Ficin nimi: Paperilla kirjaimia, sanoja, luethan ne?
Kirjoittaja: Winga
Ikäraja: Yritän ainakin pitää S-tasoisena
Tyylilaji: draama
Hahmot: Anne, ?
Varoitukset: Vielä ei ole mitään
Yhteenveto: Kirjeitä Annelta sille, joka uskoi häneen (ehkä toiseenkin suuntaan?)
Kirjoittajalta: Tää menee nyt
spurttiraapalehaasteeseen, johon mun ei pitänyt osallistua. Voin valmiiksi sanoa että voi tulla vähän vääriin aikoihin ja väärinä päivinä nämä kun tää viikko on yhtä hässäkkää mutta ihan sama
Kaikki on sata sanaa ellei erikseen mainita.
Paperilla kirjaimia, sanoja, luethan ne?
Ensimmäinen (ainoa)Sinä olit ainoa, joka uskoi minuun. Minä monesti itsekin menetin uskoni, ja vain muistot sinusta saivat minut tuolloin kiinni ja ymmärtämään, että ehkä, ehkä minä en ollut niin toivoton kuin minusta tuntui.
Moni muu sanoi, aina toisinaan ja joskus enemmänkin, että kyllä he uskoisivat minuun, jos vain olisin tavallisempi, jos vain olisin jotain, mitä he olivat. Oli vaikeaa, kun tahdoin olla minä, mutta kukaan muu ei nähnyt minuutta hyvänä asiana.
Mutta sinä!
Ilman sinua minua ei olisi, tiedäthän sen. Ja ilman sinua elämäni muuttuu harmaaksi.
En tahdo sinun lähtevän. Ole kiltti ja jää. Minun vuokseni.
Rakkaudella ja ikuisesti sinun,
Anne.