Title: Lämpöön turvautumista
Author: LillaMyy
Rating: S
Fandom: Narnian tarinat
Pairing: Susan/Peter
Beta: Neiti Syksy
Genre: hurt/comfort
Warnings: sisältää lievää insestiä
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Peter ja Susan kaipaavat Narniaan ja löytävät lohdun toisistaan.
Challenges: Immuniteettia etsimässä
(Waulishin haaste)A/N: Huijui, en muista Narnian tarinoista juuri mitään, joten tämä saattaa mennä ihan pöpelikköön. Tuo Waulishin haaste kuitenkin kolahti niin hyvin, että halusin kokeilla kirjoittaa siitä, ja sitten muistin erään höpön synttärilahjatoiveen ja ajattelin kokeilla yhdistää ne. Tämä taitaa nyt kyllä olla
erittäin lievä hurt/comfort, koska tästä tuli hötömpi kuin oli tarkoituskaan.
Haluaisin kuitenkin toivottaa tällä oikein hyvää syntymäpäivää, Nevillalle! <3
Lämpöön turvautumista
Villasukat nousevat mahonkiselle kirjoituspöydälle toisen kiusaksi. Susan tiputtaa veljensä jalat takaisin lattialle, mutta Peter nostaa ne taas pöydän kulmalle. Kirpeä pakkanen alkaa jälleen kiristyä yön laskeutuessa, joten Susan heittää lisää puita takkaan. Huurteiset ikkunat muistuttavat Cair Paravelin lasimaalauksia, ja Susanin tekee mieli rapsuttaa kuvat pois.
”Kuinka pitkään luulet hänen pitävän meitä odottamassa?” Peterin ääni on turhautunut.
”En usko hänen edes muistavan meitä enää.”
Kitkeryys on jo melkein katoamassa Susanin äänestä. Susan on Pevensien lapsista ainoa, joka on hyväksymässä sen, etteivät he tule palaamaan ikinä Narniaan. Aslanista ei ole kuulunut aikoihin mitään, eikä Susan odotakaan heidän kuulevan tästä. He ovat omillaan tylsän tavallisessa maailmassaan.
Joulua edeltävällä viikolla talossa tuoksuu inkivääriltä leivonnan keskellä. Susan yrittää hukuttaa itsensä tekemiseen, ettei hänen tarvitsella ajatella mitään. Etenkään Narniaa. Illuusio kuitenkin särkyy, kun Lucy alkaa muistella varsin erilaista joulua majavien pienen padon uumenissa. Edmund karahtaa punaiseksi ja tuijottaa lattiaa häpeissään.
”Lucy, lopeta”, Peter pyytää huomatessaan Susanin olkapäiden kireyden.
”Ettekö te muka haluaisi takaisin Narniaan?” Lucy kuitenkin kysyy. Susanilta tipahtaa lusikka lattialle, mutta kaikki ovat kuin eivät huomaisi mitään.
”Puhutaan tästä muualla”, Edmund kiskoo sisaruksista nuorimman pois keittiöstä. Peter katsoo hetken heidän peräänsä ja kävelee sitten Susanin luokse.
”Älä välitä heistä.” Peterin hengitys kutittaa Susanin niskaa ja nostaa kylmiä väreitä. Kun veljen kädet koskettavat hänen olkapäitään, Susanin täytyy muistuttaa itseään hengittämisestä.”Älä ajattele sitä.” Peterin ei tarvitse sanoa, mitä hän tarkoittaa, sillä Susan tietää sanomattakin. Hän tiputtaa veljensä jalat taas lattialle, pois häiritsemästä itseään, ja keskittyy lukemaan edessään pöydällä olevaa sanomalehteä. Nuorukainen ottaa sisarensa käden omaansa ja vetää tämän hitaasti syliinsä. Susan parantelee asentoaan jaksamatta enää vastustella ja nojaa lopulta veljensä rintakehään.
Peterin sormet juoksevat Susanin käsivartta pitkin ylös, alas ja ylös taas, ja lähettävät kylmiä väreitä paidan hihankin lävitse. Kun sormet pysähtyvät viimein naisenalun lantiolle, Susan kääntyy katsomaan veljeään. Katseet lukkiutuvat toisiinsa, kun jokin räsähtää. Nopeasti sisarukset havahtuvat huomaamaan Lucyn seisovan ovella rikkoutunut teekuppi jaloissaan.
”Tulin pyytämään anteeksi”, mutina hädin tuskin kuuluu Susanin vaatteiden kahistessa, kun hän nousee Peterin sylistä.
”Olin tuomassa teetäkin, mutta…”, Lucy jatkaa ja osoittaa jalkoihinsa, missä märkä läntti vain suurenee. Susan ottaa nenäliinansa ja rientää pyyhkimään teetahraa.
”Käyn hakemassa jotain, jolla pyyhkiä tuo”, Peter mumisee ja jättää sisarensa puhdistamaan lattiaa.
”Kuinka…?” Lucy ei saa kysymystään loppuun, mutta Susan arvaa, mitä hän tarkoittaa.
”Jonkin aikaa.”
Lucy ei kysy enempää, jatkaa vain teen pyyhkimistä lattialta.
Kun Peter palaa takaisin sienen kanssa, Lucy ja Susan istuvat jo takan edessä suunnittelemassa tulevan joulun viettoa. Kuinka pitää muistaa käydä haudoilla ja joulukirkossa. Laittaa jouluruoat ja varmistaa, että tänä vuonna hehkuviiniä on tarpeeksi. Poikien pitäisi myös muistaa käydä hakemassa joulukuusi ajoissa, että sitä pääsisi koristelemaankin.
Peter seisoo ovella sanomatta mitään, kunnes huomaa Edmundin koputtavan ikkunaan sen toiselta puolelta tumput lumen peitossa. Susan ja Lucykin vilkaisevat ikkunaa kohti, ja kohta kaikki neljä Pevensien sisarusta ovat ulkosalla leikkimässä lumisotaa pakkasyön kirpeydessä.
