Eteenpäin |S| Hiinokka

[Odo]

Ficin nimi: Eteenpäin
Kirjoittaja: Odo
Genre: draama
Hahmo(t): Hiinokka, (Sirius)
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: J. K. Rowling omistaa Harry Potterin maailmoineen ja hahmoineen. Kirjoitan tätä omaksi ilokseni.
A/N: Lemmikki-sarjaa lisää eli Hiinokka. Keräykseen ja Vuosi raapalehtiseen (kierros V).

Lisää lemmikkejä (Ikärajat: Sallittu): Hämäkäk, Basiliski, Hedwig ja Posityyhtynen.

Eteenpäin

Hiinokka levitti siipensä ja lensi yli järven kadoten tummiin pilviin ja tuntien niiden kosteuden sulissaan. Se tunsi pitkästä aikaa vapauden, kun Sirius ohjeisti sen kauemmaksi ja kauemmaksi Tylypahkasta, ja kettingeistä joihin hänet oli kytketty liian pitkäksi aikaa.

Yötaivas oli hyvin kirkas ja täydellinen lentämiselle. Rajut tuulenpuuskat antoivat voimaa vahvoille siiville je veivät heitä eteenpäin yösydännä, kun kaikki muut nukkuivat. Linnasta kantautuvat äänet olivat kadonneet jo kauan aikaa sitten heidän taakseen, ja Hiinokka muisteli pelastajiaan.

Ne hupsut lapset, jotka olivat päästäneet hänet irti ja tuoneet tämän miehen hänen luokseen. Siriuksen, jonka vapauden kaipuu oli lähes yhtä suuri kuin Hiinokan oma. Lentäminen toi rauhaa hevoskotkan mieleen horisontin jatkuessa loputtomiin heidän edessään.

Taivas oli hevoskotkaa varten ja niin olisivat kaikki ne maat, joihin hänen siipensä voisivat kuljettaa hänet. Heidät. Sillä Hiinokka oli heti tuntenut luottamusta rähjäiseen mieheen, joka oli kumartanut hänelle mitä aidoimmin ja kunnioittavimmin, ja nyt sama mies johdatti hänet kauas eteenpäin.

[Parris]

Kääntäjätopasta tämän bongasin, ja tämähän oli kauhean kiva teksti! Pidän erikoisista näkökulmista, ja Hiinokka kertojaäänenä on ehdottomasti mielenkiintoinen ratkaisu. Taivaan ja vapauden yhteenkietoutuma toimii kivasti, ja maininnat rajuista myrskypuuskista ja loputtomista horisonteista luovat tähän mukavan tunnelman - lukija tempautuu Hiinokan ja Sirren tavoin yläilmoihin ja tuntee vireen kasvoillaan! Naurahdin myös maininnalle "hupsuista lapsista", vaikka totta kai Harry, Ron ja Hermione ovat vähän pöhköjä Hiinokan eläimellisestä vinkkelistä.

Yhden pienen typon myös bongasin:

Rajut tuulenpuuskat antoivat voimaa vahvoille siiville je veivät heitä eteenpäin yösydännä, kun kaikki muut nukkuivat.

Kiva että lähdet käännätyttämään tätä, ehdottomasti sen arvoinen teksti!

[Odo]

Kiitos Ronen kommentista! ♥ Ihana kuulla, et miellyttää ja tämä "kannattaa" kääntää, ku mietin pitkään millainen raapale mulla vois kelvata käännettäväksi ja sit päädyin tähän. Nyt uskallan paremmin esittääkin tämän, kun sain kommentin!!

Ja hupsujahan ne varmasti on Hiinokan mielestä. Pitääpä korjata typo!

[Sielulintu]

Tää oli yksinkertaisesti sanottuna ihana!
Hevoskotkat on kiehtovia otuksia, ja kirjoissakin niistä saa todella älykkään kuvan. Tykkään siitä, miten Hiinokka ajattelee ja miten tuntee lentäessään Siriuksen kanssa kohti vapautta. Oon usein mietiskellyt Liekehtivää pikaria ja Feeniksin kiltaa lukiessa, miten paljon Siriuksesta ja Hiinokasta on varmasti ollut seuraa toisilleen luolassa ja myöhemmin yksinäisinä hetkinä killan päämajassa.
Oli myös hauska lukea Hiinokan mietteitä ihmisistä. Hupsut lapset ja toisaalta Siriuksesta pitäminen oli kivasti ja jotenkin tosi hevoskotkamaisesti kuvattu.
Isot kiitokset tästä. Liian harvoin on tekstejä eläinten näkökulmasta, vaikka niillä voisi olla vaikka miten paljon sanottavaa.

[Odo]

Sielunlintu, kiitoksia kommentistasi! Piristi myöhäistä aamuani todella paljon!

[zilah]

Voi että, miten ihanan pienen aarteen löysinkään aivan vain vahingossa! <3 Azkabanin vanki on ehdoton ykkössuosikkini koko HP- sarjasta ja Hiinokasta varsinkin on kirjoitettu aivan liian vähän. Tämä oli ehkä lyhyt, mutta täyteläinen tunnelmapalanen ja valotti hienosti Hiinokan ajatuksia tapahtuneesta.

Kiitos tästä hienosta tekstistä! <3


zilah

[Odo]

zilah, kiitos sinulle kommentista! Lämmitti uudelleenluettunakin yhtä paljon kuin ensimmäisellä kerralla! Tässä on hujahtanut kauan, kun olet kommentoinut, mutta kiitos silti! ♥

Azkabanin vanki oli myös mun lemppari, nykyään en ole ihan varma!

[Waulish]

Bongasin tämän tekstin keskustelualuetta stalkkaamalla ja innostuin Hiinokan läsnäolosta! Vielä enemmän innostuin, kun huomasin, että Hiinokka on tässä kertojaäänenä. Hevoskotkat ja muutkin taikaeläimet ovat ilmeisen älykkäitä olentoja, joten hyvinkin voisi kuvitella Hiinokan ajattelevan ja tuntevan niin menneisyydestä, nykyisyydestä kuin tulevaisuudestakin.

Onpa kaunis kuvaus öisestä lennosta taivaiden halki! Siinä on jotain maagista, kun tietää kaikkien muiden nukkuvan, ja vielä maagisempaa matkanteosta tekee varmasti juuri lentäminen, tuuli ja ilmanvastus ja pilvien kosteus (ihastuttava mielikuva pilviharsosta, joka raikkaalla kosteudellaan syleilee matkalaisia ♥). Hevoskotkalle lentäminen on luontaista ja vaistonvaraista, ja se välittyy hyvin Hiinokan ajatuksista esimerkiksi vapaudesta ja täydellisestä lentosäästä. Onpa ihanaa, että se pääsee nyt toteuttamaan itseään ja elämään sellaista elämää kuin hevoskotkan kuuluukin elää!

Siriuksen, jonka vapauden kaipuu oli lähes yhtä suuri kuin Hiinokan oma.

Oi että, ihana ja osuva vertaus! On aivan totta, että Hiinokassa ja Siriuksessa on molemmissa pitelemätöntä kaipuuta vapauteen, ja ehkä siksi he sopivatkin toisilleen niin hyvin. Tässä on hyvän ystävyyden alku.

Kiitos tästä kauniista raapaleesta, tämä on kuin kirpsakka ja vapautta väreilevä yölento taivaalla! -Walle

[Odo]

Waulish, kiitos hirmuisesti kommentista. ♥ Ihana, että tämä vanha ficci jaksaa ilahduttaa vielä tänäkin päivänä. Vapaus teemana näkyy tosi paljon mun lentämiseen liittyvissä teksteissä, mutta erityisesti Sirius ja Regulus ficeissä. Se on sellainen pikkupahe, josta tykkään kirjoittaa. Hyvä pahe tosin. Onpa minulla jossain originaalikin vapaudesta ja muurinpohjaletuista, ettei vapaus jää vain Pottereihin!