Sydämessä pirunpalo, K-11, Regulus

[pistoolisankari]

Sydämessä pirunpalo
Genre: Joku angst
Kirjoittaja: pistoolisankari
Paritus: -
Ikäraja: K-11 (toivottavasti!)
Kuvaus: Regulus on väsynyt ja rakastaa/vihaa tulta. Osallistun tällä haasteeseen Ficlet300 (sana 74. Pahvi) ja haasteeseen Väripaletti (värillä tulenpunainen).

Vastuunvapaus: Teksti kuuluu minulle, hahmot ja alkuperäinen tarina kuuluvat luonnollisesti aivan muille tahoille enkä saa tästä rahaa tai mitään muutakaan.

A/N: Tällaset tekstit on aika kaukana mun mukavuusalueelta. No jaa. Mun on pitäny kirjottaa Reguluksesta tosi pitkään, ja ehkä tän julkasun jälkeen mä saan jonkun pidemmänkin Regu-ficin aikaseks.

Sydämessä pirunpalo
Olen ollut jo pitkään poissa; liian väsyksissä tietämään mistään mitään, liian uupunut ajattelemaan oikean ja väärän eroa, aivan liian väsynyt huomioimaan elämäntilanteeni huonoja puolia.

Kaikki kun on hyvin, jos on lämmin.

Kerrostalo syttyy kuin pahvi, humps vaan ja se on tulessa. Itku, huuto ja kirkuna kuulostavat musiikilta, jos pitää silmiä ummessa. Jos pitää niitä tarpeeksi tiukasti, olen kotona takan vierellä ja soitan pianoa. Liekit lämmittävät kasvoja ja silmäluomet ovat sisältä tulenpunaiset.

Pimeänpiirtoonkaan ei satu enää.

Kipu tuntuu enää vain lämpimältä, punaiselta, ja Harmaaselkä on noen värinen mutta silmät kiiluvat punaisena. Karhean turkin sekaan on hyvä pujottaa kätensä ja pitää lujasti kiinni, ettei vaan putoa.

Meteli jää selän taa,

ja minä toivon hiljaa,
että ehkä ei tarvitsisi enää tehdä mitään koskaan uudestaan.

[Nyyhti]

Tällaset tekstit on aika kaukana mun mukavuusalueelta. No jaa.

No ei kyllä siltä vaikuttanut! Tai ehkä siksi, että tällaiset tekstit ovat kaukana myös mun mukavuusalueelta, mutta no jaa, päätinpä lukea silti, ja vau!

Regulus on musta kauhean mielenkiintoinen hahmo, kun hän on kuitenkin niin vahvasti kääntynyt lopulta isäntäänsä vastaan. Ja tässä oli tuotu ihan älyttömän hyvin esiin se vaihe ennen kuin Regulus kääntyi (niin ainakin tulkitsin). Olen itse ehkä ajatellut tilanteen eri tavalla, että Regulus olisi jotenkin aktiivisesti päättänyt yhtäkkiä vastustaa Voldua, mutta tämä näkökulma toimikin itse asiassa paremmin.

Tässä oli tosi hienoa se, kuinka Regulus oli ikään kuin ulkopuolella kaikessa, mitä tapahtui. Sulki silmät ja kuvitteli olevansa kotona, tekevänsä tavallisia asioita. Nuo tekstin asettelut olivat myös tosi upeita, sopivat tähän mainiosti ja toivat lisää ulottuvuuksia.

Lisäksi pidin otsikosta ihan hurjan paljon. Pirunpalo on kuitenkin pimeyden voimien taika, joka polttaa kaiken. Ja sitten itse tekstissa Regulus myös ihan fyysisesti poltti taloa, ehkä juuri sillä pirunpalolla - mutta sitten taas se pirunpalo on kuitenkin Reguluksen sydämessä eikä siellä fyysisessä maailmassa ollenkaan. Oi, tämä oli niin hieno. Kiitos!