Gilderoy Lockhart on kyllä OTP-juonarin jälkeen ollut ehdottomasti yksi hahmoista, joista olen halunnut lukea enemmänkin, koska Lockhartin ja Luodikon välinen sanailu siellä kirvoitti kyllä useammankin kerran päivän (tai illan) naurut. Mulla ja Evelixillä oli useammin kuin kerran todella hilpeää naureskella teidän jutuille chatissa.
Pyhän Mungon sairaala ja etenkin sen potilaat ovat muutenkin kiintoisia tapauksia, joten heistä olisi mielenkiintoista kuulla enemmänkin.
1. Hahahah, ainakin aloitus on erittäin Lockhartmainen, kun heti ensimmäinen ollaan pois lähtiessäkin työntämässä nimmarilla varustettua kuvaa hoitajan käteen. (Tuli muuten mieleen, että Kíli ei tainnut saada niistä yhtään, vaikka Taurielille niitä taidettin tyrkyttää useampaakin... xD) Muutenkin tästä aloituksesta tulee kyllä ihan elävästi OTP-juonari mieleen. En muista, oliko siellä sen kummemmin puhetta, milloin, miten tai miksi Gildeory oli päästetty Mungosta pois, mutta siihen suuntaan kyllä viitattiin ainakin pari kertaa, joten ihan kivaa päästä vihdoin ja viimein lukemaan siitä tarinaa.
2. Neiti nipottaja astuu näyttämölle, ja huomauttaa, että tästä:
Oli tapatunut paljon sillä välin, kun hän oli ollut Pyhässä Mungossa.
puuttuu yksi h-kirjain.
Oi ei, vihaposti on aina inhottavaa, oli sille 'oikeutettu' syynsä tai ei, mutta tässä kohtaa käy vielä enemmän sääli Gilderoyta, koska hän oli muistisairauden alaisena saadessaan vihapostia, joten tuo on jo melkeinpä rikollista toimintaa. Toki se on täysin inhimillistä lähettää sitä postia ärsyyntyneisyyttään, mutta voisivat nyt edes vähän ajatella, että se vastaanottaja on jo oikeasti maksanut siitä teostaan kalliin hinnan, kun hän menetti muistinsa, etteikö se jo riittäisi? Kiva kuitenkin kuulla, että tämä ei saanut Gilderoyta aivan täysin heittämään kirvestä kaivoon, vaikka se masensikin häntä hetken aikaa.
3. Voi Lockhart ja hiusten kihartamiset... xD Tästäkin taisi olla puhetta OTP-juonarin puolella, joten se ei tullut ihan täytenä yllätyksenä, mutta ihana yksityiskohta siitä huolimatta!
Hän tunsi haikeutta muistellessaan Tylypahkaa, joka oli ollut lapsena hänen kotinsa ja jonne hän oli päässy vielä kerran palaamaan.
Tuolta on viimeinen t tipahtanut pois.
Salainen ihailija, jaahas, jaahas, ja vieläpä ilmeisesti Tylypahkan ajoilta. Kukahan kumma on silloin ollut Lockhartin salainen ihailija. Jännittävä käänne kyllä kieltämättä, koska ei sitä olisi ihan odottanut, että vanhan kaavun taskusta tipahtelisi yhtään mitään lippulappuja.
Crystedin tavoin minäkään en ole tainnut törmätä Lockhart-ficceihin (Bean kirjoittamaa kolumnia ei tässä kohtaa lasketa!
) aikaisemmin, joten siinä mielessä uusi juttu, vaikka näihin pariin juttuun ehtikin jo 'tottua' OTP-juonarin aikana. Lockhart osaa kyllä olla niin erilainen kuin mitä välttämättä odottaisi, etenkin kun ajattelee sitä, että herra oli aikoinaan Korpinkynsi! Jäänkin siis odottelemaan, että mitä Gilderoy keksii seuraavissa osissa ja paljastuuko tuo mysteerinen salainen ihailija kenties joksikin tutuksi hahmoksi, vai jääkö hän mysteerioksi sekä lukijalle että Gilderoylle. (: