Title: Kuulustelun jälkeen
Author: minäminä
Genre: minusta tämä on fluffaria ja slashia, mutta se on nyt mielipide asia :'D minä ainakin näen tämän hassuna fluffarina. Muuten tämä olisi genretön.
Rating: K11 // Kaapo selvensi ja suomensi c:
Summary: "Menemmekö huoneeseesi, ministeri?"
A/N: Fini Vol. 2 oli puhetta jostain IC:yydestä tai jotain, ja joku oli quotannut kohdan FK kirjasta. Oli pakko kirjotttaa
HUOM! Kirjoitin tämän vuosi/kaksi vuotta sitten, enkä muokannut tässä muuta kuin kirjoitusvirheet pois (ne mitkä huomasin). Olin sen verran ylpeä tästä (ficin ideana) että päätin laittaa tänne.
Kuulustelun jälkeen
Lucius Malfoy saapasteli ympäri käytävää. Hänen oli määrä odottaa Cornelius Toffeeta, ministeriä, siinä paikassa täsmälleen siihen aikaan. Juuri silloin ovi avautui. Lucius kohotti katseensa ja harmikseen hän näki Albus Dumbledoren.
"Hyvää huomenta, Lucius", vanha mies sanoi jäykästi. Lucius nyökkäsi ja Albus riensi hänen ohitseen pitkä parta liehuten olkapään korkeudella. Ovi, josta Albus oli äsken tullut, avautui toisen kerran ja taas tuli pohjasaakkaa ulos. Harry Potter. Harry puhui punatukkaisen Arthur Weasleyn kanssa ja Arthur näytti iloiselta. Se ei tiedä hyvää, ajatteli Lucius.
Ovi avautui uudelleen ja ulos tuli suuri joukko velhoja ja noitia. Viimeisena salista tuli Cornelius, rupikonnan näköisen naisen kanssa. Toffee tuli iloisesti Luciukselle ja kertoi kuulumiset.
"Anteeksi että kesti... Potter taas, suojelius jästin läsnä ollessa. Dumbledore ilmestyi ja Potter vapautettiin", Toffee murahti.
"..Ja minä ainakin...-", kuului iloinen herra Weasleyn ääni parin metrin etäisyydeltä. Lucius ja Cornelius kääntyivät ja näkivät hämmästyneet kasvot. Lucius katsoi Harrya kylmästi ja Harry näytti hiukan pelokkaalta.
"Kas, kas, kas... Suojelius-Potter", Lucius sanoi koleasti. Harry näytti miettivän pitkään ja Luciuksen rohkeus sen kun kasvoi.
"Ministeri tässä kertoi minulle hyvästä tuuristasi, Potter", Lucius sanoi laiskasti. "Sangen ällistyttävää tuo tapasi kiemurrella irti vaikka miten tiukasta pinteestä... Käärmemäinen suorastaan."
"Joo", Harry sanoi. Lucius ei voinut uskoa kuinka ärsyttävä tämä kyseinen poika oli. Ylimielinen, itsekäs... "Joo olen hyvä kiemurtelija." Lucius ärsyyntyi ja kohotti katseensa Arthuriin.
"Ja Arthur Weasleykin siinä! Mitä sinä teet täällä?" Lucius sanoi ärsyttävästi.
"Olen töissä täällä", Weasley tokaisi. Ärsyttävää, Lucius ajatteli.
"Et suinkaan täällä sentään?" Lucius sanoi kohottaen kulmiaan. Toffee hymähti. Lucius katsahti Weasleyn olan yli ja sanoi, "käsittääkseni olet ylhäällä toisessa kerroksessa.. Etkös sinä tee jotain sellaista, mihin kuuluu salakuljettaa jästitavaroita kotiin ja lumota ne?" Toffee tirskahti tuskin kuuluvasti ja Arthur kivahti:
"En." Harry näytti vihaiselta ja piti kädet puuskassa.
"Mitä sinä sitä paitsi täällä teet?" Harry kysyi. Ei herran jestas, on tähänkin tultu. Viisitoista vuotias luulee omistavansa taikaministeriön, Lucius ajatteli ja rypisti kulmiaan.
"Minun ja ministerin väliset yksityisasiat eivät mielestäni kuulu lainkaan sinulle, Potter", Lucius sanoi ja silitti kaapunsa etumusta. Satojen kaljuunoiden kilinä hermostutti Arthuria. "Vaikka olet Dumbledoren lempipoika, turha sinun on toivoa, että me muut lellimme sinua yhtä lailla... Menemmekö siis huoneeseesi, ministeri?"
"Ilman muuta", Toffee rykäisi ja kääntyi Luciuksen kanssa portaita päin.
"Mikä tutkija tuokin on? Luulee omistavansa tämän paikan", Lucius sanoi, "Ärsyynnyin siitä, joten kilisytin rahojani."
Toffee hymyili mutta näytti vähän surulliselta.
"Mikä on?" Lucius kysyi.
"Ei mitään.. Tai siis Potter on vapaa. Ties mitä hän tekisi nyt. Ja hän koristelee koko ajan sitä Tiedät-kai-kuka on palannut tarinaansa. Ja sanoo... Sanoo että näki sinut siellä paikalla...", Toffee sanoi allapäin "Minä en kuitenkaan usko, että olet tiedät-kai-kenen kannattaja, Lucius." Lucius katseli Toffeeta ja kääntyi toiselle käytävälle.
"Huoneesi on pitkällä. Tuskin jaksan kävellä enää", Lucius sanoi uupuneena. "Tulin tänne kuudelta.."
"Niin aikasin? Voin kantaa sinut kynnyksen yli", Toffee sanoi virnistäen. Lucius naurahti ja avasi oven. Toffee astui huoneeseen sisään Luciuksen jälkeen ja lukitsi oven.
"Niin kauan olen tätä odottanut...", Lucius sanoi ja hänen viittansa valahti lattialle paljastaen alastoman, laihan, treenatun, maidonvalkean vartalon.
"Er.. Meidän pitäisi... Er... Ikkunat...", Toffee änkytti. Toffee riensi ikkunoille ja repi verhot sen eteen. Toffeen sydän jyskytti kovaa vauhtia kun Lucius läheni häntä.
"Sänkyis" Lucius sihahti ja osoitti taikasauvallaan yhtä nurkkausta päin. Nurkkaukseen ilmestyi parisänky.
"Sänky? Tuota noin", Toffee änkytti, "olen naimisissa. Ja hetero..."
"Niin minäkin...", Lucius sanoi ja suuteli tanakkaa miestä kaulalle. Mies veti syvää henkeä ja repi kaapunsa pois.
"Tämän kerran", hän sanoi ja hyppäsi sänkyyn odottamaan Luciusta. Lucius meni makaamaan Toffeen viereen, joka näytti pelokkaalta.
"Mitä?" Lucius kysyi. "O-oletko neitsyt?"
"En vaan Kalat.. En vain ole tehnyt tätä pitkään aikaan.. Ja..." Toffee sanoi. Kohta hän kuiskasi: "kondomi."
"Aijaa.. Ei se mitään osaan nämä loitsut.. Enkä tee kovaa. Kondomus", Lucius sanoi ja paikalle ilmestyi paketti kondomeja. Kun kondomit oli laitettu paikalleen varsinainen työ alkoi.
*~*~*
Tunti oli mennyt. Tunti. Miehet makasivat vierekkäin ja Toffee huohotti raskaasti.
"Olet aika etevä jos ajattelee, ettet ole harrastanut seksiä kahteenkymmeneenviiteen vuoteen", Lucius sanoi virnistäen.
"Ja jos ei ajattele, niin olen aika huono.. Kuusikymmentä vuotta, kuules. Itsehän olet kolmekymmentä", Toffee sanoi ja nauroi.
"Kolmekymmentäseitsemän itse asiassa", Lucius sanoi ja kääntyi pussaamaan Toffeeta poskelle.
TIRILING! TIRILING!
"Hitto. Pitää mennä kotiin. Olen aina pitänyt varoittajani että ehdin kotiin ruoka-aikaan mennessä", Lucius sanoi ja nousi ylös. Hän juoksi hakemaan kaapunsa ja puki nopeasti päälleen.
"Parasta että ilmiinnyt", Toffee sanoi. Lucius nyökkäsi ja katosi. Toffee hymyili ja kadotutti kondomipaketin ja parisängyn.