Kirjoittaja KellariKummitus
Ikäraja Sallittu (?)
Beta Ei betattu
Paritus/Hahmot Draco/Harry
Vastuuvapaus Kyllä te tiedätte, Rowlingille kuuluu kaikki mitä hänelle tunnistatte kuuluvaksi, minä leikittelen näillä enkä saa rahaa.
Varoitukset Hahmon kuolema (Ei sanottu suoraan)
A/N Älkää nyt tappako minua. Tämä on suosikki paritukseni, ja alkujaan tästä piti tulla onnellinen tarina, mutta jotenkin ajautuu näin. Kommentoikaa, niin ehkä julkaisen muitakin lyhyitä tekstejäni tänne joskus. Tosiaan, tämä on toinen teksti, jonka ikinä julkaisen täällä.
Nauru on kuollut
Niitty on täynnä kesäistä kukkaloistoa ja värejä, siellä vallitsee ihana hiljaisuus, rauha. Ei, ei sittenkään hiljaisuus. Niityn laidalta kuuluu kahden pojan iloinen nauru. Pojat juoksevat niitylle, näyttää siltä että pojat jahtaavat toisiaan, vaikka nauru kuuluukin varmasti pitkälle. Ensimmäinen poika kompastuu kanin maahan tekemään koloon ja kaatuu. Toisena juokseva pysähtyy ja käy makaamaan ensimmäisen viereen hengittäen juoksun jäljiltä nopeasti.
Kaatunut poika, Harry, nousee kontilleen ja siirtyy lähemmäs viereen tullutta Drakoa. Poika kuiskaa, "Rakastan sinua". Blondi poika viereltä vastaa hellästi, hymyillen, "Niin minäkin sinua". Harry suutelee Dracoa, joka vastaa suudelmaan kietoen kätensä Harryn kaulaan. Hetken kuluttua pojat irrottautuvat toisistaan ja makaavat vieri vieressä, käsi kädessä. Pienen hiljaisuuden jälkeen Harry sanoo "Olet ainoa joka saa minut nauramaan". Draco ei vastaa mitään, Harry nousee istumaan ja katsoo Dracoon. Hetken Harry vain katsoo, ennen kuin ensimmäinen kyynel vierii hänen poskelleen. Hän ei voi nauraa enää milloinkaan, sillä enää ei ole ketään, joka saisi hänet nauramaan.