Kirjoittaja Aihe: Hetken pienen tässä | S | Luna, Rolf | raapalesarja 35/? [22.11.]  (Luettu 6889 kertaa)

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 2 122
  • Sateenvarjounelmia
Niin monen monituista rapsua taas kommentoitavana, voi hyvää päivää. :D

Lainaus
Harry sen sijaan kuunteli kiinnostuneena, yllättävän kiinnostuneena, ja Luna muisti, miksi hän piti tätä ystävänään.
Tämä oli ihana. Hyvänmielen virke. En ole hirveä Potter-fani sinällään (paitsi ehkä James Potter), mutta tämä oli oikein kiva virke ja siitä jäi sellainen.. Mukava kuva Harrystakin, vaikka se kirjoissa tahtookin olla vähän whineävä ääliö.
Random selitykset. *thumbs up*

Luna on edelleen ihanan Luna ja Rolf taas.. En tosiaan ymmärrä tämänhetkisellä asetelmalla, miten nämä kaksi päätyvät yhteen. :D Mutta aika näyttää!
Rolf on jotenkin aivan liian looginen ja kapeakatseinen Lunan maailmankuvan suhteen ja äh! Saisit mun puolesta kirjoittaa vaikka kohtauksen, jossa Luna pelastaa sen hengen tai jotain, koska tällä hetkellä Rolf vain ärsyttää. :D

Lainaus
”En minä sitä ole vielä miettinyt, mutta ainakin nyt tiedämme, etteivät olennut ole talviunisia, joten ainakaan emme tulleet turhaan.”

”Et ole miettinyt – Tulimme tänne vain katsomaan ovatko ne hereillä, niinkö?”

Luna kohautti olkiaan ja hymyili. ”Niin. Mutta älä huoli, enköhän minä jotain parissa päivässä keksi.”
Voi Luna. :D

Lainaus
Luna koetti miettiä, oliko lehdellä edes mitään merkitystä. Rolf koetti miettiä, oliko hän tehnyt oikean valinnan päättäessään tulla mukaan tälle tutkimusmatkalle.
Tämä, tämä. Äh. :D Loppuu sanat kesken, mutta Rolf, en tykkää. Pölvästi.

Oli aika hauska käänne, että metsän olennot lähettivät kaksikon tavalla tai toisella pois metsästä. Kauhuelokuvissa tämä olisi se hetki, kun tulisi lähteä suosiolla kotiin, eikä suinkaan palata tutkimaan asiaa enempää. :D Eli siis onnistuit kyllä hivenen puistattamaan tällä ratkaisulla, mutta ei sitä kai voi kuin olla ja odottaa mitä seuraavaksi. :3

Lainaus
”Syötkö sinä jos teen keittoa?”

”Mielelläni”, Rolf vastasi muistamatta, ettei Luna ollut hänen mielestään kovin hyvä kokki.
Tälle kyllä naurahdin. :D

Mutta summatakseni tämän hivenen vähäjärkisen kommenttini, odotan kyllä edelleen suuremmalla mielenkiinnolla miten näiden varjojen kanssa käy, enkä niinkään Luna/Rolfia. :D Mielenkiintoiset olennot olet keksinyt. <3
Tuitui. <3


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 453
SparklingAngel: Metsä on kyllä jännäisä paikka nyt.

Saappaaton: Dundundun. En kyllä tiiä mitä Lunan ja Rolfin välillä tapahtuu :D Mutta niiden oikeenki liiton kuvittelen jännäksi ku häissä ainaki Rita Luodiko kirjotti Rolfin tuijottaneen yllättyneenä Lunan asuvalintaa (joka oli vuoden kamalin asu :D)
Katotaan nyt mitä tulee, koska oon niin huonosti itekään selvillä että mitä seuraavaks tapahtuu..
Kiidos kaunis kommentista

33.
Sana: Kädet

Luna päästi irti Rolfin kädestä heidän päästessään aukealle, mutta koetti kuitenkin pysytellä lähellä. Vaikka hän oli käyttänyt vaimennusloitsua, ei hän silti tiennyt kuinka hyvin se toimisi olentojen kanssa. Hän käveli hetken aikaa yrittäen nähdä edes varjoja olennoista, jotka oli edellispäivänä (ainakin hän oli melko varma, etteivät he olleet menettäneet kuin tunteja) nähnyt jo melko läheltä.

Ennen kuin hän ehti huomata mitään, tunsi hän kädet käsivarrellaan. ”Katso”, Rolf sihahti ja nykäisi Lunaa luokseen.

Luna kääntyi katsomaan ja näki joukon olentoja lentämässä suoraan päin heitä.

”Luuletko sinä, että ne näkevät meidät?”

”En tiedä, mutten tiedä haluanko jäädä ottamaan selvää”, Rolf vastasi hiljaa.
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 453
34.
Sana: Lahja

Kuiskuttelu alkoi heti heidän lähtiessään juoksemaan. Se kuulosti sanoilta, muttei kieleltä, jota he ymmärsivät – ainakaan Lunan korvaan sanat eivät kuulostaneet tutuilta. Mutta se varmisti sen, että olennot tiesivät heidän olevan siellä. Eivät välttämättä täsmällistä olinpaikkaa, mutta sen, että lähellä he olivat.

Luna kääntyi katsomaan olentoja ja huomasi näiden kantavan hänen antamaansa lahjaa. Hän mietti hetken, mitä ne aikoivat sen kanssa, ja pysähtyi. ”Odota”, hän huudahti, tietämättä kuulisiko Rolf hänet.

”Mitä sinä oikein aiot?” kuului Rolfin vastaus ja Luna hymyili.

”Minä haluan tietää mitä ne aikovat. Minä haluan tietää, tahtovatko ne meistä jotain.”

Luna kuuli Rolfin huokaisevan ja pysähtyvän hänen lähelleen.
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 847
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Luna ja Rolf <3 Mun on pitänyt lukea tää jo pitkään ja ekat raapaleet luinkin jo joskus aiemmin. Nyt luin kuitenkin kaikki kerralla ja tää on oikein söpö. Taikaolenenot on aina kivoja ja Luna on kiva ja Rolfkin on kiva. Kaikki on kivaa. Rolf on erilainen millaseks mä oon sen oppinut kuvittelemaan, mutta tykkään tästäkin Rolfista. Jännittää ihan millaisia olentoja siellä oikein on! Tässä on mukavasti kuvailua ja tykkään siitä, että taikuutta on nostettu esille, joka on aina ehdottomasti plussaa. Valitettavasti kaikissa ficeissä ei hyödynnetä sitä, että Potterfandomissa hahmot ovat velhoja. Jään seurailemaan tätä, vaikuttaa ihanalta. :) Sori kämyinen kommentti!
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 453
Odo: Jee kivaa että luet kanssa ja kiva että vaikka Rolf on erilainen niin ei huono kuitenkaan! Musta tuntuu että usein unohdan velhouden ni joskus pitää muistaakin :D

35.
Sana: Suudelma

Olennot lensivät suoraan heidän luokseen ja heidän ympärilleen ja kun Luna katsoi sinne, missä oletti Rolfin olevan, hän näki tämän.

”Liemen vaikutus taisi lakata”, Luna totesi ennen kuin katsoi olentoja. ”Mitähän te haluatte meistä?”

Olennoista yksi lensi Lunan olkapäälle ja pois ja se tuntui kylmältä suudelmalta.

”Nyt ymmärtänet meitä”, olento sanoi ja Luna kurtisti kulmiaan. ”Me olemme uteliaita sen suhteen että mikä tämä on”, se jatkoi osoittaen Lunan antamaa lahjaa.

”Ajattelin, että ehkä ottaisitte meidät paremmin vastaan, jos antaisin lahjan. Eipä tuo ole mikään kummempi”, Luna vastasi ja vilkaisi Rolfiin joka katsoi häntä oudoksuvasti. ”Ette haluaisi auttaa Rolfiakin ymmärtämään teitä?”
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 2 122
  • Sateenvarjounelmia
Näitä ei sitten ollutkaan kuin kolme kommentoimatta. :3

Näissä menee juoni kivasti eteenpäin, ja musta toi on jotenkin niin Lunaa, että "mä nyt haluan tietää mitä tapahtuu, vaikka vois käydä hassusti", ja Rolf on aika lutu alistuessaan siihen, että ei  saa sitä naista mukaansa, vaan parempi jäädä katsomaan itsekin. :D

Ja sit toi viimisen "voisitteko auttaa kaveria mäessä, kun Rolf ei ihan ymmärrä vieläkään?" :'D

Joo, mulla oli ihan omat kivat. <3

Miten näistä nyt tulee näin kämäisiä?


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

LaraLura

  • ***
  • Viestejä: 160
Uusi lukija..

Pelkkä paritus sai miut avaamaan tän.

1
Lainaus
mökille pelkästää vuotavan nenänsä kanssa
pelkästään

4
Lainaus
miten puukon saisi terotettua tehokkaimmin
teroitettua

19
Lainaus
etteivät olennut ole
olennot

Pienet kirotusvirhe paholaiset löyty. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä tuleman pitää. :)

♥: Lara
Tofu the Tössötassu ♥ 2009-2022
Pippa aka Pipukka ❤️ 2014-