Upea tajunnanvirtateksti!
Pidin tosi paljon tämän kerrontatyylistä ja kielestä, tosi paljon pilkkuja! Pilkkujen paljous on tyylikeino, joka helposti voi mennä överiksi ja saada tekstin näyttämään tyhmältä, mutta sinä osasit. Tässä se toimii mainiosti, eihän tämä oikeastaan ole yhtenäistä kerrontaa, vaan ajatuksenripauksia sieltä täältä, melkein luettelomaisesti, pilkuilla toisistaan erotettuina. Mutta silti se luo yhtenäisen, hienon tunnelman.
Hahmot olivat ic ja muutenkin jotenkin tosi elävästi läsnä koko tekstissä. Olet onnistunut mahduttamaan pieneen sanamäärään runsaasti hahmokuvausta, ihan niin kuin lukisi toisen ajatuksia, eikä pelkästään ajatuksia, vaan koko elämää, tunnetiloja, tunnelmia ja kaikkea. Sitä on mielenkiintoista lukea.
Tässä näkyy monia teemoja, niin rakkaus, pelko, ylpeys kuin himokin ikuista elämää kohtaan. Teemat nivoutuvat hyvin yhteen ja antavat Luciuksen hahmolle syvyyttä. Saat hänet edustamaan sekä kuolonsyöjää, rakastajaa, ja myös yksinkertaisesti pelkuria, joka alistuu Voldemortin tahtoon. Hyvin ic-tä, samoin kuvaukset Narcissasta osuvat nappiin.
Tämä on yhtä aikaa tunnelmoivaa tajunnanvirtaa, mutta myös syvällistä hahmokuvausta. Excellent, kyllä pidin tästä!
-Iloinen Sipuli