En omista hahmoja vaan J.R.R.Tolkien edelleen.
2. luku
Oli varhainen aamu. Crystalia väsytti sairaasti. Hän ei ollut nukkunut yöllä kunnolla. Hän oli ajatellut uutta poikaa joka ehkä tulisi hänen luokalleen. Frodo, niin, Frodo oli hänen nimensä. Kiva nimi. Frodo. ”Crystal! Jos et heti lähde, niin minä en ainakaan sinua vie!” Crystalin äiti Smaragdi huusi alhaalta. ”Oota nyt! Sitä paitsi kello on vasta seitsemän!” Crystal ärisi. ”Niin niin! Puoli kahdeksalta sinun pitää olla koulussa! Etkö muista että aikataulu on tärkeä homma?” Smaragdi tuhahti alhaalta. ”Tulen tulen” Crystal marisi ja laittoi tennarit jalkaan, nappasi olkalaukun ja katsahti vielä peiliin ennen kuin lähti. ”Ja tuommoisilla limppanoilla! Pukeutuisit niin kuin muut haltiat!” Crystalin äiti saarnasi. ”Hei äiti, minulla on nyt hieman kiire, joten, heippa, tulen myöhään kotiin. Harkat.” Crystal huusi ovelta ja lähti.
”Pitääkö äitin olla aina niin pirun pikkutarkka? Arghh! Perkelevittu jumaliste. Ja tietenkin unohdin ennustuspalloni kotiin. Hetkinen…Ai niin, äiti ilmoitti minut siihen ’Ennustushaltia kurssille’. Luulkoot vaan että menen. Menen sinne paikkaan missä kukaan ei koskaan käy.” Crystal murisi, ja samassa hänen takaansa kuului ääni. Onko se…Ei se voi olla. Se on hän! Frodo. ”Hei, mites menee? Karjuntasi kuului tuonne asti” Frodo naurahti. Crystalin posket rupesivat punoittamaan nolostuksesta. ”Me-mennäänkö yhtä matkaa kouluun?” Crystal sai kysyttyä. ”Mikäs siinä, mennään vaan.” Frodo suostui. Siinä he kävelivät. Kohti koulua sumuisessa mutta vain hieman koleassa ilmassa. Pitkin kivistä katua. Heidän kummankin tennarit kopsuivat kivasti jalkakäytävään. Crystal rikkoi hiljaisuuden: ”Oletko miettinyt jatko-opintoja? Tai siis olethan lukion kolmannella?” ”Jään tänne Rivendelliin opiskelemaan. Juu olen, entä sinä?” ”Olenhan minä lukion kolmannella. Jatko-opinnot vain mietityttää. Pitää kai jäädä Rivendelliin. Iskä ei halua että lähden Eren Luinin yliopistoon. Erenissä minusta oisi voinut tulla edes jotain.” ”Hei, olen ihan varma että sinusta tulee jotain” Frodo sanoi ja hymyili. ”Kiitos” Lopulta he olivat koululla. Joskin hieman myöhässä.
”Hyvät oppilaamme, olemme saaneet luokallemme uuden oppilaan, Frodo Reppulin. Ole hyvä Frodo, esittelehän itsesi ja sitten voit mennä Tanyan viereen.” Opettaja tokaisi. ”No, olen Frodo Reppuli ja muutin tänne viikko sitten. Harrastan valokuvausta, kirjoittamista ja piirtämistä. En erityisemmin pidä urheilusta mutta uinti ja jalkapallo ovat kivoja lajeja.”
”Kiitos Frodo, menehän nyt Tanyan viereen ja ota nämä kirjat. Ne ovat koulukirjasi.” Opettaja sanoi ja paiskasi Frodon syliin ainakin 10 kirjaa. ”Aukaiskaa sivu 34 ja luku 6 kirjasta ’Elfen Lied’. Crystal, aloita vaikka sinä. Mitä olet vastannut kysymykseen kolme?” Opettaja kysyi. ”Ai mitä? Missä? Niin mikä kysymys?” Crystal kysyi pökkeröisenä. ”Niin arvelinkin, pitkä miinus sinulle Crys, taas.” Opettaja tuhahti. ”No entäpä Tanya, kerrohan sinä meille tehtävän kolme vastaus.” ”Sinä vuonna milloin kristalli löydettiin, löydettiin myös…blaa blaa blaa ja lässyn lässyn.” Tanya selitti. Crystalilta meni koko tunti ohi. Onneksi kello soi.
Kurja hyväkäs tuokin Luironen. Suosii Tanyaa vain hänen muotojensa ja ulkonäön vuoksi. Ja Frodo vielä Tanyan viereen. No, Tanyalla onkin enemmän mahdollisuuksia poikiin toisin sanoen kuin minulla. Crystal ajatteli ja huokaisi syvään. Seuraavat kaksi tuntia olisi kuvista. Kello soi, ja ei muutakuin sisälle.
”Hei Crystal, missä olit välitunnin, minul…” Ehti Frodo aloittaa kunnes Tanya ehti väliin. ”Frodo, näytän sinulle hiilityöni.” kikatti Tanya ja samalla irvisti Crystalille. Voi jestas tuon hinkkileidin kanssa! Crystal manasi. ”Ja tänään aiheenamme on ihmisen anatomian harjoittelu, ottakaa parit, tyttö/poika parit, ja aloittakaa mallikuvan piirtäminen.” Opettaja selosti.
Hienoa, nyt Tanya ryntää varmana Gimlin kimppuun! Ehti Crystal jo iloita, mutta myöhään, Tanya oli piirtämässä Frodoa ja Gimli oli hänen takanaan. Gimli oli pitänyt Crystalista jo kauan. Crystal ei pitänyt machoilijoista. ”En ainakaan ole sinun parisi!” tiuskaisi Crystal ja tömisti Legolasin luokse. ”Hopi hopi, että saadaan jotaki tämän päivän aikaiseksi.” Opettaja hoputti. Kaksi tuntia kului hyvin nopeasti. Legolas oli hauska ja ihan mukavakin. Frodo katsoi nauravaa Crystalia ja hieman synkistyi että toinen poika sai Crystalin nauramaan. Onneksi tänään oli lyhyt päivä. Vain kolme tuntia koulua. Sitten pitäisi mennä kirjastoon ja sieltä lepäämään sinne paikkaan ja sitten harkkoihin.
