jouluna sitten sama juttu Hobitin hahmoista? Tai Silmarillionin? <3_<3 Jookos kookos?