Nimi: Vaaleanpunaista
Kirjoittaja: Luci
Ikäraja: S
Tyylilaji: sokerinen söpöily
Paritus: Luna/Draco
Vastuuvapaus: Luna, Draco ja Viistokuja kuuluvat keksijälleen J. K. Rowlingille. En hyödy tekstistä rahallisesti.
A/N: Nyt on hyvä fiilis, kun sain hyvin pitkästä aikaa puserrettua itsestäni ulos jotain, mistä itse pidän. Tällainen superfluffyily on aika uutta mulle, mutta jotenkin on ollut omassakin elämässä semmoinen siirappinen rakkaudenkaipuinen olo, että tämä tuotos jotenkin helpotti myös sitä. Kommentit on kivoja!
Aamuaurinko pujotteli sälekaihtimien raosta huoneeseen ja häikäisi Lunan silmiä. Hän tuhahti unen läpi ja käänsi kylkeään, yritti piiloutua auringon säteiltä. Hetken puoliksi unessa, puoliksi hereillä hän vältteli heräämistä ja yritti napata kiinni kauemmaksi katoavasta unesta. Vahvat ja samalla niin hellät käsivarret kietoutuivat nuoren naisen ympärille ja hymy nousi tämän kasvoille. Hän kuuli hengityksen, pystyi maistamaan huulet omiensa lähellä ja yhä silmät ummessa antautui raukeaan suudelmaan.
Luna rakasti kiireettömiä aamuja, kahvin tuoksua, ujoja auringonsäteitä verhojen lomassa, tuttuja käsivarsia ympärillään ja suloisia huulia omillaan.
”Haluatko kahvia?”
”Kiitos Draco, mutta en vielä”, Luna vastasi hieroessaan viimeisiä unenrippeitä silmistään, ”ollaan tässä vielä hetki.”
Dracon kädet liikkuivat hellästi Lunan vartalolla, silittelivät milloin selkärankaa, milloin kylkiä. Huulet tapailivat toisiaan silloin tällöin. Sitä Luna rakasti eniten aamuissa.
Draco ojentautui ylöspäin ja nappasi sauvansa lattialta sängyn vierestä, kohottautui istumaan ja näpäytti sauvaansa kerran. Pian kahvinkeittimen kotoisa porina kantautui keittiöstä kaksikon korviin ja kahvin tuoksu täytti pienen asunnon. Liian lyhyen ajan kuluttua Draco nousi sängystä ja suuntasi keittiöön. Luna katseli miehen perään ja hymyili, kun tämä pörrötti hiuksiaan juuri sillä tavalla, mistä Luna niin piti.
Lunan saapuessa keittiöön häntä odotti vaaleanpunainen lintukuppi pöydällä, Draco joi jo omastaan ikkunan äärellä. Luna kietoi toisen kätensä Dracon paljaan ylävartalon ympärille ja katseli miehen tavoin alas kadulle. Velhot ja noidat kiirehtivät Viistokujaa pitkin asioilleen ja Luna tunsi itsensä onnelliseksi.
Siihen hetkeen mahtuivat vain he kaksi, kiireettöminä ja onnellisina. Niin kuin kauniit linnut vaaleanpunaisella taustalla.