Vaikka kommentoinkin ainakin silloin tällöin, tuntuu että olen ihan ruosteessa. :--D Anteeksi siis, jos tämä on sataprosenttisesti sekavaa settiä.
Tämä on aika... raju. Toiseen ihmiseen viittaaminen esineenä sai aikaan jo aikamoista puistatusta, hyi että. :D Kertojasta saa tosi inhottavan kuvan, mutta toisaalta tuollainen jonkun vierelle hakeminen voi olla ihan inhimillistäkin. Kuka nyt ihan yksin haluaisi olla, varsinkaan jos tuntuu pahalta. Alkuun jotenkin taitavasti ignoorasin otsikon ihan täydellisesti enkä käsittänyt, että kertojalla onkin joskus ollut tunteita toista kohtaan.
Jos ne ovat hukkuneet kauan sitten, nielaistuani vettä tumman järven pohjalta.
Tässä kohtaa tuli sitten valaistuminen. X) Normaalit ihmiset tietysti tajusivat koko tekstin oikein ihan alusta lähtien, mutta tätä oli aika hauskaa lukea ajatellen, että kertoja olisikin oikein etsimällä etsinyt itselleen tällaista "esinettä". Tykkäsin tavasta jolla tämä oli jaoteltu, järvi vertauskuvana molempien pikkukappaleiden jälkeen ja vielä tuolla lopussa sai tämän tuntumaan tosi ehjältä kokonaisuudelta. :3
Kiitos tästä, tykkäsin! <3 Erityisesti rispektiä tuosta kappaleen aikana kirjoittamisesta, hyvää jälkeä sait aikaan. c: