Title : Pienikin asia voi tehdä aamustasi helvetin
Author : It's mii, Odoshi
Fandom : FMA
//Snoop. lisäsi fandomin myös alkutietoihin. Genre : draama, paritukseton, Roy PoV
Raiting : K-11 vain kielenkäytön takia, muuten K-7
Warning : kielenkäyttö, tupakointi (?)
A/N : Ajattelin sitten vartti heräämisen jälkeen ottaa itseäni niskassa kiinni ja kirjoittaa ficlet-haasteeseen "minä-muodossa" jotain ja samalla tuijottelin omaa kahvimukiani ja mietin päihdehaastetta, jossa olen kofeiinilla. Okei, tämmöinen sitten syntyi, enkä ole itse yhtään tyytyväinen, vaikka tässä selvästi tuleekin (kai) esille kahvin vieroitus oireet.Itsellänikin on addiktio kofeiiniin, joten olisin toivonut vähän useampi sävytteistä tekstiä, mutta hupsista aamulla ei voi onnistua. Ja nyt on aamu! Yrittää nauttia, kahvinkera.
Haasteet : Päihdehaaste: kofeiini, Genrehaastevol2 drama, ficlet-haaste "minä-kertoja", FF50 sanalla #50 oma valinta, kahviaddiktio koska en saanut tungettua tätä muihin sanoihin, enkä halunnut tuhlata "ystävät" sanaa näin turhanpäiväisesti. Eipä muuta.
Pienikin asia voi tehdä aamustasi helvetinRoy PoVYmmärrän pikkuhiljaa, miten suuri merkitys luutnantilla on elämän tilanteeseeni. En ymmärrä, miksi päästin hänet hyvin ansaitulle kolmen päivän lomalle. Aamuni alkoi samantien huonosti ja valehtelematta minua vituttaa aivan suunnattomasti. Avattuani silmäni raahauduin keittiöön ja avasin kaapin, jossa säilytän kahvipurkkia – samoin teetä. Tietysti kahvin purut olivat loppu… Samalla hetkellä kuulin puhelimeni soivan, Riza soitti. Vilkaisin kelloani ja huomasin, että todella olin jo 15 minuuttia myöhässä töista.
Ei helvetti.
Nyt sitten olen tässä - puoli tuntia myöhässä, työpöytäni ääressä murahdellen yksi toisensa jälkeen huoneeseen saapuneille alaisilleni vittuuntuneena siitä, ettei yksikään heistä ole vaivautunut tuomaan minulle sitä, mitä kaikkein eniten halajan. Päinvastoin. Vänrikin tullessa tupakan savu täytti huoneen ja hentoisesti kiertelevät savukiehkurat kiertelivät kehää. Miksi koskaan lopetin tupakan polton? Päänsärkyni senkun yltyi ja puristan puisen työpöytäni reunaa, jotta tärisevät käteni asettuisivat edes hieman.
Väsyttää, enkä olisi todellakaan halunnut kuulla, kuinka Breda oli saanut nukkua makoisasti ja ryysti parhaillaan suosikki teetään raukeana ja pirteä hymy kasvoillaan. Tämä on kidustusta! Huoneen tunkkainen ilma saa minut ärtymään entisestään, joten käsken Havocin aukaisemaan ikkunan saaden samalla ymmärtävän taputuksen olkapäälleni. Mitähän se nyt tarkoitti? En ymmärrä, eikä noista sinisistä silmistä saa luettua yhtään mitään. No, kaikkihan selvisi sillä samaisella sekunnilla.
Kuului uskomaton jysähdys huoneeni oven iskoutuessa vasten seinää. Olin varma, että metallikahva tippuisi paikoiltaan, mutta niin ei käynyt ja huoneeseen pamahti – kirjaimellisesti aamuni pahin kauhu. Se kakara, mitä helvettiä? Ainiin se raportti.
Poika mulkoili minua kulmiensa alta virnistäen voitonriemuisesti, naurun kaikuessa huoneessa rehvakkaalla asenteella höystettynä. Tottakai sillä pojalla piti olla kädessään kahvikuppi, täynnä kuumaa mustaa kahvia, jonka tuoksu täytti ympäristön. Olin jo valmis kuristamaan tuon kirotun pojan palmikkoonsa, kun ovesta astui sisään se, joka oli koko sotkun aiheuttanut. Luutnantti Hawkeye.
Kolahdus. Uskomattoman kaunis aromi, vilkaisen luutnanttia kysyvästi ja hän nyökkää ankara ilme kasvoillaan. Tartun hänen pöydälle laittamaansa mukiin ja nostan sen huulilleni, kahvia.
Miten pärjäisinkään ilman häntä?
A/N2 : joo jotain todella tylsää tekstiä, mutta kommentit ois silti jees