Kirjoittaja Aihe: Joulunpunaisia raapaleita 3/? (S)  (Luettu 1664 kertaa)

Mariaxoxo

  • ***
  • Viestejä: 411
Joulunpunaisia raapaleita 3/? (S)
« : 03.12.2014 20:45:55 »
Nimi: Joulunpunaisia raapaleita
Kirjoittaja: Mariaxoxo
Genre: fluff
Ikäraja: S
Paritus: vaihtelee teksteittäin
Haasteet: jouluhaaste, genrehaaste genrellä fluff
Raapaleet: 3/3

A/N: Tulossa on enemmän tai vähemmän järkyttävän ällösöpöstely fluffia. Jos siis vihaat sellaista niin ehkä ei kannata lukea. Joka tapauksessa tulen julkaisemaan tänne vielä määrittelemättömän määrän jouluisia raapaleita eri parituksilla.


Ei joulua voi vihata
Minerva McGarmiva/Severus Kalkaros

Opettajienpöydässä vallitsi iloinen puheensolina ja punaiseen pukeutuneiden opettajien kasvoilla loisti hymy. Nauru helähteli heidän syödessään herkullisen näköistä ja varsin runsasta jouluruokaa. Ilo ja onni tuntui valaisevan koko huoneen.

Oli kuitenkin yksi poikkeus. Minerva McGarmivan ja Pomona Verson välissä istuva Severus Kalkaros oli pukeutunut tavanomaiseen mustaan kaapuunsa ja näytti varsin happamalta. Minervan avatessa paukkukaramelliaan ja naureskellessa sen sisällölle, Severus tuhahti: ”Minä vihaan joulua. Koko touhu on pelkkää naurettavaa hössöttämistä.”

Minerva katsahti vierustoveriaan hivenen moittivasti. ”No mutta, Severus. Eihän joulua voi vihata. Pilaat kaikkien muidenkin joulumielen tuolla mököttämiselläsi”, hän totesi Severusta katsellen. Severus vain tuhahti kovaan ääneen ja jatkoi ruokailuaan edelleen varsin happaman näköisenä. Muiden opettajien laulaessa raikuvasti joululauluja Severus istua möllötti hiljaa paikallaan. Edes Minervan kertoma jouluinen vitsi ei saanut häntä piristymään. Lopulta Minerva luovutti ja koitti yksinkertaisesti olla välittämättä Severuksesta. Ehkä kaikki eivät kuitenkaan vain olleet jouluihmisiä.

***
Illalla Minerva kulki ympäri käytäviä varmistamassa, että kaikki oppilaat todella nukkuivat. Hänen korviinsa kuitenkin kantautui vähän matkan päästä jotain ääntä saaden hänet keskeyttämään kierroksensa ja suuntaamaan äänen suuntaan. Hän kurkisti varovasti kulman takaa käytävälle, josta ääni oli kuulunut. Käytävällä näkyi ainoastaan Severus käveleskelemässä. Minerva oli jo kääntymäisillään takaisin. Eihän Severus nyt yksinään puhelisi. Ääni kuitenkin kuului taas ja Minerva jäi paikoilleen.

Hetken hän luuli kuulleensa väärin. Hänen oli täytynyt kuulla väärin. Minerva terästi kuuloaan. Ei, kyllä hän oli kuullut aivan oikein. Severus hyräili yksinään joululauluja. ”Kulkuset, kulkuset, hiljain helkkäilee…”

Minervan kasvoille kohosi hymy. Ehkä Severus ei vihannutkaan joulua aivan niin paljoa kuin aina väitti.

Minerva oli jo aikeissa poistua paikalta, mutta lopulta kiusaus kävi liian suureksi. ”Et taidakaan vihata joulua niin paljon kuin aina väität”, Minerva totesi pelästyttäen Severuksen pahanpäiväisesti. Miehen kasvoille kohosi puna ja Minerva naurahti tahtomattaan. Ennen kuin Severuksen onnistui kakistaa suustaan ainoatakaan järkevää kommenttia, oli Minerva painanut suukon miehen poskelle.

”Hyvää joulua, Severus.” Silmät naurusta tuikkien Minerva poistui käytävältä jättäen taakseen hyvin hämmentyneen näköisen liemimestarin.
« Viimeksi muokattu: 26.05.2015 05:28:19 kirjoittanut Kaapo »

Mariaxoxo

  • ***
  • Viestejä: 411
Vs: Joulunpunaisia raapaleita (K7)
« Vastaus #1 : 07.12.2014 22:40:49 »
Ei kaikessa ole aina järkeä
Luna Lovekiva/Hermione Granger


”Tuossa on varmaankin paljon narksuja”, Hermione kuuli Lunan sanovan tömähtäessään päin tytön selkää.
 
Hän keräsi kirjapinonsa lattialta vihaisesti mutisten Lunan edelleen tuijottaessa jotain heidän yläpuolellaan.
Hermione kohotti katseensa ylös nähdäkseen, mitä Luna katseli niin tarkasti. Misteli.

”Ei narksuja ole olemassa”, Hermione totesi ärtyneesti.

Hän ei jaksanut taas yhtä keskustelua Lunan olemattomista taikaolennoista. Pian Luna käänsi utuisten silmiensä katseen häneen.

”Totta kai on, niitä ei vain voi nähdä. Niiden läsnäolon voi ainoastaan tuntea”, Luna vastasi epäröimättä.

 Hermione naurahti kuivasti. ”Miten voi muka todistaa jonkun sellaisen olemassaolon, jota ei voi nähdä? Hölynpölyä.”

”Ei kaiken olemassaoloa tarvitse todistaa. Joskus pitää vain uskoa.”

”Tuohan on ihan naurettavaa! Sittenhän ihan mikä tahansa olisi totta, kuka tahansa voisi vain keksiä asioita ja väittää niiden olevan totta. Siinä ei olisi mitään järkeä”, Hermione puhisi ärtyneenä.

Hymyillen Luna tarttui Hermionea leuasta ja kurottui painamaan suudelman tuon huulille. ”Ei kaikessa olekaan aina järkeä”, hän kuiskasi.
« Viimeksi muokattu: 20.12.2014 21:43:50 kirjoittanut Mariaxoxo »

Mariaxoxo

  • ***
  • Viestejä: 411
Vs: Joulunpunaisia raapaleita (K7)
« Vastaus #2 : 12.12.2014 23:00:42 »
Ei aivan tavallinen joululahja
Colin Creevey/Harry Potter

”Harry, Harry! Ole kiltti, saanko ottaa sinusta kuvan?” Colin Creeveyn jo hyvin tutuksi tullut huuto tavoitti Harryn hänen kävellessään kohti tupaa. Hän huokaisi syvään. Colin oli välillä todella rasittava, mutta ei hän kuitenkaan ilkeä ollut. Nyt oli sitä paitsi joulu.

Eihän jouluna saanut olla ilkeä. Vaikka Harry ei pahemmin pitänytkään kuvissa poseeraamisesta, ehkä hän voisi tehdä poikkeuksen. Hän tunsi itsensä niin iloiseksi, ettei hennonnut sanoa ei.

”Hyvä on, Colin. Mutta vain yksi kuva.”, Harry totesi hymyillen. Colin juoksi hänet pian kiinni ja suorastaan hyppi innostuksesta. ”Voi luoja, Harry Potter, poika-joka-elää, tietää minun nimeni! Ja minä sain luvan ottaa hänestä kuvan! Tämä on paras päivä ikinä!”

Hetken Harry jo katui lupaustaan. Häntä alkoi nolottaa Colinin yli-innokas käytös. ”Totta kai minä sinun nimesi tiedän, näen sinut sen verran monta kertaa päivässä”, Harry totesi naurahtaen kuivasti. Colin näytti lähinnä siltä, että pyörtyisi kohta.

”Otatko sitten sen kuvan?” Harry kysyi jo hivenen ärsyyntyneenä selvästi puhekykynsä menettäneeltä Colinilta.

Kädet täristen Colin nappasi kuvan kamerallaan, useamman kuin yhden kuvan. Harry ei kuitenkaan viitsinyt huomauttaa asiasta. Oli joka tapauksessa hienoa, että niin pieni asia teki Colinin onnelliseksi.

”Tämä on minun joululahjani sinulle”, Harry totesi hetken mielijohteesta. Colin purskahti itkemään ja Harry tuijotti poikaa hämmentyneenä. ”Minulla ei ole sinulle lahjaa. Olisin halunnut hankkia, mutten löytänyt mitään tarpeeksi upeaa. Mikään ei ole tarpeeksi hyvää sinulle”, Colin selitti nyyhkyttäen.

Harry vain naurahti kiusaantuneena. Hänellä ei ollut hajuakaan, mitä olisi pitänyt tehdä. Äkkiä Colin oli ilmestynyt ihan hänen vireensä. Ennen kuin Harry ehti tehdä elettäkään, oli Colin painanut suukon hänen huulilleen.

”Tämä on minun joululahjani sinulle. Hyvää joulua Harry Potter!” Colin huikkasi kipittäessään nopeasti pois paikalta jättäen taakseen äärimmäisen hämmentyneen Harryn.
« Viimeksi muokattu: 20.12.2014 21:44:21 kirjoittanut Mariaxoxo »

Taelia

  • Vieras
Vs: Joulunpunaisia raapaleita 3/? (K7)
« Vastaus #3 : 16.12.2014 22:33:14 »
Kommenttikampanjasta hyvää iltaa. o7

Valitsin antamistasi vaihtoehdoista nämä raapaleet kiinnostavien ja itselleni enimmäkseen melko vieraiden paritusvalintojen takia. Joskus vain täytyy poistua omalta mukavuusalueeltaan. :D Ihanaa, miten näin joulun alla on ilmestynyt niin paljon jouluisia HP-ficcejä, pääsee kivasti itsekin virittäytymään joulutunnelmaan. Selvyyden vuoksi kommentoin jokaista raapaletta erikseen.

Ei joulua voi vihata

Pohdin ennen tekstin lukemista, että Severus/Minerva on mielenkiintoinen ja aika sympaattisen kuuloinen paritus, eikä Severuksen yhdistämisestä jouluaiheiseen ficciin voi seurata mitään muuta kuin tyytyväistä hykertelyä. Tämän saattoi oikeastaan tulkita helposti parituksettomaksikin, mutta pidän kyllä ehdottomasti Sev/Minervasta noin niin kuin ajatuksena. Pidin tässä erityisesti Minervasta, joka oikeasti tuntui kovinkin oikealla tavalla minervamaiselta tekstin lyhyydestä huolimatta, ja kyllä mielikuva Severuksesta hyräilemässä joululauluja nostattaa ehdottomasti hymyn huulille. Tai virnistyksen. :D

Tykkäsin tästä, oikein söpö pikku teksti. Jos pilkkua viilattaisiin, niin seuraavassa lainauksessa on ihan pari pientä korjattavaa juttua.

Lainaus
”Et taidakaan vihata joulua niin paljon kuin aina väität.” Minerva totesi pelästyttäen Severuksen pahan päiväisesti.

Tuossa kun on sitaatin perässä johtolause, niin lainauksen perään ei tulisi pistettä, vaan pilkku, ja sekin tulisi tuohon lainausmerkkien ulkopuolelle. Tuolla lainauksen perässä taas pahanpäiväisesti kirjoitettaisiin yhteen. Nämähän nyt tietysti ovat ihan pikkuvikoja muuten oikein nautittavassa pikkuficissä! :)

Ei kaikessa ole aina järkeä

Sitä aina kuvittelee, että olisi muka HP-ficcimaailmassa jo lukenut kaikesta, mutta Kommenttikampanjan puitteissa olen huomannut, että enpä mä ole lukenut paljoa mitään. Hermione/Lunakin on mulle ihan vieras paritus. :D Senpä takia tähän olikin kiinnostavaa tarttua.

Lainaus
”Tuossa on varmaankin paljon narksuja”, Hermione kuuli Lunan sanovan tömähtäessään päin tytön selkää.

Hahah, tämä kohta oli kovasti helppo kuvitella mielessään. Luna vaan randomilla pysähtyy keskellä käytävää tjsp. ja alkaa ihmetellä narksuja. :D Dialogi on tässä tosi kivaa, ja lyhyydestään huolimatta hahmot tunnistaisi helposti Lunaksi ja Hermioneksi, vaikka nimiä ei mainittaisikaan. Tämä raapale oli ehkä näistä kolmesta lempparina.

Tässäkin on parissa kohdassa pisteet sitaattien perässä ennen johtolausetta, vaikka sinne kuuluisi se pilkku, mutta toistan, että pikkuvikojahan nuo ovat. Muuten näyttää oikein virheettömältä. :)

Ei aivan tavallinen joululahja

Ja taas mulle ihan vieras paritus. Pitäisi varmaan oikeasti lukea välillä jotain muutakin kuin kelmijuttuja. :D Colin oli mun mielestä kirjoissakin helkkarin ärsyttävä hahmo, ja tässä olet onnistunut tuomaan sen saman ärsyttävyyden hyvin esille. Aika creepy fani kyllä tuo Colin, ilmankos Harry jää vähän hämmentyneenä paikalleen napottamaan.

Tuollakin yksi turha piste sitaatin yhteydessä johtolauseen edellä, muuten näyttää hyvältä.

Näissä kaikissa teksteissä toistuu hauskalla tavalla sellainen viaton ja jouluinen yllätyssuukkoteema, mikä jostain syystä viehättää mua kovasti. Tiedä sitten miksi. :D Oikein söpöjä pikkuisia ficcejä olivat nämä, kiitoksia siis lukukokemuksesta!

- Trauma

Mariaxoxo

  • ***
  • Viestejä: 411
Vs: Joulunpunaisia raapaleita 3/? (K7)
« Vastaus #4 : 20.12.2014 21:37:06 »
Suurkiitos kommentista Trauma! Pyrin valitsemaan tähän itselleni vähän vieraampia parituksia, etten kirjoittaisi sitä ainaista Drarrya. Ja erikoisemmista parituksista on välillä kiva kirjoittaa! Ja itse asiassa tuo samanlainen loppu ei ollut edes tarkoituksena, niin vaan kävi. Tosin tykkään kyllä itsekin siitä, miten se tuo näille muuten hyvin erilaisille ficeille edes vähän yhtenäisyyttä. Ja kiitos vielä noista virhebongauksista, korjailen ne heti!