Nimi: Lesbo ja vastenmieliset siat
Kirjoittaja: Arte
Ikäraja: K-11
Tyyli: draama
Yhteenveto: Draamaa; käsittelyssä lesbonaisen suhtautuminen heteromiehiin.
Osallistuu: Oneshot10
A/N Yritin kirjoittaa tätä ensin Hatusta nostettua -haasteeseen, mutta mystiikkaosio jäi sen verran hataraksi, että totesin tekstin haasteeseen kelpaamattomaksi. Idea oli kuitenkin hauska, joten naputtelin tämän valmiiksi.
Melodielle kiitos ideantyngästä, jota oli tosi kiva toteuttaa! Ei ehkä taas niin tyypillistä minua, mutta oli kiva kokeilla aivan erilaista kertojahahmoa kuin mitä yleensä rustailen.
Lesbo ja vastenmieliset siat
Mirkun kädet olivat paitani alla ja juoksuttivat sormiaan selkärankaani. Virnistin vasten hänen huuliaan ja puristin rohkeasti pakaroita. Naisen lantio painautui vihjailevasti omaani vasten, ja alahuultani näykkäistiin.
”Mira!” joku huusi. Mirkku ynähti kurkunpohjassaan ja tarrautui lujemmin kiinni. Kiedoin käteni omistavasti hänen ympärilleen enkä lotkauttanut korvaanikaan. Keho sylissäni tuntui niin houkuttelevan lämpimältä, pehmeältä, runsaalta – niin
naiselta.
”Mirkku nyt!” huutaja läheni. Mirkku päästi voihkaisten irti ja näin, että hän olisi kaikista mieluiten raahannut mut juhlakalun makuuhuoneeseen ja kellistänyt siinä ja nyt. Eikä mulla olisi ollut mitään sitä vastaan, päinvastoin: viimeinkin nainen oli lämmennyt mulle ja se oli ihan vain sen ansiota, että se typerä Senja oli viimein lähtenyt litomaan veljensä parhaan kaverin mukaan. Nyt Mirkku olisi täysin mun.
Ainakin yhden illan.
Jos joku ei kiskoisi naistani toiseen suuntaan.
”Mä tuun kohta takas”, Mirkku katsoi mua vetoavasti ja mutristin hänelle huuliani tyytymätöntä esittäen. Nainen kiemurteli vielä hetkeksi syliini, suuteli mua intohimoisesti ja hipaisi vielä rintaani siveäksi hyvästiksi.
Kun Mirkku oli hävinnyt ovesta pihalle, nousin venytellen ja lähdin etsimään seuraavaa oluttölkkiä. Nappasin myös siiderin käteeni ja aloin katsella uutta kohdetta. Ei pitänyt laskea kaikkea yhden kortin varaan: Mirkku oli aina ollut vähän huithapeli enkä halunnut jäädä tänään ilman.
Bongasin rastapäisen punapään, joka viittoili vilkkaasti pitkänhuiskealle miehelle. Mies ei näyttänyt järin kuuntelevan, vaan tuijotti lähinnä punapään tissejä ja kiemurteli housuissaan sen näköisenä, että painetta oli jo kertynyt jonnekin. Nyrpistin inhoavasti: Heteromiehet olivat jotain, mitä en ollut koskaan voinut sietää. Ne kulkivat kalu pystyssä joka suuntaan ja niiden ego tasapainoili hiuksenohuella langalla. Niille ei voinut puhua normaalisti ilman että sai osakseen alentuvaa äänensävyä, ja niiden vartalokin oli aina todella vastenmielinen. Joko käsivarret ja rintalihakset paisuivat liian tiukkojen t-paitojen alla, niillä oli liian pienet tai roikkuvat housut tai ne olivat laittautuneet sivistyneeseen metroseksuaaliin kauluspaitalookiin, jonka ne luulivat houkuttelevan naisia luokseen kuin kukkakärpäsiä.
Hörppäsin oluestani saadakseni pahan maun pois suustani ja purjehdin punapään luo.
”Miten sulla voikaan olla noin ihanat hiukset”, sanoin ihailevasti ja sujahdin melkein naisen kylkeen kiinni. ”Haluutko siiderin?”
Tämä hymyili ilahtuneesti ja siirsi huomionsa pois nyrpeältä näyttävästä miehestä. Pidättelin virnettäni, kun aloin lämmitellä naista.
* * *
Seiskavitosen kutuhuone oli muutettu vaahtoaltaaksi. Seinille sijoitetut tykit suolsivat vaahtoa jaksotettuna virtana, ja katon ainoa utuinen valopiste sai huoneen uimaan satunnaisissa tummissa sateenkaaren väreissä. Vaahto itsessään tuntui hehkuvan valoa. Kaikki hahmot olivat kuitenkin tummia, ja mulla oli suuria vaikeuksia hahmottaa, minne Mirkku oli painunut. Olin ihan varma, että olin nähnyt hänen hiuksiensa heilahtavan oven rakoon.
”Ei kannata etsiä enempää”, matalaakin matalampi ääni sanoi lähellä korvaani. Ihoni nousi kananlihalle, kun tunsin jonkun karhean kutittavan paljasta niskaani.
”Se on tuolla”, ääni jatkoi. Se tuntui kulkeutuvan hengityksen myötä elimistöön ja vavisuttavan koko kehoani. En ollut koskaan kuullut tuollaista ääntä. Se tuntui turruttavan ja vievän mukanaan, ja vain vaivoin saatoin erottaa huoneen toiselta puolen kajastavan Mirkun blondin päälaen. Tämä näytti olevan…
”Joo, Senja on taas palannu mestoille”, ääni mumisi korvaani ja suljin silmäni, kun se kajahteli kallossani ja parta kutitti edelleen niskaani. Rintakehä tuntui astetta painavammalta ja oli vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun kuin kehoni eriskummallisiin reaktioihin.
”Se sai tarpeekseen Mikosta aika äkkiä, yllätys yllätys. Nyt Mikko on ihan palasina ton takia. Ja nyt se menee takas vanhalle astialle, en voi käsittää. Etkös sä ollutkin se mimmi Mirkun kans?”
Ynähdin jotain epämääräistä ja pakotin itseni takaisin todellisuuteen ja kääntymään ympäri. Maailma vaikutti taas hieman tasaisemmalta, kun niskaani ei koskettu.
Mies oli minua vain himpun verran pidempi, ja tällä oli massiiviin parta, jonka olin koskaan nähnyt. Se ulottui kauas rintakehälle ja oli musta ja pörröinen. Toisin kuin miehen pää, joka oli ajettu aivan kaljuksi. Räpäytin silmiäni muutaman kerran ja otin rauhoittavan hörpyn oluestani.
”Kuka sä oot?” kysäisin melko töykeästi. Niskassani kihelmöi edelleen enkä osannut kääntää katsettani pois miehen parrasta. Miltä se tuntuisi jos…
”Lauri”, jymisi kumiseva basso. ”Mä oon Mikon kaveri. Tuli hengattua Senjankin kanssa tässä viime aikoina.”
Nyökkäsin hitaasti. Halusin todella kovasti koskettaa partaa. Miltä se tuntuisikaan kyljellä. Tai polvitaipeessa. Tai… alushousuni kostuivat.
Järkytyin niin paljon, että hätkähdin kauemmas, törmäsin johonkin, se jokin työnsi minut kovakouraisesti takaisin ja päädyin suoraan Laurin syliin. Miehen kädet tukivat minua vyötäröstä, kun yritin olla läikyttämättä juomaani tämän päälle.
Kananlihalla sähköhoitoa niska tulessa märät alushousut –
”Mun pitää nyt mennä”, nielaisin ja häivyin. Painoin täyttä päätä narikalle ja kiipesin itse hakemaan takkini. Ulkona haparoin tupakka-askin käteeni ja imin nikotiinia sisääni kuin hukkuva vettä. Alushousuni tuntuivat märiltä – se oli niin vastenmielistä, että lähdin pinkomaan täyttä päätä kohti lähintä bussipysäkkiä ja suoraan sen ohi, koska en voinut kuvitella, että kykenisin odottamaan bussia paikallani.
Kävelin neljä kilometriä kotiin.
Hääräsin kahvinkeittimen päälle, mutta päädyinkin kaatamaan itselleni kaappilämpimän vodkashotin. Kulautettuani sen kurkkuuni oloni ei parantunut yhtään. Sen sijaan tunsin itseni edelleen hyvin likaiseksi, ja vaatteita sinkoili suuntaan jos toiseen. Painuin suihkuun ja vääntelin hanaa vuorotellen kuumalle ja kylmälle saadakseni saippuan imeytymään jokaiseen ihopoimuun. Kuurasin päänahkani, hinkkasin kynnenaluseni ja vaahdotin häpykarvoitukseni isoksi valkeaksi massaksi. En halunnut halunnut halunnut tuntea vulvani kosteutta, se sai minut yökkimään inhosta, koska miehet olivat yököttäviä, ällöttäviä, vastenmielisiä, en yksinkertaisesti voinut tuntea mitään tällaista, koska se oli yliluonnollista eikä käynyt ollenkaan järkeen. Halusin naisia, rakastin naisia, rakastin naisissa aivan kaikkea, kun taas miehet saivat minut oksentamaan tullessaan lähelleni.
Tulin pois suihkusta vasta kun ihoa kivisti. Olo ei ollut helpottunut. Kaadoin tuimaa kahvia kuppiin, lisäsin siihen vähän rommia ja kaivoin kännykkäni esiin. Mitä olin oikein ajatellut rynnätessäni baarista ulos? Yksin? Naputtelin Mirkun numeron, mutta nainen ei vastannut. Kaulaili varmaan rakkaan Seljansa kanssa vaahtopilven päällä. Seuraavaksi kokeilin Sannaa, sitten Marjoa. Onneksi sentään Emppu vastasi, ja käskin sen viipymättä kämpälleni.
Kyllä kunnon seksi ainakin auttaisi.
* * *
Epäröin hetken, mutta ajatus ei vain jättänyt rauhaan, vaikka olimme naineet koko yön ja nukkuneet tyytyväisesti toisiimme kietoutuneina.
”Emppu?”
”Mmm.”
”Sähän oot bi?”
”Mm-mm.”
Emppu kierähti paremmin kainalooni. Pörröinen tukka kutitti poskea. Vedin syvään henkeä.
”Miksi sä…”, epäröintini ärsytti. ”Miksi sä oikein tykkäät miehistä? Tai mistä sä tykkäät niissä?”
Emppu liikautti päätään aivan kuin olisi kääntänyt katseensa kasvoihini. Naisen pisteet nousivat, kun tämä ei kommentoinut mitään.
”Ai siis niinku, tykkään ulkoisesti vai?”
Kohautin hartioitani.
”Mua on aina viehättäneet parrat. Musta on jotenkin niin seksikästä, miltä ne tuntuu kun suudellaan ja muuten kasvot koskettaa.”
Niskakarvani nousivat pystyyn, kun ihoni muisti sen tunteen.
”Ja sit mun mielestä miesten kova vartalo on kivaa vaihtelua naisten pehmeyteen. Ja toki se peniskin on ihan kiva leikkikalu. Mut kyllä mä varmaan miehistä tykkään eniten sen takia, ettei ne oo samanlaisia draamailijoita kuin naiset. Ne on sillä tapaa yksinkertaisempia ja se on välillä tosi kivaa vaihtelua, saa vähän hengähtää. Tosin toisaalta sekin on tosi ärsyttävää, kun niille pitää vääntää rautalangasta asioita, jotka ovat naisille niin itsestäänselvyys… En mä tiedä, on vaikea selittää miten tuntee vetoa molempiin sukupuoliin. Se vaan on niin, en mä oo sitä koskaan silleen aatellut.”
Pidätin huokaukseni. Emppu ei ollut valaissut miesmysteeriä yhtään enempää. Annoin asian kuitenkin olla ja päätin, että eiliset kummalliset tunteeni olivat olleet vain jokin hetkellinen mielenhäiriö: mahdollisesti alkoholin aiheuttama harha, tai sitten joku oli laittanut juomaani jotain psykedeelitippoja.
Koska ei vain voinut olla, että olisin kiinnostunut miehistä. Tai edes yhdestä miehestä. Miehet olivat vastenmielisiä sikoja, joiden elämäntarkoitus oli pönkittää egoaan ja mittailla penistensä laajenemista eri tilanteissa. Oli mahdotonta nähdä heidät minään muuna.
