Nimi: Hukkuvat
Kirjoittaja: Nide
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: Drama, angst (horror?)
Varoitukset: Veri, tappaminen
A/N: Nyt heti alkuun että tämä on kirjoitettu selvässä sekalaisuuden tilassa, johon liittyvät teenjuonnin seuraukset, muistikatkot, flunssa, kipeä kurkku ja BBC!Sherlockin katsominen. Olen hieman talvisairas, ollut tämän päivän (ja eilisen) kotona peiton alla, ja syönyt ehdottomasti liikaa suklaata. Seuraukset? Teksti, jota kutsun sekavaksi ja on täyttä tajunnanvirtaa. Erityiskiitokset
Rennetolle, jonka tuotoksista saan inspiraatiota. :>
Osallistuu haasteisiin Originaali10 ja Ficletpakka.
Hukkuvat
Kynnys on suuri mutta hän korkeampi. Este joka ylittää muttei korkealta, hipoo rimaa ja leikkii jumalaa. On täydellinen. Pah.
Seisoo pihalla, kuusenlatvaa ei näy. Syy on yksinkertainen; niska ei taivu ja on liian lyhyt
(vaikka pitkäksi kuviteltiin, eikö muutama tuuma lisää olisi sopiva?)ja paksu mutta sillä ei loppujen lopuksi ole väliä.
Heidän verensä kelluu muttei virtaa, on paikoillaan ja syöksee tuhontunnetta. Kauhunsekaiset ilmeet ovat mitä loistavinta viihdettä, ei halpaa mutta vaivansa väärti.
Kujilla juokseminen on taidetta, se riepoo ja pistää, voi jäädä kiinni ja mitä silloin tapahtuukaan?
No kauheita, eikö sitä muka ymmärretä?Kauheudet ovat inhottavia, loistavaa hupia ja riemua, ei kauaa. Hän seisoo ovella ja näyttää läkähtyvän paksussa turkissaan (mutta sitä ei voi ottaa pois koska alla on vain verta ja lihaksia, ei kukaan voi olla ilman nahkaansa) läähättää siihen suuntaan.
Päästää kuitenkin sisään ja ei osaa varoa, koska liika on liikaa ja maailma liian vähän, tuonpuoleinen kiinnostava ja elämässä jotain nähtävää. Syöksee tulta ilman tappuraa ja käpertyy kokoon kaiken alla. Maailma on nähty.
Toinen on sopiva muttei kuitenkaan. Huitaisu vain ja poissa pelistä, mielestä.
Herkuttelee lihalla ja oivalla tuoksulla
jossa ei kyllä mitään kehuttavaa, onhan kitkerä ja tunkkainen.
Ei juokse hukka pakoon kun kettu tulee. Katsoo nauraen ja vetää puvun päältään. Hui kauhistus mitä paljastuu!
- kukaan ei varoittanut, vai? On kamalaa ja kauheaa, toisto esiintyy muttei kukaan tajua yhteyttä. Ovatpahan idiootteja, se on aivan silmien edessä!
Miettien menneitä ja tulevaa, nykyisyyttä ja tajuaa elävänsä limbossa (ja ei kuitenkaan halua pois). On kuolemaa ja tuskaa, tulenkipinöitä pilvisellä merellä ja kaatuneita laivoja ilman arvolastia. Kaikkea mitä haluaa ja mikään ei riitä.
On se kumma kun ollaan typeryksiä! Kiroillaan päivät ja hempeillään yöt, ei samanlaista ristiriitaisuutta
vaan pahempaa
ja kaikki on pielessä! Missä yhteys? Se on tärkeä!
Kukaan ei vastaa ja voi epäillä jo kaikkea pahaa ja hyvää, taivasta jota ei ole ja helvettiä jonka lieskat vainoavat pahuuden siemeniä. Koordinaatisto on kateissa ja he hukkuvat itseensä.